Hyvää Pyhäinpäivää, hetken hiljentyminen muistelemaan heitä jotka ovat ennen meitä lähteneet. Joita rakastamme ja kaipaamme. Muistelemme nyt kiittäen.


Naisjärjestöt mukana Suomi 100 Tasa-arvoteoissa Mitä sinä äänestät?

Tutustu kaikkiin tähän asti julkaistuihin tasa-arvotekoihin!

100 tasa-arvotekoa -hanke on kerännyt hyvin monenlaisia tekoja lukuisilta eri aloilta. Olemme lajitelleet tekoja kategorioittain, jotta niihin tutustuminen käy helpommin ja niiden kirjo pääsee oikeuksiinsa. Listassa ovat kaikki tähän asti julkaistut tasa-arvoteot.
Jokaisesta teosta löytyy lisätietoa Teot-sivulta.

Tekokategoriat ovat:

Naisiin kohdistuva väkivalta

Sosiaali- ja terveysala

Koulutus, työelämä ja johtajuus

Monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta

Liikunta

Viestintä

Tasa-arvopolitiikka

Taide

Muita tilaisuuksia, kampanjoita ja tasa-arvotoimia

---

Naisiin kohdistuva väkivalta

1. Monika-Naiset liiton verkkopalvelu väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille

2. Maria Akatemian tyttöjen väkivaltaa ehkäisevä Keijun varjo -hanke

3. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toimipisteen avaaminen Rovaniemelle

4. Suomen Kosmetologien Yhdistys tukee ensi- ja turvakotien asiakkaita eri puolella Suomea

5. Amnesty Internationalin Suomen osaston kuntatutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta

6. Helsingin poliisilaitoksen konsertti seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta

7. Ensi- ja turvakotien liiton Tarinakengät -näyttely naisten kokemasta väkivallasta

8. Naisten Linjan ja Setan Transtukipisteen verkkovertaisryhmä väkivaltaa kokeneille transfeminiineille

9. Ranskan instituutin seminaari naisiin kohdistuvasta väkivallasta

10. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen keskustelutilaisuus kunniaan liittyvästä väkivallasta

11. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tehostaa viestintää lähisuhdeväkivallasta ja tukea tarjoavista tahoista

12. FinnWID – Naiset kehitystyössä ry:n naisiin ja tyttöihin kohdistuvan ihmiskaupan vastainen työ

13. Helsingin Diakonissalaitoksen Hirundo-päiväkeskuksen Gemma-hanke siirtolais- ja vähemmistötaustaisten naisten kokemasta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta

14. Ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainministeri Soini liittyy EU:n tasa-arvoinstituutin White Ribbon -kampanjaan ja puhuu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan

Brasilian-suurlähetystön Turn the World Orange -kampanjaan osallistuminen naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi

Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikön YK:n päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -teeman aktiivinen esillä pitäminen mm. EU-CELAC- huippukokouksessa

Liman-suurlähetystön sukupuolittunutta väkivaltaa käsittelevä miniseminaari sekä aktiivinen ja näkyvä osallistuminen tasa-arvoteemoja käsitteleviin tilaisuuksiin

Pristinan-suurlähetystön päätöslauselmaa 1325 toteuttavan hankkeen tukeminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi

Riian-suurlähetystön yhdessä Marta-järjestön kanssa naisiin ja tyttöihin kohdistuva ja perheväkivaltaa käsittelevä seminaari

Tunisin-suurlähetystön naispuolisen henkilöstön tukeminen koulutuksilla seksuaalisesta häirinnästä selviytymiseksi

Asevalvontayksikön asekaupan ja sukupuoliperustaisen väkivallan yhteyksien korostaminen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi

Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikön kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä seminaari/työpaja naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Kaakkois-Euroopan yksikön UN Womenin Oranssit päivät -kampanjaan osallistuminen ja yksikön sisällä rahasumman kerääminen kampanjalle naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi

Kansainvälisen oikeuden yksikön tuki Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) uhrirahastolle, jonka toiminnassa läpileikkaavina teemoina ovat mm. naisten ihmisoikeuksien edistäminen, naisten osallistumisen sekä gender-näkökulman lisääminen sekä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan huomioiminen



