Kylät elämään maaseudulla ja taajamissa

Suurentuneissa kunnissa tarvitaan uudenlaisia keinoja maaseutualueiden äänen kuulumiseksi.
Huoli palvelujen ja päätöksenteon keskittymisestä entistä kauemmas ja entistä suurempiin keskuksiin on aiheellinen. Jähmeät toimiala- ja reviirijaot eivät ole kuntalaisen kannalta perusteltuja, ne ovat jäänteitä historiasta. On mietittävä rakenteet, jotka tukevat tuottavuutta ja asiakkaan parasta. Palvelut tulee järjestää mahdollisimman puhtaalta pöydältä, irrallaan kunnallishallinnon perinteistä. Kaikkea on rohjettava kyseenalaistaa, nostaa siis kissojakin pöydälle. Ei voida kulkea vain entistä latua. Mutta kyseenalaistamisessa on riskinsä. On houkutus, että toimitaan lyhytnäköisesti ja liikaa virtaviivaistaen.

Kuulemistilaisuudet ja yhdistysedustuksellisuus on tarpeellista jotta asukasvaikuttamisesta ja lähidemokratiasta oikeasti voidaan puhua. Suomi on Euroopan unionin harvaan asutuin ja maaseutumaisin maa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että niin valtio, maakunnat, kunnat ja kylät, kaikki yhdessä, osallistuvat maaseutupolitiikan toteuttamiseen. Maaseudun kehittäminen koskee kaikkia Suomen maaseutualueita.
Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt Kuntaliiton maaseutustrategian, jossa on määritelty Kuntaliiton näkökulmasta maaseutualueiden tärkeimmät vahvuudet ja haasteet sekä etsitty ne painopistealueet, joita kehittämällä maaseudun elinvoimaisuus voidaan turvata. Strategia antaa välineineitä siihen, miten valtio ja kunnat voivat omassa toiminnassaan paremmin huomioida maaseudun ja millä keinoilla maaseudun elinvoimaisuutta voidaan edistää, maaseutupolitiikan keskustelun herättämisessä ja arvostuksen nostamisessa sekä kansainvälisen yhteistyön käynnistämisessä.


Voimistuvat kylät – hankkeen tavoite
kylien ja kuntien yhteistyö

Kylien merkitys ja voima tulee huomata kunnissa ja valtionhallinnossa.
Uusissa suurkunnissa ei ole sellaista seurantaa, että kylän tarpeet kanavoituisivat
kunnallishallintoon. Maaseudulla on meidän kaikkien tarvitsemaa puuta, puhdasta vettä, malmeja, peltoa, luonnontuotteita, bioenergian lähteitä; aineellisia resursseja, jotka voidaan kestävällä tavalla hyödyntää. Maaseudulla asuu osaavia, luovia, innovatiivisia ihmisiä. Yhteistyötä tarvitaan uuden kaupunkikokonaisuuden sisällä. Alueellinen työmatkaliikenne jo kertoo siitä. Maaseutu tuo myös rahaa keskuksiin. Kaikki maksavat veroja palveluista.

Yhdyskuntarakenteen hallinta on erityisen tärkeää suurilla, kasvavilla kaupunkiseuduilla, mutta sillä voidaan tukea myös maaseudun taajama – ja kyläverkoston elinvoiman säilymistä. Kuntayhteistyö on ollut puutteellista. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ja palveluiden käytön yhteensovittaminen asettaa omat haasteensa. Kunnat kilpailevat naapureittensa kanssa asukkaista. Maapolitiikka ontuu, tarvitaan edellytykset hyvälle, suunnitelmalliselle visioidulle kaavoitukselle. Kuntalaisten avoin kuuleminen kokonaisuutta suunniteltaessa on perusta. Yhdistyksillä on asukkaita yhdistävä rooli. Yhdistykset edustavat jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla.

Strategiat ja toteutettavat päätökset eivät kulje linjassa. Hajarakentamisen ohjaus on vaikeaa ja vaikutukset kumuloituvat kustannuksina. Ongelmana kaikessa lienee päätöksenteon lyhytjänteisyys ja hitaus. Asukkaat, päättäjät ja virkamiehet vaihtuvat ja jopa intressit muuttuvat. Yhteistä linjausta tarvitaan

Kaavaa laadittaessa huomioitavia seikkoja ovat tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, ekologinen kestävyys, ympäristön ja talouden kannalta järkevät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö, maakunnan elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, maisema, luonnonarvot ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Nykyisen yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus on järkevää keskittää toimivien liikenneyhteyksien ääreen. Taajamat ovat jo olemassa.
Kuntalaiset ja päätöksenteko eivät saa jäädä irralleen. Kasvuseuduilla omakotitaloista merkittävä osa rakennetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle. Hajarakentaminen on aina seudullinen kysymys.
Ihmiset itse tekevät valintoja. Valintoihin vaikuttavat palvelut, luonto ja liikenneyhteydet.

Haluan avata keskustelun asiasta joka tarvitsee tilansa.

Lähetetty tänään myös Salon Seudun Sanomiin ja Perniönseudun lehteen.