Tänään perjantaina 30.10.2015, vietetään naisten palkkapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten väliseen palkkaeroon.

Naisten palkkapäivä - vuosipalkaksi muutettuna naisten palkanmaksu päättyy lokakuun lopussa. Tilastokeskuksen mukaan naisten palkka on Suomessa vuonna 2015 keskimäärin 83,4 prosenttia miesten palkasta. Vuosipalkassa ero on noin 7 600 euroa. Hyvänen aika sentään.

Tilastot kertovat, että naisten ja miesten palkkaeroissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien mittaan. Naisen euro on ollut jo pitkään noin 80 senttiä. Tilastokeskuksen mukaan palkkaerot kasvavat läpi työuran. Suurimmillaan ero on 55 - 60 ikävuoden tienoilla, jolloin mies tienaa kuussa noin tuhat euroa enemmän kuin nainen. Keskimäärin naiset tienaavat enemmän alle 25-vuotiaina, noin 250 euroa kuussa samanikäisiä miehiä enemmän.

Naiset kouluttautuvat, suorittavat tuplatutkintoja. Vaan ei näy palkassa.
Olkaamme armollisia itsellemme.
Olkaamme viisaita ja terveyttä vaalivia. Meidän ei tarvitse olla kympin tyttöjä. Kannustetaan toisiamme ja jaksamme kaikki.

Viisaus on voimaa.

Elina, Arjen asiantuntija

Arjen asiantuntemus ei ole syntynyt yhdestä oivalluksesta, yksittäisestä koulutuksesta, vaan pitkän, monivaiheisen elämän- ja työkokemuksen sekä monipuolisen koulutuksen kautta.

Äitini, Eila, kahdekasnvuotiaana Karjalan kannakselta evakkona perheineen sodan jaloista paennut. Kertoi elämäntarinaansa eläessään, ahkera, säästäväinen tarmokas nainen. Malli minulle. Syöpään menehtyneenä, antoi minulle sysäyksen myös kivunhoidon erikoistumisopintoihin. Joka on vaikuttanut osaltani syöpäpotilaiden etujen ajamiseen ja hoidon suunnittelun esiinnostamiseen. Syöpäpoliklinikkaa on nyt Salossa pyöritetty jo yli kymmenen vuotta. Alueen asukkaita kuunnellen.

Isäni varsinais-suomalainen maanviljelijä, joka sodat käytyään ja elävänä sieltä selvinneenä halusi perheen 50 vuotiaana. Eila ja Eero löysivät toisensa. Siitä alkoi perheeni tarina. Meitä on kolme sisarusta. Vanhempani ovat jo edesmenneitä.
Lämmöllä kiitän heitä elämästämme.

Taustatiedolla on merkitystä, jos joku ihmettelee kuinka kaukaa aloitin. Monella yksityiskohdalla on vuosien saatossa oma leimansa ja vaikuttavuutensa. Ja niin haluan olevan. Kokemuksista tulee oppia ja oivaltaa.

Nuoruudessani puutarha ja kotitalous viehättivät. Ylioppilaaksi päästyäni tiesin, emäntäkoulun käytyäni olevani tuleva sairaanhoitaja. Työkokemusta hankittuani erikoistuin kirurgiaan ja sisätauteihin. Turusta VSSHP:n silloisen TYKS:in kautta Saloon töihin, perheen perustamiajatuksin. Harrin kanssa hankimme kodin ja kolme lasta. Kokemukseni hoitovapaasta, yksityisestä perhepäivähoidosta, seurakunnan kerhotoiminnasta ovat pelkästään hyviä. Me emme käyttäneet päiväkotia. Minulle, kolmivuorotyötä silloin tehneenä sairaanhoitajana oli aina kiire kotiin lasten luo. Sitä lasten kanssa vietettyä aikaa arvostan edelleenkin. Vanhempien tärkeää roolia kasvatuksessa!

Lapsemme ovat nyt aikuisia ja kukin ammttitietään hakeneita. Tyttäret hoitoalalta äidin jalanjäljin, tärkeän työn innoittamina. Henri kaupan alalta, yrittäjyyden maailma kiikarissa. Kukin omalla tavallaan ja aikataulullaan. Tyttärillä perhettä jo tulossa.

Kirjoittaessani tätä Evellä on 8 kk ikäinen ihana Roni-poika Juhan janssa ja Emilia ja Mikko odottavat jouluvauvaa. Henrillä ja Taijalla on suunnitelmia.

Perhe-elämä on tärkeä kasvualusta. Perheiden moninaisuus myös aikamme asia. Tulevaisuuden kannustustyötä teen lasten hyväksi.
Minulle perhe on laajempi käsite kuin ydinperhe. Perheeseeni kuuluu työyhteisöni, yhteydet kollegoihin. Yhdistysmaailman ihmiset joiden kanssa työskentelen lähes päivittäin. Yhteys monipuoliseen verkostokenttään antaa paljon ja hioo ihmistä. Tiedän miten timantit syntyvät.

