Rohkaisu on sitä mitä ihmiset tarvitsevat.
Kerro heille heidän hyvistä puolistaan ja
saa heidät kiinni tekemästä asioita oikein,
sen sijaan että jankuttaisit heidän vioistaan.



Jaana Laitinen-Pesola asiantuntija-artikkeli
Henkilöstö – kriittinen menestystekijä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tuloksellisesti ja vaikuttavasti on sidoksissa johtamisosaamiseen. Terveydenhuollon johtamisen tulee olla läpinäkyvää ja perustua olemassa oleviin tietoihin kuntalaisten terveydentilasta ja palveluiden tarpeesta.

Johtamisella vaikutetaan palveluiden saatavuuteen, henkilöstöön ja potilasturvallisuuteen. Tehyläisiä johtajia on sosiaali- ja terveysalalla organisaatioiden joka tasolla ja he johtavat terveydenhuollon muutoksia. He vastaavat omalta osaltaan, että palvelut vastaavat kuntalaisten ja asiakkaita tarpeita. Terveydenhuollon johtamisen merkitys korostuu erityisesti tässä ajassa, kun terveydenhuollon lainsäädäntöä ja rakenteita voimakkaasti kehitetään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rajaton kysyntä ja uuden teknologian tuomat entistä paremmat hoitomahdollisuudet voivat hämärtää sitä tosiasiaa, että osaava henkilöstö on keskeisin menestystekijä. Organisaatiomallin ja sen toimivuuden merkitystä ei ole myöskään ymmärretty tarpeeksi. Sosiaali- ja terveysalan toiminnan erityispiirteenä on, että palvelut tuotetaan ja kulutetaan pääosin samanaikaisesti.

Nykyisissä monimutkaisissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä tarvitaan monipuolista osaamista, jota ei kellään yksittäisellä ihmisellä voi olla. Tuottavuuden kannalta tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä ovat aineettomat investoinnit; tutkimus- ja tuotekehitys, organisaatiorakenne, henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä työn organisointi ja työssä jaksaminen.

Keskeisiä periaatteita terveydenhuoltoa organisoitaessa tulee olla terveyden edistäminen, väestön terveyserojen kaventaminen, hoidon laatu, potilasturvallisuus, sekä toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus. Organisaation rakennetta ja toimivuutta tulee tarkastella sekä henkilöstön että palvelujen käyttäjien kannalta. Keskeisiä tekijöitä ovat palvelujen saatavuus, muutoskyky, organisaation vetovoimaisuus henkilöstön kannalta sekä viestintä ja tiedonvälitys.

Valtakunnallinen ja alueellinen yhteistyö on välttämätöntä organisaatioiden toimivan työnjaon kannalta. Organisaatioiden kyky vastata muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin sekä kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja on sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haaste. Uusilla toimintamalleilla tuetaan väestön kykyä ja halua ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Henkilöstön kannalta vetovoimainen työpaikka mahdollistaa osaamisen kehittämisen, urakehityksen ja työn vaativuuden mukaisen palkkauksen. Muita edellytyksiä vetovoimaiselle työpaikalle ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, henkilön vaikuttamismahdollisuudet sekä työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittaminen. Tehyn eduskuntavaalisivusto Terveydenhuollon vaalikone

http://www.terveydenhuollonvaalikone.fi/etusivu



Oheen myös asiaa hankintaosaamiseen:
http://hankinnat.fi/k_etusivu.asp?path=1;161;120419

Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2010
asioista kiinnostuneille luettavaksi

- Terveyspalvelut http://salo.tjhosting.com/kokous/2011757-4-25272.PDF

- Vanhuspalveluthttp://salo.tjhosting.com/kokous/2011757-4-25274.PDF

- Psykososiaaliset palvelut http://salo.tjhosting.com/kokous/2011757-4-25275.PDF

- Sosiaalityön palvelut http://salo.tjhosting.com/kokous/2011757-4-25276.PDF

Maanantain kaupunginhallituksessa: mm.

