Elina Suonio-Peltosalon päiväkirja
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php
17.10.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry201017-080108
Korona ohjeita saamme päivittäin valtakunnan ylätasolta, THL ja STM akselilta. Itse kuitenkin olemme vastuussa toimistamme. Jokainen itse.
Talouden kiemurat sitoutuvat pitkälti Koronaan. Ensimmäinen aalto on jo kääntynyt toiseksi. Tiedotusvälineet ja lehdistö uuvuttavat ihmiset. Vuorovaikutus on ihmisille välttämätöntä. Siihen on nyt haettava uusia keinoja, kuulla ja tulla kuulluksi.
Vaalien läheisyys on aistittavissa. Jännitteitä on enemmän kuin koskaan ennen kuntakentän luottamustoimia tehdessäni. Luottamus on kiinnostava asia. Itselle hyvin tärkeä. Nykyään ryhmien välisen toiminnan leikkikenttä. Valtakunnan politiikka on valunut kuntiin. SoTe-uudistus ollaan tekemässä, maksoi mitä maksoi tyyliin. Ylätason himmelein. Kuntalainen ei pysy keskiössä.
Kriittisenä tulen olemaan asioihin jotka eivät paranna palveluprosesseja. Vanhusväestö lisääntyy. Tehostettua palveluasumista tarvitaan, palveluseteleillä saadaan joustoa. Tästä asiasta on tulevalla viikolla iltakoulua. Katsotaan miten asiat edistyvät ennen joulua. Budjetikäsittely lähestyy.]]>24.8.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200824-183631
Tero Nissisen valitsimme tänään kaupunginjohtajaksi Saloon äänin 33 -18. Onnittelut. Olen ollut molempia valitsemassa. Pidän näistä ihmisistä. Uskon ja luotan heidän haluunsa tehdä Salolle hyvää tulevaisuutta. Tiimityö on taitolaji. Joukkue voittaa. Ei yksilö. Salon tulevaisuudelle! ]]>7.8.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200807-060707
Salon kaupungin johdon kanssa.
Varsinais-Suomen Lastensuojelu ky hallituksen kokous Kaarinassa
Viimeiset lomapäivät menossa viikonloppuna. Lämmintä ja aurinkoista- muutaman päivän ennuste. Työtä ja luottamustoimia tiiviisti yhdistettynä. Syksyn aikataulujen organisointia. ]]>2.8.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200802-161009
Ensi viikolla työ kutsuu sairaalanmäelle. Siitä syksy lähtee, tahti kiristyy.
]]>28.7.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200728-051500
Jatko onkin jo epävakaisempien kelien aikaa. Oman työn ohella luottamustoimet ovat vaatineet keväällä päljon aikaa. Lepo on tarpeen. Talouden tasapainotus alkaa virkamiesvalmistelun jälkeen syksyllä. Uusi kaupunginjohtaja valitaan pian. Terveysasiat ovat sydämen asia. Lapsiperheiden tulevaisuus myös. Tulevat vaali tietävät irtiottoja päätöksenteossa. Siinäpä hasteita. Jalat maassa, järki päässä kohti syksyä.]]>2.6.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200602-064920
Tätä meille ominaista, toivoa luovaa ja tulevaisuuteen katsovaa asennetta tarvitaan juuri nyt. Koronakriisin jälkeinen aika ei tule olemaan Suomelle helppo. Talouden haasteet, ihmisten epävarmuus omasta tulevaisuudesta ja esimerkiksi mielenterveysongelmien syveneminen tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaamme vielä pitkään. Terveys- ja talouskriiseistä selviäminen tulevat suuntaamaan poliittista päätöksentekoa tulevina vuosina.
Kokoomus on pitänyt esillä jo kauan ajatusta ennakointiin panostamisesta. Olipa kyse sitten taloudesta, sosiaalipalveluista tai ilmastosta, on fiksumpaa pyrkiä puuttumaan ongelmiin ajoissa kuin myöhässä. Näin vältetään sekä inhimillistä kärsimystä että kustannuksia.