Sosiaali- ja terveysala

15. Sairaanhoitajaliiton ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitajien mentorointihanke Kainuussa

16. Suomen Kätilöliiton kampanja, joka haastaa kunnat ilmaisen ehkäisyn puolesta

17. THL:n Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -verkkosivut, joilla on tutkittua tietoa sukupuolten välisistä hyvinvointi- ja terveyseroista maahanmuuttajaväestössä

18. Tunne rintasi ry:n OMAKUU-sovellus: kuukautiskalenteri ja rintojen omatarkkailun muistuttaja

19. Tunne Rintasi ry:n ja Monika-Naiset liiton rintojen omatarkkailuohjeet monella eri kielellä

20. Endometrioosiyhdistyksen Moona Oirepäiväkirja -sovellus kuukautiskierron aikaisten oireiden seuraamiseen ja endometrioosin oireiden tunnistamiseen

14. Ulkoasiainministeriö

Bukarestin-suurlähetystön tukitoimet Romanian viranomaisille, Punaiselle ristille ja kansalaisjärjestöille äitiyspakkauksen käyttöönottamiseksi Romanian köyhimmillä alueilla

Lissabonin-suurlähetystön 80 vuotta äitiyspakkauslaista – kumppanuustoimet paikallisen hyväntekeväisyysjärjestön kanssa portugalilaisen äitiyspakkauksen lanseeraamiseksi

Petroskoin-toimipisteen äitiyspakkausta Karjalan tasavallan sosiaali- ja terveysalan toimijoille esittelevä tilaisuus

Vilnan-suurlähetystö yhteiskunnalliseen tasa-arvoon tähtäävän keskustelun edistäminen Liettuassa esittelemällä maan sosiaali- ja terveysviranomaisille sekä kansalaisyhteiskunnalle suomalainen äitiyspakkaus

YK:n kehityskysymysten yksikön sivutapahtuma YK:n yleiskokouksessa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista



Koulutus, työelämä ja johtajuus

21. BPW Finland – Suomen liike ja virkanaisten liiton koulutushanke yli 50-vuotiaille korkeakoulutetuille työttömille naisille

22. Keksin Naisjohtajat esiin -kampanja

23. KivaQ:n tasa-arvosuunnittelu-työkalu

24. Tehyn raskaussyrjinnän vastainen kampanja

25. Tasa-arvovaltuutetun raskaussyrjinnän vastainen kampanja

26. Suomen NNKY-liiton haaste ottaa nuoret naiset huomioon päätöksentekijöinä

27. AGORAn TASOVA-hankkeen aluekehityskysymyksiin painottuva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija -koulutus

28. Akavan Erityisalojen Tasa-arvolähettiläs-kampanja, joka vahvistaa henkilöstöedustajien tasa-arvotoimintaa

29. Globaalikeskuksen toimistolleen tekemä yhdenvertaisuussuunnitelman

30. Oulun yliopiston Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo -selvityshanke

31. Suominen Oyj:n sokkorekrytointi

32. Women in Film and Television WIFT Finland ry:n mentorointiohjelma audiovisuaalisella alalla työskenteleville naisille

33. Zonta International Piiri 20:n mentorointiohjelma eri alojen naisille

34. Plan International Suomen lastenhallituksen Girls takeover, jossa tytöt valtaavat politiikan ja talouden valtapaikkoja kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.2017

35. Espoon kaupungin tasa-arvopalkinto TASSU, joka palkitsee kaupungin työyhteisöjen ja -ryhmien konkreettisia tasa-arvotekoja

36. Palkansaajajärjestöjen Akava, SAK ja STTK tasa-arvokiertue työpaikkojen tasa-arvosta

37. WeAll-tutkimushankkeen työllisyyttä edistävä ja työnhaun sukupuolistuneisuutta tutkiva toiminta Kotkassa

38. Mothers in Business MiB ry:n kouluvierailut, joiden tarkoituksena on rohkaista tyttöjä teknisille aloille

39. Naisasialiitto Unionin ja mm. Diakonia-ammattikorkeakoulun sukupuolisensitiivisen kasvatuksen koulutusohjelma päiväkotien henkilöstölle

40. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma

41. Työväen sivistysliiton julistautuminen feministiseksi järjestöksi ja siihen liittyvät toimenpiteet

42. Rusetti ry:n selvitys naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisesta vammaisjärjestöjen päätöksenteossa

43. Eurooppanaiset ry:n 10 faktaa-tasa-arvosta -paneelikeskustelu suomalaisen naisen asemasta töissä, internetissä ja vallan kahvassa

44. Työ- ja elinkeinoministeriön Rajojen rikkojat -julkaisusarja

45. Oulun ammattikorkeakoulun Sinä osaat! -verkosto tyttöjen rohkaisemiseksi teknologia-alalle

46. Joensuun kaupungin ja Abloy Oy:n Joensuun tehtaan yhteistyö teknisen alan esittelemiseksi tytöille

47. Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen mentorointikahvila

48. Pelastusalan naisverkoston seminaari yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käytännön edistämisestä pelastustoimessa

14. Ulkoasiainministeriö

Abu Dhabin -suurlähetystön ydinvoima-alan naisverkosto

Abujan-suurlähetystön tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamista edistävä koodibussihanke Nigeriassa ja Ghanassa

Addis Abeban -suurlähetystön maaohjelmassa perustettava naisten ja haavoittuvien ryhmien erityistarpeisiin räätälöity, maatalousyrittäjyyttä ja elinkeinomahdollisuuksia tukeva rahoitusjärjestelmä

Addis Abeban -suurlähetystön yhteistyö opetussektorin kanssa kasvattaa yläastetta käyvien tyttöjen osuutta

Addis Abeban -suurlähetystön verkosto naisrauhanvälittäjille Afrikan Unionissa

Addis Abeban -suurlähetystön maaohjelman päätös nostaa naisten ja tyttöjen tarpeet keskeisiksi vesipalvelujen suunnittelussa koulutuksin ja vesikomitean jäsenyyden kautta

Addis Abeban -suurlähetystön tasa-arvokoulutus kaikkien hankkeiden toimijoille

Buenos Airesin -suurlähetystön Rails Girls -koodauskoulutustyöpajan järjestämisen tukeminen

Canberran-suurlähetystön She Leads -konferenssi naisjohtajien luentoineen, työpajoineen ja koulutuksineen

Dublinin-suurlähetystön päätös pitää esillä naisten työelämään osallistumisen mahdollisuuksia parantavia keinoja

Haagin-suurlähetystön pyrkimys tasapainottaa edustuston henkilöstön sukupuolijakaumaa

Kairon-suurlähetystön tuki naisten pääsyä koulutukseen ja poliittista osallistumista tukeville hankkeille

Keski-Aasian kiertävän suurlähettilään toimet naisten aseman parantamiseksi tukemalla työllisyyttä ja pienyrittäjyyttä kehittävää projektia Tadzhikistanissa

Kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasiassa huomioi naisten aseman, naisyrittäjyyden ja vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisen paikallisen yhteistyön määrärahoissa

Kiovan-suurlähetystön naisyrittäjyyden tukeminen Seed Forumin naisyrittäjyysohjelman kautta

Los Angelesin-pääkonsulaatin naisyrittäjille ja -johtajille suunnattu pitchaustapahtuma sijoittajakontaktien luomiseksi

Maputon-suurlähetystön naispuolisten maanviljelijöiden tukeminen, opetussektorin tasa-arvokoulutuksen järjestäminen, konferenssi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1325 ja naisten roolista konfliktien ehkäisyssä

New Delhin -suurlähetystön henkilökunnalle järjestetty intialaisen tasa-arvoasiantuntijan vetämä workshop

New Delhin -suurlähetystön työyhteisön myöntämät palkinnot tasa-arvoa erityisen hyvin edistäville kollegoille �kuukauden työntekijä� -tyylisesti

New Yorkin pääkonsulaatin suomalaisen naisyrittäjyyden esille nostaminen ja tähän liittyvän tapahtuman järjestäminen New Yorkin kaupungin kanssa

Prahan-suurlähetystön naisten asemaa yritysmaailmassa koskevan seminaarin pitäminen yhdessä Tshekin pohjoismaisen kauppakamarin kanssa