Kokoomus tuli elämääni jo 20 vuotiaana Kokoomusnuorissa tovin käyneenä. Sitten työelämä sitoi ja palkitsi monipuolisuudellaan eikä politiikkaa edes kerinnyt ajattelemaan.
Muutettuamme maalle Perniöön, alkoi aktiivi vaiuttamisen vaihe. Lapset jo isoja, vanhempien hoito ennen kuolemaa antoi ajatuksia.
Perniöss,ä lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan ja kirkkovaltuustoon menestyksekkäästi. Toiveeni toteutui sain perusturvalautakunnan puheenjohtajuuden. Parasta mitä olin kokenut. Teimme kunnassa hyvää yhteistyötä. Sain myös olla valtuuston varapuheenjohtaja Perniössä. Kymmenen kunnan liitostyö aktivoitui Salossa. Olin siis mukana järjestelytoimikunnassa. Salon uusi tulevaisuuskokonaisuus muodostui.
Tärkeä vaihe aluepolitiikassa - ja kehityksessä. Mutta mikä pahinta, Nokian romahdus tapahtui kaiken taustalla ja on sitten hankaloittanut selkeästi Salon tilanteita ja kehitystä. Näinä muutoksen aikoina olin kaupunginhallituksen jäsenenä.
Rakennemuutos Salossa, Microsoftin lähtö, työttömyys ja muuuttovirta ulos huolestuttaa. Yrityselämään on panostettava työpaikkojen luomiseksi.

Tarkastuslautakuntatyö on saanut vastuuntuntoisen ihmisen omakseen, varapuheenjohtajan roolissa. Toimin myös teknisen lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna. Työni erikoissairaanhoitajana on tiiviisti nivoutunut yhteen kaikessa.
Sujuvassa yhteisymmärryksessä.

Toimin Kokoomusnaisten puheenjohtajana Salossa, Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten piirihallituksessa, ja Valtakunnallisessa Naisjärjestöjen Keskusliitossa varapuheenjohtajana jo toista kautta.

Tällä hetkellä Valmistaudumme edustajakokoukseen Porissa. Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja kisaa käydään Porin Yyterissä. Olen Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten pyynnöstä lupautunut varapuheenjohtajakisaan Lämmöllä kiitän, että olen tullut huomioiduksi tätä vaativaa paikkaa ajateltaessa. Teen parhaani. Kiitos että näette minussa potentiaalia. Se on parasta kannustusta.

Olen hyvä kuuntelija, ahkera yhdistystoimija, erinomainen verkostoituja ja kokemuskartaltani monipuolinen arjen asiantuntija. Toivon että kenttä ottaa minut omakseen. Taustavoimia riittää ja tarmoa tehdä. 30 vuotinen työhistoria erikoissairaanhoidossa on vahvuu, tuntea inhimillisen hoidon tärekeys ajassaamme, raskaassa työelämässä, muutoksen tuulissa.

Naisjärjestöjen kenttä on tärkeänä ponnahdusalustana tasa-arvotyössä, perhe- ja palkkatasa-arvon tavoittelussa, naisten aseman kohentamiseksi monilla tasoilla. Kansainvälisyyskokemusta on Brysselistä EWL:n kevään kaksipäiväisestä kokouksesta Naisjärjestöjen Keskusliiton edustajana NYTKIS delegatiossa, sekä Tasa-arvon Final Conference of the Pilot Projectista Brysselissä lokakuulta. Pohjoisen- ja Etelän Kuntien Salo-Swasimaa tasa-arvo-osiosta. Valtakunnallisesti on haettu kaupunkiimme Suomen Kuntaliiton tuella tasa-arvokoulutusta, pilottiprojektissa tasa-arvotietoa virkamiehille ja päättäjille.

Keväällä tulen osallistumaan Puolustusministeriön kutsumana maanpuolustuskurssille Naisjärjestöjen Keskusliiton suosittamana ja ole paikkani luvannut ottaa vastaan.

Organisoimistaitoisena ja yhteistyökykyisenä olen saanut mahdollisuukia joista kiitän kaikkia kanssaihmisiäni.

Tällä hetkellä toimin Salon Kokoomuksen Kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Olen osallistunut Salon Kokoomuksen tulevaisuus - ja strategiatyöhön. Valtuutettuna on tärkeä vaikuttaa yhteistyön rakentamiseen ja organisoituun toiminnan suunnitteluun sekä vaativaan toteutukseen. Sitoutumista tarvitaan.

Vastuuta, välittämistä, valinnanvapautta arvostaen syntyy turvallisuus - talous paranee tarkasti arvioiduin, pitkäjänteisin ja välittämistä vaalivan päätöksentekoprosessin kautta.