Koronakriisin aikana tämä ajatus on näkynyt toimissamme, joilla on pyritty pelastamaan yrityksiä ja työpaikkoja. Olemme tehneet kymmeniä ehdotuksia, joiden avulla eri kokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä voitaisiin auttaa kriisin yli. Tarvitsemme suorien yritystukien lisäksi myös elvytystä ja investointeja. Ne haluamme toteuttaa vastuullisesti ja kestävästi.
Sosiaalisista palveluista puhuttaessa ennaltaehkäisyn merkityksestä on puhuttu jo kauan. Monesti kuitenkin juuri ennaltaehkäisevistä palveluista päädytään karsimaan, kun leikkauksia joudutaan tekemään. Hyvinvointiin, mielenterveyteen ja toimeentuloon liittyvät yhteiskunnalliset menot kasvavat ongelmien edetessä, joten varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn satsaaminen kannattaisi aina pidemmällä aikavälillä.
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, on tämä fyysinen maailma, jonka jätämme jälkeemme lapsillemme ja lastenlapsillemme. Ihminen itse on aiheuttanut niin ilmaston lämpenemisen kuin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Molemmat ilmiöt ovat aikamme suurimpia uhkia ihmiskunnalle (planeetta itsessään selviää kyllä varmasti). On meidän vastuullamme löytää ratkaisuja, joilla mahdollistamme hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.
Kokoomus julkisti viime viikolla kestävän elvytyksen ohjelman otsikolla "Talous kasvuun, päästöt laskuun". Minulla oli ilo johtaa ohjelman valmistelua eduskuntaryhmässämme ja vastata avauksen esittelystä. Ohjelman keskeinen ajatus on, että kriisin jälkeisen talouskasvun tulee olla ilmaston kannalta kestävällä pohjalla. On täysin mahdollista edistää talouskasvua ja vähentää päästöjä samanaikaisesti. Se on fiksua myös talouden näkökulmasta, sillä kestävillä ratkaisuilla on miljardimarkkinat globaalisti. Kaikkein kalleimmaksi meille tulee, mikäli emme huomioi Suomen uudelleenrakentamisessa kestävää kehitystä.
"Talous kasvuun, päästöt laskuun" - ohjelma on saanut mukavasti näkyvyyttä ja laajasti positiivista palautetta. Ohjelmaan voi tutustua täällä. Samasta teemasta löytyy myös kolmiosainen blogisarjani, joka on luettavissa Kokoomusnaisten nettisivuilta.
Erityisesti epävarmoina aikoina vastuullinen päätöksenteko on faktapohjaista, ratkaisuhakuista ja rakentavaa. Toivo, uudistusmyönteisyys ja tulevaisuususko ovat meille luontevia lähestymistapoja. Kokoomusnaisten aikaa kestänyt ajatus paremman tulevaisuuden rakentamisesta on jälleen erittäin ajankohtainen. Realistiselle, maltilliselle, mutta vaikuttavalle visioinnille on tarvetta aiempaakin enemmän. Näillä lähtökohdilla me Kokoomusnaiset olemme vahvoja.
Joudun olemaan koko vuoron ilman nestettä ja ravintoa
Moni sairaanhoitaja miettii, voiko kieltäytyä hoitamasta potilaita, jos työ- ja potilasturvallisuus eivät toteudu.
– Miksi minun henkeni hoitajana ei ole minkään arvoinen? Kieltäydyn hoitamasta ilman asianmukaista suojausta ja minua kiusataan sen vuoksi. Onko Suomella oikeasti varaa tapattaa sairaanhoitajat? Voitte heittää minut vaikka vankilaan, mutta ilman suojia en hoida ketään.