Riadin-suurlähetystön naisten koulutuksen ja toimintaedellytysten parantaminen Saudi-Arabiassa: suurlähetystö edistää saudiarabialaisten naisopettajien osallistumista opettajakoulutukseen Suomessa keväällä ja kesällä 2017

Singaporen-suurlähetystön Women in Tech -tapahtuman järjestäminen

Sofian-suurlähetystön tiedon levittäminen koulutusjärjestelmän innovaatioista ja mahdollisuuksista bulgarialaisten järjestöjen kanssa

Tallinnan-suurlähetystö organisoi eduskunnan ja Riigikogun naiskansanedustajien yhteentuomisen ja naisverkoston perustamisen Riigikoguun, tasa-arvokeskustelujen tuomista kouluihin ja yritysten naisjohtajien mentorointia

Tokion-suurlähetystön naisten aktiivista työelämään osallistumista ja suomalaista perhepolitiikkaa käsittelevä seminaari paikallisille päättäjille, poliitikoille, asiantuntijoille ja medialle

Tunisin-suurlähetystö tunisialaisten naisvirkamiesten kapasiteetin vahvistaminen rahoittamalla kumppanuushanketta

Washingtonin-suurlähetystön naiset ja ilmastonmuutos- ja 1325-tematiikkojen sekä mm. Suomen tasa-arvoisen koulutuksen ja teknologiakasvatuksen esillä pitäminen

Wienin-suurlähetystön tunnetun itävaltalaisen haastaminen isyyskuukauden pitoon

Wienin-suurlähetystön (Etyj-delegaation) huomion kiinnittäminen Etyj-rekrytoinnissa tasa-arvoisuuteen sekä tasa-arvon edistäminen edelleen Etyj-hankerahoituksen prioriteettiteemana

Windhoekin-suurlähetystön kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tuominen yhteiseen koulutus- ja verkostoitumiskonferenssiin keskustelun synnyttämiseksi naisia ja lapsia koskevasta politiikasta

Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikkö tukee yli 300 ruandalaiselle naisyrittäjää rajakaupankäynnin edistämisessä Trade Mark East Africa -ohjelman kautta sekä UN Womenin Kenian maaohjelmaa ja erityisesti naisten poliittista osallistumista

Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikön naisten ja miesten tasavertainen käyttö asiantuntijoina viestinnässä ja paneeleissa

Eurooppaosaston pätevien naisten kunniakonsuleiksi valitsemisen rohkaiseminen

Hallintopalveluiden ja Taloussuunnittelun Työterveyslaitoksen toteuttama Työ@Elämä -esimiesvalmennus, jossa huomioidaan erityisesti työntekijöiden erilaisia elämäntilanteita

Ihmisoikeuspolitiikan yksikön tasavertaisen osallistumisen mahdollistaminen sisäisiin kokouksiin ja tapahtumiin

Ihmisoikeuspolitiikan yksikön päätös aloittaa keskustelu sukupuolinormeista ja sukupuolittuneista käytänteistä arjessa ja työyhteisön toiminnoissa

Itäosasto edistää Suomen ulkopolitiikalle tärkeitä teemoja (esim. naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon, naisten taloudellista voimaantumista ja naisyrittäjyyttä) kahdenvälisissä tapaamisissa sekä kehitysyhteistyöprojektien kautta

Kansalaispalveluiden osaston ennakkoluuloja ja oletuksia sisältävien tapojen ja käyttäytymismallien tiedostaminen ja karistaminen työyhteisössä

Kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikön toimet vahvistaa koulutuksen ja ohjeistuksen avulla Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tasa-arvo-osaamista

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön sukupuolten tasa-arvon ylläpito työyhteisössä

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston johdon toimet edistää henkilöstön mahdollisuuksia etätyön käyttämiseen, millä tuetaan perheen ja työelämän parempaa yhteensovittamista sekä työssä jaksamista

Budapestin-suurlähetystön yhteistyöhanke Unkarin kouluissa tyttöjen digilukutaidon kehittämiseksi