Olen valmis. Ja innostunut uusista haasteista.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten asettama
Naisten Liiton varapuheenjohtajaehdokas

Elina Suonio-Peltosalo

VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISET:

Elina Suonio-Peltosalo ehdolla Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtajaksi

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää Elina Suonio-Peltosaloa Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtajaksi.
Valinta tehdään Porin edustajakokouksessa 14.-15.11.2015.

- Olen erikoissairaanhoitaja ja tunnen työni kautta naisvaltaisen hoitoalan arjen. Kiire, hektisyys ja alati muutoksessa eläminen inhimillisyydestä tinkimättä ovat haasteista suurimpia. Naisvaltaisella alalla ymmärtää, mikä merkitys tasa-arvolla on sujuvalle arjelle ja perheen hyvinvoinnille, Elina kertoo.

Elina on 54-vuotias kolmen aikuisen lapsen äiti Salosta. Hän toimii tällä hetkellä naisjärjestötyön innostamana valtakunnallisen Naisjärjestöjen keskusliiton varapuheenjohtajana. Salossa kymmenen vuotta poliittisia luottamuspaikkoja hoitaneena untakentän talouden ja kuntaliitoksen haasteet ovat hänelle tuttuja.

Elina tuntee perheiden, vanhemmuuden ja ikääntymisen haasteet. Hän on vankka tasa-arvon puolestapuhuja.

- On tosiasia, että sukupuolella on väliä. Naisten keskeisillä työmarkkinoilla määräaikaisuus ja osa-aikaisuus ovat arkea. PIenituloisuus on sukupuolittunutta erityisesti iäkkäämpien naisten kohdalla ja työuran pituudella ja eläketasolla on selvä yhteys.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten mukaan Elina on sujuvasanainen osaaja, joka tuo Kokoomuksen Naisten Liittoon laajaa kokemusta ja sydämen sivistystä - asioita joita ei opita kirjoja lukemalla vaan elämällä itse.

- Elina on loistava esimerkki osaajasta, joka ei vain tiedä vaan myös tuntee naisasian oman työnsä ja arjen kokemuksen kautta, Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja Satu Koskinen sanoo.


Luottamustehtävät:
Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) varapuheenjohtaja
Salon tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja
Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen

Voit lukea lisää Elinan ajatuksia: www.salonkokoomusnaiset.fi

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja
Satu Koskinen p. 044 989 5030

Elina Suonio-Peltosalo p. 044 0477 287

Erinomainen puhuja Tasa-arvopäiviltä 2.10.2015 Anna Elomäki
tietopaketti keskeisestä:

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja tasa-arvon edistäminen Suomessa, Anna Elomäki
1. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja tasa-arvon edistäminen Suomessa Anna Elomäki Tutkijatohtori, HY
2. Nykytilanne: kolme ajatusta valtavirtaistamisesta
3. • Hallituksen päätökset oppikirjaesimerkki siitä, miksi valtavirtaistaminen elintärkeää tasa-arvolle • Valtavirtaistaminen ei ole juurtunut poliitikkojen mieliin. Tasa-arvotietoa ei hyödynnetä • Sukupuolisokeat ja epätasa-arvoa lisäävät päätökset tuoneet sukupuolivaikutukset julkiseen keskusteluun
4. Valtavirtaistaminen valtion- hallinnossa: askelia eteenpäin • Vähillä resursseilla tehty pitkäjänteistä työtä • Ongelmia tunnistettu ja niihin pyritty vastaamaan • Toimeenpanon ja seurannan rakenteiden pystyttäminen • Sukupuolinäkökulma mukana valtionhallinnon keskeisten prosessien yleisessä ohjeistuksessa Tasa-arvo-ohjelmiin kirjatut toimenpiteet toteutuvat kohtalaisesti, mutta edistääkö tämä tasa-arvoa?
5. Valtavirtaistaminen valtion- hallinnossa: heikkouksia • Tasa-arvon edistäminen taka-alalla • Vavi vaarassa typistyä hallinnollisiksi toimenpiteiksi, joita tehdään niiden itsensä takia, vailla yhteyttä tasa-arvotavoitteisiin • Toimeenpano vaikeutuu, jos ei ymmärretä, miksi valtavirtaistamista tehdään ja jos sitä ei peilata tasa- arvotavoitteita vasten • Yksinkertaistava näkemys sukupuolesta ja epätasa-arvosta • Esim. ilman ymmärrystä epätasa-arvosta, valtavirtaistaminen typistyy käytännössä sukupuolieriytyneiden tilastojen esittelyyn • Keskittyminen valmisteluvaiheeseen • Valtavirtaistamisen tulisi kattaa koko poliittinen prosessi valmistelusta toimeenpanon ja seurannan kautta arviointiin. • Sisäänpäinkääntynyt ja viranomaisvetoinen malli
6. Toimeenpanon ongelmia • Asiantuntemuksen ja ymmärryksen puute • Hankalat käsitteet • Ei sanktioitua vastuuvelvollisuutta • Johdon tuen puute • Vastustus organisaatio- ja yksilötasolla • Resurssien puute ministeriöissä ja valtioneuvostotasolla • Hallinnon realiteetit (esim. valmistelutahti) • Riittämätön yhteistyö tutkijoiden ja järjestöjen kanssa
7. Poliittisen tilanteen haasteet • Heikko sitoutuminen tasa-arvoon • Hallinnon ja toimintaympäristön muutos • Strateginen hallitusohjelma • Julkisen talouden uusi ohjausmalli • Talous hallitsee keskustelua • VM:n mallinnokset keskeinen hallituksen pohdinnan perusta • Tavoitteet ja keinot nähdään numeroina • Nopeat päätökset ilman monipuolista tietoa ja vaihtoehtojen punnitsemista • Suvaus lainvalmistelun aikana ei riitä, kun valmiit päätökset viedään kiireellä valmistelukoneiston läpi
8. Lopuksi Valtavirtaistaminen on viranomaisten velvollisuus. Resursseja pitää lisätä, prosesseja ja menetelmiä kehittää. Mutta nykytilanteessa tämä ei riitä. Valtavirtaistaminen tarvitsee laajemman tuen ja näkyvyyttä. Miten tutkijat, järjestöt ja muut toimijat voivat olla mukana?