Työvuoroissa suojavarusteiden puute on johtanut siihen, että sairaanhoitajien ruokataukoja ja wc-käyntejä rajoitetaan. Osa joutuu työskentelemään ilman ruokaa ja juomaa.
– Suojavarusteiden vähyyden vuoksi hoitajat eivät voi pitää ruokailun lisäksi muita taukoja. Vessassa ei voi käydä kuin lounastauolla, ja näin ollen päivän aikana ei myöskään uskalla juoda vettä.
– Työskentelen koko työvuoroni ajan yhden hoidettavan luona, eikä häntä voi jättää valvomatta. En voi riisua suojaimiani juodakseni tai syödäkseni, joten joudun olemaan koko hoitovuoron ilman nestettä ja ravintoa.
Suojavarustepuutteiden lisäksi työpaikoilla ei aina huolehdita turvaväleistä. Jos tauolle pääsee, on taukotiloissa usein tiivistä.
– Pienessä taukotilassa saattaa olla vuorojen vaihtuessa tai tauolla 20–30 ihmistä.
– Terveeksi oletetun potilaan hoidossa on kevyet suojaustoimet, eikä nämä pitäisi olla myös taukotiloissa ja yhteisissä toimistotiloissa käytössä? Eikö työkavereiden suojaaminen ole tarpeellista?
Yksi vastaajista kertoo, että voisi hyvin tehdä työtään etänä tai nykyistä väljemmissä tiloissa työpaikalla, mutta työnantaja ei ole tähän suostunut.
– Yhtenä päivänä hajaannuimme vähän kauemmas toisistamme, mutta siitä seurasi huutoa johdon taholta, ja meidät käskettiin takaisin sardiinipurkkiasetelmiin. Olemme tuoneet tilanteemme esiin johdolle ja pyytäneet muutoksia. Turhaan.
Perehdytys on puutteellista
Olen kotona omalla ajalla kirjoittanut paperille koronan oireet
Sairaanhoitajia huolestuttaa myös perehdys. Sijaisten perehdyttäminen sitoo vakituisten työntekijöiden aikaa. Tehohoidon pikaperehdytykset hirvittävät niin perehdyttäjiä kuin perehdytettäviäkin.
– Ahdistaa ja pelottaa. Minua on pikaperehdytetty tehohoitoon. Muutaman päivän koulutuksella pitäisi omaksua ja osata paljon asioita ja laitteiden käyttöä. Tämä on todella epätoivoinen ja stressaava yhtälö!
– Huolestuttaa, että teho-osaston töihin ei ole juurikaan perehdytystä. Itse täytyy omatoimisesti vain opiskella. Pelottaa. En tunne olevani lähimainkaan valmis siihen työhön, joka minua todennäköisesti odottaa.
– Muutaman viikon sijaistavasta työntekijästä ei ole parasta mahdollista hyötyä, kun perehtyminen ottaa aikansa eli vie vain vakihenkilökunnan resursseja.
Perehdytys on ollut puutteellista myös koronaneuvontaan sysättyjen sairaanhoitajien kohdalla.
– Pulaa on soittajista, tietokoneista, puhelimista, kuulokkeista, työpisteistä sekä ennen kaikkea perehdytyksestä.
– Meitä on kielletty käyttämästä internetiä työvuoron aikana, joten emme voi mennä THL:n sivuille tai muille foorumeille asiakastyön lomassa hoito-ohjeita etsimään. Olen kotona omalla ajalla kirjoittanut paperille koronan oireet, jotta pystyn helpommin tunnistamaan ne ja erottamaan perusflunssasta. Kannan paperia mukanani työvuoroni aikana.
– Siirryin puolen vuorokauden varoitusajalla koronaneuvontapuhelimeen töihin. En saanut juurikaan perehdytystä. Aiemmin tulleet työntekijät yrittivät perehdyttää minua parhaansa mukaan keskellä kaaosta.
Perehdytyksen vuoksi monia sairaanhoitajia siirrellään osastoilta toisille, mikä aiheuttaa ahdistusta.