Amerikan ja Aasian osaston tasa-arvokysymysten säännöllinen tarkastelu ja muu edistäminen: perhevapaisiin kannustaminen, tasa-arvoiset tilaratkaisut, harjoittelijoiden tasa-arvoinen rekrytointi

New Delhin -suurlähetystön seminaari naisten asemasta Intian työmarkkinoilla, pääpuhujana suomalainen korkean tason asiantuntija

Madridin-suurlähetystön eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan Espanjan-vierailun (toukokuu 2017) yhteydessä seminaari suomalaisen tasa-arvon edistymisestä osana Suomen demokraattista kehitystä



Monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta

49. Kalevalaiset Naiset ry:n Naiset meillä ja muualla -seminaari naisen asemasta meillä ja muualla, työssä ja kotona

50. Monika-Naiset liitto ry:n verkkopalvelu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille useilla eri kielillä

51. Suomen Akateemisten Naisten Liiton lupaus levittää 100 tasa-arvotekoa -hankkeen konsepti-ideaa kansainvälisissä verkostoissaan

52. Svenska Kvinnoförbundetin Feminism så in i Norden -seminaari pohjoismaisen feminismin nykytilanteesta ja pohjoismaisesta tasa-arvoyhteistyöstä

53. International Women’s Forum (IWF) Finland ry:n verkosto, joka tarjoaa mahdollisuuden tavata maailmalla menestyneitä johtajanaisia

54. Helsingin kaupungin liikuntaviraston maahanmuuttajanaisten kotoutumista edistävä Naiset yhdessä liikkumaan -hanke

55. Suomen Lähetysseuran pilottihanke Tansaniassa syrjäytymisvaarassa olevien ja seksityötä tekevien nuorten naisten auttamiseksi

56. Suomen Valkonauhaliitto – Förbundet Vita Bandet i Finland ry:n Itse tehty arki -taidehanke

57. THL:n Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -verkkosivuille koottu tutkittu tieto sukupuolten välisistä hyvinvointi- ja terveyseroista maahanmuuttajaväestössä

58. Kansalaisopistojen liiton naiserityiset ryhmät kotona lasten kanssa olevien maahanmuuttajanaisten kotoutumisen lisäämiseksi

59. African Caren naisia itsenäiseen toimintaan voimaannuttava Meidän perhe -toiminta

60. Valtioneuvoston kansainvälinen tasa-arvopalkinto Gender Equality Prize

61. Maahanmuuttoviraston toimet naisten ja tyttöjen itsenäisen asioinnin edistämiseksi

62. Monaliiku ry:n pakolaisnaisten jalkapallofestivaali

63. Väestöliiton tuki Nepalissa nuorten seksuaaliterveyspalveluiden ja seksuaalioikeuksien parantamiseksi

64. Helsingin Demarinaisten päätös nostaa yhdeksi toimintakautensa pääteemoista maahanmuuttajataustaisten naisten huomiointi tavoitteissa ja toimissa

65. Mielenterveyden keskusliiton ja Monikulttuurikeskus Villa Victorin kanssa erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattu mielenterveysryhmä

66. Belgrade Fund for Political Excellencen järjestämä teemakeskustelu naisten asemasta politiikassa ja rauhanneuvotteluissa Balkanilla osana vuotuista Belgrade Security Forumia

14. Ulkoasiainministeriön yli 150 tasa-arvotekoa Suomessa ja suurlähetystöissä ulkomailla: katso lisää tekoja tämän listan eri kategorioista.

Protokollapalveluiden tasa-arvoaiheinen vierailu Suomessa toimiville suurlähettiläille: aiheena mahdollisesti suomalainen päiväkoti

Protokollapalveluiden tasa-arvoteeman esiin nostaminen valtiovierailuiden yhteydessä

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston kauppapolitiikan yksikön päätös nostaa tasa-arvo keskeiseksi teemaksi kauppaa tukevassa yhteistyössä, mikä näkyy rahoituskohteissa ja Women’s Economic Empowerment through Trade –seminaarina

Soulin-suurlähetystön Etelä-Korean tasa-arvoministeriön ja Pohjoismaiden suurlähetystöjen kesken solmittu yhteistyöasiakirja ja eri toimet sen pohjalta tasa-arvon edistämiseksi