1.-2.10.2015 Tasa-arvopäivien materiaalia sinullekin luettavaksi. Itse olin paikalla keskustelemassa asioista hyvässä foorumissa NJKL:n vpj:n roolissa. Käyttäen näkökulmapuheenvuoron kunnallisesta päätöksentekijän roolista katsottuna.
https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tasa-arvopaivat-2015/tasa-arvopaivien-materiaalit#Torstai

EWL:N kokouksessa Brysselissä toukokuun lopulla NJKL:n delegaatiossa NJKL:n edustajana ja
14.10.-15.10 Brysselissä myös mukana Final Conference of the Pilot Project Salon kaupungin edustajana osallisena olleena pilottiprojektissa. Tuolloin tasa-arvotoimikunnan pj:nä.

Kannanotto: Poikkihallinnollista tarkastelua tyttöjen ja naisten pakolaistilanteeseen tarvitaan



Maailman pakolaisista puolet on naisia ja 51 prosenttia alle 18-vuotiaita. Valtaosa Eurooppaan pakenevista on nuoria miehiä. Pakolaiskeskustelussa on jäänyt vähemmälle se, miten sotaa pakenevien tyttöjen ja naisten turvallisuus taataan. Pakolaisleireillä ilman perheen ja yhteisön tukea olevat tytöt ja naiset tarvitsevat turvaa. Naisten pakolaiskomissio pitää nuoria pakolaisnaisia yhtenä haavoittuvimmista ryhmistä. Ihmiskauppa, prostituutio ja pakkoavioliitot ovat arkipäivää monelle kodistaan paenneelle.

Samaan aikaan yli 80 valtionjohtajaa on antanut sitoumuksensa naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi YK:n huippukokouksessa. Tavoitteena on tasa-arvoinen Planeetta5050 vuoteen 2030 mennessä. YK:n vuosituhattavoitteet osoittavat edistystä tapahtuneen globaalisti. On tärkeää, että Suomen ulkoasiainministeriö säilyttää naiset painopisteenä kehitysyhteistyön linjauksissaan. Kuitenkin on huomattava, että kehitysyhteistyön leikkaukset osuvat paljolti naisia tukevaan toimintaan.

Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että tyttöjen ja naisten asemaa pakolaisleireillä ja turvapaikanhakijoina tulee tarkastella poikkihallinnollisesti valtioneuvoston sisällä eri ministeriöiden kesken.

Moni Naisjärjestöjen Keskusliiton 57 jäsenjärjestöstä on lähtenyt mukaan paikallisesti - auttamaan, ottamaan vastaan, ilmoittautumaan ystäväksi. Kotouttamispolitiikassa tulee hyödyntää naisten ja naisjärjestöjen kansallinen ja paikallinen osaaminen. Uskomme, että naisjärjestöt yhdessä voivat tulevina aikoina osoittaa turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa voimansa ja osaamisensa. Järjestöjen kautta tehdyllä työllä ja kulttuurien vuoropuhelulla lisätään suvaitsevaisuutta ja edistetään yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden toteutumista. Tässä työssä haluamme olla mukana.



Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Järjestö on perustettu vuonna 1911. Tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen.

Lisätietoja: Terhi Heinilä, pääsihteeri, www.naisjarjestot.fi