– Henkilökuntaa kaupataan kuin orjia toisille osastoille, ilman suurempaa tarvetta. Henkilökuntaa siis väsytetään ja ahdistetaan ennen epidemian huippua. Tästä ollaan enemmän ahdistuneita kuin koronasta. ]]>27.3.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200327-062737
Viime vuoden lopulla Kiinassa leviämään lähtenyt korona-virus on elossa olevien sukupolvien suurin ja merkittävin haaste ilmastonmuutoksen ohella. Ilmastonmuutos vaan etenee hitaammin, korona tarvitsee ratkaisuja nyt. Molempien ehkäisyssä ja hidastamisessa toimii parhaiten samat perusperiaatteet: parhaaseen kansainväliseen tieteeseen pohjautuva päätöksenteko, varovaisuusperiaate ja yhteinen maailmanlaajuinen, tehokas toimintalinja.
WHO varoitti viruksen leviämisestä jo hyvissä ajoin tammikuussa ja totesi tämän olevan ensimmäinen pandemia, joka yhteistoimin olisi estettävissä ja voitettavissa: nopealla, ennakoivalla reagoinnilla ja järeillä toimenpiteillä. Tämä tarkoittaa laajaa ja tehokasta testaamista, mahdollisten taudin kantajien riittävää, varhaista, eristämistä ja laajoja sekä nopeita liikkumisen rajoittamistoimenpiteitä, riskialueilta tulleiden karanteeneja ja myös infektoituneiden karanteeneja, kuten Kiinan Wuhanissa tehtiin. Monet kansainväliset, ja myös suomalaiset, yritykset tekivät jo tammikuussa tehokkaita matkustusrajoituksia. Lisäksi olisi pitänyt riittävästi varautua varusteiden, tehohoitokapasiteetin ja lääkkeiden osalta infektion leviämiseen. Näistä kaikista toimenpiteistä maiden olisi siis jo pitänyt päättää tammikuussa.
Aasian malli on toistaiseksi osoittautunut valitun linjan tehokkuuden, heidän kannaltaan valitettavasti tautiriski tulee nyt tuontitavarana meiltä Euroopasta ja Yhdysvalloista.
Euroopassa ei ole onnistuttu estämään pandemian leviämistä. On reagoitu riittämättömästi ja liian myöhään. Keskeinen syy tähän on se, ettei ole toimittu WHO:n ja ECDC:n linjan mukaisesti. Jokainen maa on harjoittanut omanlaistaan politiikkaa samalla, kun pandemian virus on joka paikassa vaikuttava; ihmiset sairastuvat samalla tavalla ja ovat kuolemanriskissä samalla tavalla jäsenmaiden rajoista riippumatta. Eriaikaiset toimenpiteet alueella, joka on ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kannalta yhtenäinen, tekevät myös toisten toimet tyhjiksi.
Sen ainakin olemme jo oppineet, että EU tarvitsee tehokkaan tartuntatautiasetuksen, jonka pohjalta kaikkien jäsenmaiden on toimittava kriteerien täyttyessä. Näiden kriteerien on pohjattava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, WHO:n ja ECDC:n ohjeisiin sekä varovaisuusperiaatteeseen.
Komission presidentti Ursula von der Leyen piti puheen Euroopan yhteisestä suunnasta koronaviruksen torjumiseksi ja talouden tukemiseksi.