Algerin-suurlähetystön Algerin parlamentin valtuuskunnan vierailu Suomeen liittyen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaan

Ankaran-suurlähetystön Turkin kansalaisyhteiskunnan edustajien vaikuttajavierailu Suomeen

Wienin-suurlähetystön Gender Champions -verkoston ehdottaminen Wieniin ja Itävallan haastaminen mukaan siihen

Zagrebin-suurlähetystön Kroatian instituutioiden haastaminen 100 tasa-arvotekoon

Alivaltiosihteerin (sisäiset ja ulkoiset palvelut) tasa-arvon esittäminen teemaksi suurlähettiläskokoukseen

Amerikan ja Aasian osaston tasa-arvotyön tukeminen kumppanimaissa

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön tasa-arvokysymysten huomioiminen johdonmukaisesti Suomen YUTP-linjauksissa samoin kuin EU:n globaalistrategian toimeenpanossa

Aasian, Afrikan ja Amerikan viestinnän yksikön naisten asemaa parantavien hankkeiden tukeminen Vietnamissa ja Afrikan maissa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön rahoitus UN Womenin, Maailman ruokaohjelman ja Unicefin Käsi kädessä -ohjelmalle

YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikön naisten roolin rauhanvälityksessä ja gender-näkökulman huomioimisen aktiivinen edistäminen rauhanprosesseissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) mukaisesti

Kehitysrahoituslaitosten yksikön toimet sen eteen, että kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa naisten osuus niiden myöntämän rahoituksen hyödynsaajista sekä myös pankkien omasta henkilöstöstä, erityisesti johtoportaassa, kasvaa



Liikunta

67. Ylen kartoitus sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta sen urheilusisällöissä ja toimet kartoituksen pohjalta

68. Mahla Films Oy:n Heikoilla jäillä -dokumenttielokuva naisten joukkueurheilun arvostuksesta ja naisten urheiluun liittyvistä ennakkoluuloista

69. Suomen Ratsastajainliiton Reilu Peli -työkirja

70. Suomen Valmentajien ja palloilun lajiliittojen Valmentaa kuin nainen -hanke

71. Suomen Voimisteluliiton Urheilu voimaannuttajana -paneelikeskustelu

72. Suomen Jääkiekkoliiton 100 jääkiekkotapahtumaa tytöille

73. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys liikuntavuorojen jakautumisesta sukupuolten kesken

74. Suomen Palloliiton Naiset Jalkapallojohtajina -koulutusohjelma

75. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Suomen Paralympiakomitean Tyttöjen Tie Tähtiin -liikuntakokeilutapahtumat Helsingissä ja Rovaniemellä

76. Jyväskyläläisen Jigotai-seuran judojaoksen osana �Judo on tyttöjen juttu� -hanketta luoma judomimmit-yhteisö, syrjinnän ehkäisyyn keskittyvät työpajat sekä naisten judon suurleiri

77. Joensuu-Jukola 2017 "Suomi 100 Venlojen juhlaviesti" ja Jukolan viestin kilpailunjohtajana ensimmäistä kertaa nainen

78. Hämeenlinnan Tarmon yleisurheilujaoston päätös ryhtyä UN Womenin kuukausilahjoittajaksi

79. Oulun kaupungin liikuntapalveluiden vuosittainen tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävä tunnustuspalkinnon Oulun kaupungissa toimivalle urheilutoimijalle

80. Pesäpalloliitto päätös vahvistaa naisten osallistumista tuomaritoimintaan: naisille tarjotaan mahdollisuus edetä tuomaritoiminnassa naisten sarjojen lisäksi miesten pääsarjatasolle asti

81. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry:n päätös selvittää ja uudistaa lajin termistöä sukupuolineutraalimmaksi ja nostaa siten tasa-arvokysymykset keskusteluun lajipiirin sisällä

82. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) ry:n sosiaalisen median #AllMaleSports -kampanja, jolla herätetään keskustelua naisten roolista urheilujournalismissa ja laajemmin urheilumaailmassa.

