sunnuntai, elokuu 26, 2012, 23:54
Eilisen iltavuoron jälkeen olin haikealla mielellä, niin olen edelleenkin. Työyhteisöäni on kohdannut suruviesti. Ennakoimattomia ovat päivämme. Jokainen päivä on lahja.
Päiväkirjaan kirjoitan vaikuttavista asioista elämässäni.
Kun luet kirjoituksiani tiedät mikä on minulle tärkeää. Elämä ja ihmiset, sopusoinnussa.
Laskekaa yhteen tulot, vähentäkää menot,
kertokaa ilot ja jakakaa surut.
Kuntakierroksella kuultua:
'Kiukkua ja suorastaan raivoa kunnan viranhaltijoita kohtaan. Osansa saivat myös valtuutetut.
"Koulut rauhaan, vanhukset rauhaan, päivähoito pitää hoitaa". Käskettiin kaupungintalon porukkaa menemään töihin kouluihin ja päiväkoteihin.
Ehkä paras kommentti oli " Afrikkalaisessa koulussa leijona söi siivoojan ja johtajan. Seuraavana päivänä huomattiin siivoojan puuttuvan. Johtajan puuttuminen huomattiin vasta kuukauden päästä."
Myös koko johtotroikka käskettiin vaihtaa.
Positiivista ei tullut oikein keltään, vaikka kyselylapussa näitä nimenomaan pyydettiin. Ikävää, kun ei mukavaa palautetta lappuihin tullut. Toisaalta eräät varttuneemmat naiset totesivat, että vaikeita aikoja on ollut ennenkin, mutta aina on pohjalta ollut suunta ylöspäin.
Näin ajattelee kuntalainen vaikeina aikoina. Se on hyvä tiedostaa.
( 1318 views )
| permalink
|
<< <Edellinen | 81 | 82 | 83 | 84 | 85 | 86 | 87 | 88 | 89 | 90 | Seuraava> >>