Pari sanaa koronasta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä
Globaalissa maailmassamme ihmiset, tavarat ja palvelut liikkuvat sujuvasti maasta ja mantereelta toiselle. Globalisaatio, pandemiat ja virukset leviävät helposti maasta toiseen. Terveyden osalta EU:n toimet täydentävät kansallista politiikkaa ja keskittyvät kansanterveyden edistämiseen, tautien ehkäisemiseen ja hallitsemiseen, terveysuhkien vähentämiseen sekä jäsenvaltioiden terveysstrategioiden yhdenmukaistamiseen. Jäsenvaltiot ovat päävastuussa terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä. Tartuntatautien osalta EU:n toimintaa säätelee päätös EU-valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (päätös N:o 1082/2013/EU). Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksella ECDC:llä on varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä ja terveysturvakomitea koordinoi toimia epidemioiden puhjetessa. WHO, maailman terveysjärjestö, julkaisi maaliskuussa 2019 globaalin influenssastrategian, jonka avulla globaaleja pandemioita estetään, kontrolloidaan ja niihin valmistaudutaan. Covid-19 sopii myös WHO:n vuonna 2018 ihmiskuntaa uhkaavien sairauksiensa listalle lisäämän tauti X:n, alkuvaiheessa tuntemattoman muihin tauteihin sekoittuva nopeasti ja hiljaisesti leviävän taudin, kuvaukseen. Tämä maailmanlaajuinen riski on ollut tiedossa. Tartuntataudit ja pandemiat eivät ole enää samanlaisia kuin aiemmin, koska ihmiset liikkuvat enemmän, nopeammin ja suuremmissa määrin kuin koskaan aiemmin ihmiskuntamme historian aikana. Ei ole olemassa kansallista pandemiastrategiaa, joko kaikki toimivat tai kaikkien toimet ovat tehottomia. WHO:lla tulisikin olla vahvempi toimivalta ja yhä keskeisempi rooli pandemioiden ja epidemioiden ennaltaehkäisyssä ja eri maiden valmiuden määrittelyssä. Kiina ymmärsi sars- ja mers-kokemuksiensa perusteella, että koronavirus tulee pysäyttää heti. Osaamista tartuntatautien torjuntaan on paljon Euroopan ulkopuolella. Eri jäsenmaissa on ollut erilaisia toimia ja tehottomuutta, kun emme ole hoitaneet omaa osaamme koordinoidusti. Tietoa on ollut olemassa. Nyt uudet Kiinan tartunnat tulevat Euroopasta, kun emme ole hoitaneet omaa osaamme. Koko Euroopan osalta ongelma on ollut sama; on toimittu liian kansallisesti, liian myöhään. Vallalla oleva käsitys on tuntunut olevan, ettei tätä tautia voi pysäyttää eikä ehkäistä. Jos näin päätetään, eikä edes yritetä pysäyttää ja ehkäistä, näinhän se on. Kiinan esimerkki kertoo, että ehkäisy on mahdollista. Kun nyt maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa koronavirukseen kuolleita on 2 henkeä miljoonaa kohden ja Italiassa tällä hetkellä 136 henkeä miljoonaa henkeä kohden. Vaikka diagnostiikassa ja tilastoinnissa onkin eroja, niin kokoluokka ero on merkittävä. On selvää että aikainen ja radikaali rajoittaminen toimii. WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesu on todennut että tämä on ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama pandemia, mutta myös ensimmäinen pandemia jota voisimme kontrolloida. On Euroopalta anteeksiantamatonta, ettei näin ole tehty. Matkustamisen rajoittaminen varhaisemmassa vaiheessa, eristäytyminen, omaehtoinen karanteeni riskialueilta tulleille ja laajamittainen testaus olisivat olleet näitä keinoja. Varhaisempi ja suurempi varautuminen hoitamalla testaus- ja tehohoitokapasiteetti ja riittävä terveydenhuollon toimintakyky koko Euroopassa. Näiden rajoitusten ja toimien suhteen on pelätty taloudellisia seurauksia, mutta pitäisi nähdä, että hyvissä ajoin toimiminen ja pandemian pysäyttäminen tulee halvemmaksi kuin epidemian laaja leviäminen ja pitkittyminen sekä joka tapauksessa samojen toimenpiteinen tekeminen laajempina ja rajumpina.
