Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman verkkokolumni 5.2.2010
Elinvoimainen kunta tarttuu rohkeasti uuteen

Ennakkoluuloton alueellinen yhteistyö ja hallinnonrajat ylittävä oppiminen ovat tulevaisuuden menestystekijöitä palvelujen turvaamiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Julkiset palvelut ja elinkeinoelämän vireys takaavat alueen kehityksen. Tässä kehitystyössä kuntaliitokset ovat strateginen kysymys kuntien ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Markkinamekanismien ja yhteiskunnan kokonaisvastuu on myös kuntatasolla sovitettava yhteen. Verkostoituva kunta luo elinvoiman edellytyksiä toimimalla tiiviissä yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän ja yksityisen palvelutuotannon kanssa. Samalla sen kuitenkin huolehdittava siitä, että myös palveluissa strateginen osaaminen ja ohjaus säilyvät osana kunnan päätöksentekoa. Tämä edellyttää poikkisektoraalista yhteistyötä ja yhteensovittamista. Kuntien taloudellinen tilanne ei varmasti helpota työtä, mutta kriisijohtaminen vain talouden ehdoilla, ei saa jäädyttää pitkän tähtäimen uudistuksia. Haasteena on, että satsaukset kehittämistoimintaan ovat aiempaa enemmän hyötyjä tuottavia.

Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten vahvasta itsehallinnosta. Se tarkoittaa kunnan omaa päätösvaltaa, hyvää johtamista ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Kuntalaisten osallisuutta koko elämän ajan on vahvistettava ja uudenlaista osallistumista otettava rohkeasti käyttöön.

Kaiken menestyksen ja kehityksen edellytyksenä on terve taloudellinen pohja, jonka rakentamiseen tarvitaan useita eri keinoja. Lamasta ylös nouseminen vaatii meiltä nyt erityistoimia, mutta tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset eivät lopu laman loppuessa.

Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa ja siksi perusrakenteet on pidettävä toimivina. Kuntaliitos on aina henkisesti vaikeaa yhdistyvien kuntien asukkaille. Kuntalaisten täytyy saada riittävästi tietoa siitä, mitä liitos tarkoittaa heidän arjessaan. Tarvitaan myös jatkuvaa vuorovaikutusta asukkaiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa.

Liitoskunnat voivat parhaimmillaan olla kehityksen terveitä edelläkävijöitä. Kuntien johdolla täytyy olla selkeä näkemys siitä, mihin uusi kunta on menossa. Alueen elinvoimaisuuteen tarvitaan luontaisia sijainnin, väestöpohjan ja osaamisen edellytyksiä, myös ennen kaikkea innovatiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Kunnan koko ei ole itsetarkoitus, mutta tietyt mittakaavaedut on syytä ottaa haltuun. Hallinnon järkeistäminen, palveluverkon ja tuotantotapojen optimointi ja tehokas yhteistyö yhdessä tuovat kullakin alueella oman, parhaan mahdollisen toimintatavan.

Kunta tarvitsee jämäkän strategian ja halun tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Se tarvitsee strategiaa jämäkästi toteuttavat johtajat, niin viranhaltijat kuin luottamushenkilöt. Yhteisen keskustelun ja vuoropuhelun kautta vahvistuu yhteinen ymmärrys tavoitteista. Kun tavoitteet ovat kirkkaina kaikkien mielessä ja toiminnassa, asiat etenevät ja konkretisoituvat arjessa..

Paluuta entisiin toimintamalleihin ei ole. Muutosvoima lähtee viime kädessä kuntalaisista, joiden osallisuuteen pitää aktiivisesti tarjota uusia muotoja.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Minusta Mäki-Lohiluoman ajatukset ovat selkeät ja johdonmukaiset. Muutoksesta pitää saada kuntalaisia todellisesti palveleva kokonaisuus. Minulle pyhää tässä ajattelussa on se, että nostetaan kuntalaisnäkökulmaa arvoonsa. Tiedotetaan ja tehdään saumatonta yhteistyötä. Kuunnellaan ja vaikutetaan oikeissa kohdin todellisiin seikkoihin. Haetaan järkeviä toimintatapoja ja nyhdetää heikkouksia pois. Se vaatii monialaista osaamista ja ajattelua. Tässä kohdin on ehdottoman tärkeää jättää joidenkin intressiryhmien tavoitteet pienemmälle ja katsoa kokonaisuus. Vastuullisesti ja avoimesti tehdyt ratkaisut kantavat hyvinvointia ja hedelmää moninaisessa muodossa.



Kesäilta viime suvelta Naarjärveltä.



KOKO on aluepoliittinen erityisohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Kansallisesti ohjelmaa rahoittaa ja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vuosittainen toimintarahoitus haetaan maakuntaliitoista.
Salon seudun KOKO:n tavoitteena on kansalliselta ja kansainväliseltä vetovoimaltaan kilpailukykyinen ja alueellisesti tasapainoisesti kehittyvä seutu. Salon seudun KOKO koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta:
Toimenpidekokonaisuudet ja niiden toimenpiteet
Salon seudun KOKO jakautuu neljään toimenpidekokonaisuuteen, joilla tuetaan seudun kansainvälisiin ja kansallisiin vahvuuksiin sekä maakunnalliseen erikoistu-miseen pohjautuvaa sekä seudun sisäistä koheesiota parantavaa kehittämistyötä.
Ohjelman neljä toimenpidekokonaisuutta ovat:
1. Innovaatioympäristön kehittäminen
2. Korkeaan osaamiseen perustuva kilpailukyvyn vahvistaminen ja elinkeino-rakenteen monipuolistaminen
3. Maaseudun uusien mahdollisuuksien tukeminen
4. Aluerakenteen kehittämisroolin vahvistaminen