- Teijon teollisuusalue asemakaava

http://salo.tjhosting.com/kokous/2011789-4.HTM

http://salo.tjhosting.com/kokous/2011789-4-25452.PDF

- Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010

http://salo.tjhosting.com/kokous/2011789-12.HTM

Salon seudulla tapahtui vuosien 2005–2009 aikana poliisiin
tilastojen mukaan noin 650 tieliikenneonnettomuutta
vuosittain. Onnettomuuksista 15 % johti henkilövahinkoon
eli loukkaantumiseen tai kuolemaan. Asukaslukuun
suhteutettuna onnettomuuksia tapahtuu n. 60 %
enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Henkilövahinkoon
johtaneita onnettomuuksia tapahtuu n. 20 %
valtakunnan keskiarvoa enemmän.
Salon seudulla eläinonnettomuudet ovat varsin yleisiä.
Peuraonnettomuuksia oli reilu kolmasosa kaikista onnettomuuksista
ja lisäksi hirvionnettomuuksia oli 5 %.
Kaikki peura- ja hirvionnettomuudet tapahtuivat maanteillä.
Peuraonnettomuudet johtavat vain harvoin henkilövahinkoihin.
Suurin osa (71 %) onnettomuuksista ja etenkin vakavimmat
onnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Onnettomuudet
tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa
eli päivänvalolla, poutaisella säällä ja tienpinnan ollessa
kuiva.
15-21–vuotiaat nuoret olivat muun maan tavoin usein
osallisena onnettomuudessa. Nuorten onnettomuudet
ovat myös vakavampia kuin aikuisilla. Mopo-onnettomuuksien
määrä on lisääntynyt nopeasti viime vuosina.
Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisempiä
ovat olleet
• yksittäisonnettomuudet 39 %
• kevyen liikenteen onnettomuudet 27 %
• risteämisonnettomuudet 8 %
• kääntymisonnettomuudet 7 %
• kohtaamisonnettomuudet 6 %
Onnettomuudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja surua.
Kunnille liikenneonnettomuudet merkitsevät myös
taloudellisia menetyksiä. Liikenneviraston käyttämän
onnettomuuskustannusmallin mukaiset liikenneonnettomuuksien
yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon
johtaneissa onnettomuuksissa noin 471 000 euroa ja
omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin
2 700 euroa.
Salon seudulla tapahtuneet onnettomuudet maksavat
vuosittain noin 48 miljoonaa euroa, joista kunnat maksavat
noin 15–20 % eli noin 7-9 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuntien kustannukset kohdistuvat pääasiassa
terveys- ja sosiaalitoimelle.

Hyvää työtä. Harmitamaan jää se, että Salon seutukunnan yhdistymisen myötä mukana olevista, liittyneistä kunnista ei ole raportoitu tietoja eikä ongelmakohteita.

Kaupungin sivuilta löydät myös hallinto- ja päätöksenteon alueelta pöytäkirjat mm. Tasa-arvotyöryhmän kokouksista. Viimeisin pöytäkirja on liitetty.
http://www.salo.fi/hallintojapaatoksent ... ytakirjat/

Lauantaina Harrin kanssa ostoksille. Samalla poikkeamme torille lohisopalle. Käymme kahvilla Korvakahvilassa ja kuuntelemme ehdokkaita ja kuntalaisia Linjurissa. Iltapäivällä lenkkiä ja tukin kaatoa. Sauna- ja takkapuita pitää alkaa kakata tulevalle kaudelle. Harri hinaa tukit traktorilla pihalle ja klapitalkoisiin pääsee muutkin mukaan.

Torstai ja perjantai, ilta ja aamuvuorona töissä. Aikaa kuluu nopeasti. Tekemistä potilaiden ja kirjaamisten äärellä. Hoitotyö on tärkeää ja ihmisten kokemaa asiaa on aina syytä kuunnella. Leikkauspotilaita palaa operaatioista vielä illankin aikana. Uusia potilaita tulee osastolle tarkkailtavaksi. Työ on mielekästä ja se avartaa ajatuksia laajasti.
Jokainen päivä on lahja elämässä ja arvokas sellaisenaan.