Koronavirus on inhimillinen ja taloudellinen tragedia, josta tulee ottaa opiksi. EU:n tulee säätää yhteinen eurooppalainen tartuntatautiasetus. Päätöksenteon tulee olla tiede-perustaista ja perustua WHO:n ja ECDC:n suosituksiin. On tärkeää noudattaa varovaisuus-periaatetta, jolloin reagoidaan parhaan tietämyksen mukaan, varhaisessa vaiheessa ja noudatetaan maksimi-varovaisuudella niin että vältetään epidemioiden leviämistä, joka säästää ihmishenkiä ja on taloudellisesti aina järkevämpää reagoida ajoissa eikä liian myöhässä. Tämä on ainoa keino, koska olemme pieni ja tiivis alue omine sisämarkkinoidemme. Ainoa tapa toimia järkevästi ja tehokkaasti tartuntatautivaaroissa on yhteinen tartuntatautiasetus, joka suojelee eurooppalaisia kansalaisia ja valtioita.
Komission toimet terveydenhuollon saralla: - Kansallinen lisärahoitus terveydenhuollon investointeihin - Julkisten hankintojen avaaminen suojavaruste- ja välinepulan helpottamiseksi - Covid-19 asiantuntijaryhmän perustaminen - Tutkimusrahoituksen lisääminen 17 valitulle uudelle projektille, varoja vapautettu 140 milj.euroa - Maksimissaan 80 milj. euron rahoitus CureVac Horizon2020-tutkimusrahastosta koronarokotteen kehitystyöhön - Lääkinnällisten laitteiden (Medical Device Regulation) MDR-asetuksen toimeenpanon siirtäminen vuodella - Strategisen Euroopan laajuisen varmuusvaraston kokoaminen, josta komissio rahoittaa 90% - Tiettyjen suojavarusteiden ja laitteiden eurooppalaisten standardien tuotannon helpottaminen EU:n sekä kolmansien maiden yrityksille.
Elämme poikkeuksellista aikaa. Talouskriisejä on Suomessa ja Euroopassa kuitenkin nähty aiemminkin. Viimeksi olimme vastaavassa tilanteessa kymmenen vuotta sitten yhdysvaltalaisten investointipankkien romahdutettua kansainväliset finanssimarkkinat vuonna 2008. Suomessa kävimme 90-luvulla läpi lamaan johtaneen pankkikriisin.
Erona tämänhetkisessä kriisissä on, ettei se ole rahoitusmarkkinalähtöinen, vaan tällä kertaa syynä on maailmanlaajuinen viruspandemia, joka vaikuttaa talouteen systeemisesti. Jo nyt on arvioitu, että koronan käynnistämä kriisi on aiheuttamassa finanssikriisiä ja jopa 30-luvun suurta lamaakin syvemmän taantuman.
On odotettavissa, että urakasta tulee pitkä. Taloudellisten pelastustoimien pitää olla oikea-aikaisia tehotakseen. Kriisi ja siihen kohdistuvat pelastustoimet alkavat rahoituksen saatavuudella ja takaamisella, siirtyvät reaalitalouteen, ja sieltä julkistalouteen. Sen sijaan kriisin ensimainingeissa ei ole vielä oikea aika ohjata yrityksille suoria tukia. Tämän ovat 90-luvun ja 2000-luvun talouskriisit opettaneet. Isot systeemiset kriisit eivät ole kuukausissa ohi. Kun akuuttikriisi on ohitettu, on kohdennetuilla yritystuilla vahvin teho.
Aluksi on taattava yritysten likviditeetti eli maksuvalmius tilanteessa, jossa tulovirta tyrehtyy ja yritysten maksukyky heikkenee rajusti. Ensimmäisenä painopisteenä kuuluu olla maksuvalmiuden takaaminen muun muassa maksuaikoja pidentämällä ja lyhennysvapaita antamalla.
Tähän likviditeettihaasteeseen sekä EU että Suomen hallitus ovat vastanneet ripeästi ja ennen näkemättömällä mittakaavalla. Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki käynnistivät ripeästi yritysvelkakirjojen osto-ohjelman. Julkisella sektorilla pitää olla myös kyky käyttää rahaa ja ottaa velkaa talouden tasapainottamiseksi kasvavien sosiaali- terveysmenojen ja taloustukien kattamiseksi.
Tässä Euroopan komissio on toiminut ripeästi kriisin iskettyä höllentämällä valtiontukisäädöksiä ja EU:n budjettikuria ja käynnistämällä investointialoitteen koronakriisin vaikutusten lieventämiseksi. Keskustelussa on myös kriisirahaston, Euroopan vakausmekanismin hätälainoituksen käyttöön ottaminen.
EU ja Suomen hallitus ovat vastanneet ripeästi yritysten maksuvalmiuden pelastamiseksi ja rahoituksen saatavuuden takaamiseksi tässä ennennäkemättömässä tilanteessa. Parasta ja tehokkainta talouskriisin hallintaa on ennakointi, mahdollisimman tehokas koronaviruksen leviämisen ehkäisy ja tulevan terveyskriisin estäminen.
Voi kunpa olisimme olleet koronan ennaltaehkäisyissä yhtä ripeitä kuin EU on ollut talouden toimintaedellytysten ja likviditeetin turvaamisessa. Tehokkainta talouskriisin hoitoa olisi ollut varovaisuusperiaatteen mukainen taudin leviämisen ennaltaehkäisy.
7.4. juhlimme maailman terveyspäivää, joka on myös WHO:n, Maailman terveysjärjestön perustamispäivä. Joka vuonna terveyspäivällä on oma erityinen terveydellinen teemansa ja tänä vuonna muistamme erityisesti sairaanhoitajia ja kätilöitä ja heidän korvaamatonta rooliaan ympäri maailman. He ansaitsevat kiitoksemme joka päivä, ei ainoastaan globaaliin pandemian aikaan. Nyt meidän on aika asettaa syrjään erimielisyytemme ja yhdistää voimamme koko maailmassa, EU:ssa, Suomessa kuten myös omassa arjessamme toistemme tukemiseen ja uhrauksia pelkäämättä kaikkiin mahdollisiin toimiin ihmisten suojelemiseksi sekä uhrien välttämiseksi. Ihmisyytemme mitataan nyt.
Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta! ]]>23.3.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200323-135341
http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST. ... d=20204407 Kaupunginhallituksen sähköinen kokouslista linkki]]>23.3.2020
https://www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog/index.php?entry=entry200323-134915
Salon kaupungin terveyspalveluiden neuvonta- ja infopuhelin numerossa 02 772 3023 ohjaa hoitoon hakeutumisessa ja antaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Numero palvelee joka päivä kello 8-20. Yli 70-vuotiaiden oma neuvontapuhelin numerossa 02 772 6003 neuvoo mieltä askarruttavissa kysymyksissä muun muassa asiointiin liittyen. Numero palvelee ma - pe klo 9-15. Ylähengitystieoireiset potilaat hoidetaan keskitetysti Salon Pääterveysasemalla (Sairaalantie 9). Vastaanotto toimii vain ajanvarauksella. Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus numerosta 02 772 606. Terveyspalvelut pyrkii tämän hetkisessä infektiotilanteessa välttämään kaikkia tarpeettomia kontakteja, joten toivoo että vain välttämättömissä tapauksissa asiakkaat saapuvat vastaanotolle saattajan kanssa. Saattajan on oltava oireeton.
Mikäli tarvitset apua esimerkiksi kaupassakäyntiin tai ruokakuljetuksiin, katso lista ilmoittautuneista ruokakassi-, ateria- ja asiointipalveluyrittäjistä. Otamme edelleen vastaan ilmoittautumisia palveluntarjoajiksi. Katso tiedot: www.salo.fi/korona-apu