14. Ulkoministeriö

Kuala Lumpurin -suurlähetystön hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelusta saatavien tulojen lahjoittaminen naisten asemaa edistävän kansalaisjärjestön toimintaan



Viestintä

83. Aamulehden siirtyminen sukupuolineutraaliin kieleen

84. Marttaliitto esittelee yhden tasa-arvoteon jokaiselta 118 toimintavuodeltaan

14. Ulkoasiainministeriö

Abu Dhabin -suurlähetystön vastuumaissa menestyneiden suomalaisten miesten ja naisten henkilökuvien julkaiseminen verkossa

Ankaran-suurlähetystön juttusarja Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista Facebookissa

Ateenan-suurlähetystön tasa-arvoa ja/tai naisten oikeuksia edistäneen henkilön tai tapahtuman kuukausittaiset esittelyt verkossa

Brasilian-suurlähetystön teko nostaa sosiaalisessa mediassa esille tasa-arvon merkitys Suomen historiassa

Belgradin-suurlähetystön He for She -kampanja sekä tasa-arvoteeman esillä pitäminen sosiaalisessa mediassa

Brysselin-suurlähetystön juttusarja tasa-arvon virstanpylväistä Suomessa ja päätös, että Suomi 100 -vuoden juhlatilaisuuksiin kutsutaan vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia

Oslon-suurlähetystön viestintä Tyyne Leivo-Larssonin (Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs, jonka toimikausi oli Oslossa 1958–1965) perintöön pohjaten

Ottawan-suurlähetystön tasa-arvokampanja sosiaalisessa mediassa esittäen kuukausittaisen suomalaisen tasa-arvon virstanpylvään

Pretorian-suurlähetystön HeForShe -kampanjaan osallistuminen paikallisesti ja yhteispohjoismaisen some-kampanjan pitäminen tasa-arvotyöstä Etelä-Afrikassa

Reykjavikin-suurlähetystön kuukausittaisen henkilökuvan julkaiseminen suomalaisesta tai islantilaisesta naisesta, joka on historian tai nykyajan merkkihenkilö

Ajankohtaisviestinnän yksikön sukupuolten tasa-arvon entistä parempi toteutuminen teksteissä ja kuvituksissa

Kehitysviestinnän yksikön toimet kuvata kehitysmaiden naiset täysivaltaisina kansalaisina ja aktiivisina toimijoina

Maakuvayksikön tasa-arvoaiheisen materiaalin – artikkelien, emojien yms. – tuottaminen eri maakuvaviestinnän kanaviin

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston vientivalvontayksikön aikomus tarkistaa esimerkiksi kaksikäyttötuotteiden valvontalistojen suomenkieliset termit, tavoitteena sukupuolineutraalien käsitteiden käyttöönotto



Tasa-arvopolitiikka

85. Suomen Keskustanaisten pohja valtuustoaloitteesta, jolla kuntapäättäjät voivat haastaa kuntansa allekirjoittamaan Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan.

86. Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon päätös tehdä sukupuolten tasa-arvosta vuoden teemansa, mikä näkyy esimerkiksi useina tapahtumina

87. KD Naisten hyvinvointi- ja ulkoilutapahtumat sekä ikääntyneiden naisten auttaminen päivittäisissä toimissa ja digitaidoissa auttaminen

88. Sisäministeriön selvitys turvallisuuden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Selvityksen tulosten perusteella laaditaan suositukset toimenpiteiksi, joilla turvallisuuden tasa-arvoisuutta voidaan parantaa

89. Vihreiden Naisten #100suvausta-kampanja, joka tekee sukupuolivaikutusten arviointia tutuksi

90. Tasa-arvovaje-hankkeen Plan F – parempaa talouspolitiikkaa -seminaari taloutta kriittisesti sukupuolinäkökulmasta tarkastelevasta feministisestä taloustieteestä

91. Vihreiden Joustoa ja valinnanvapautta perheille -perhepolitiikkakokonaisuus

92. Kokoomuksen Naisten Liiton Kokoomukselle Perheet ja työelämä -asiakirja

93. Sosialidemokraattisten Nuorten anonyymin työnhaun kokeilu

94. Vasemmistonaisten Palkka-avoimuus nyt! -kampanja

95. Oulun seudun Nytkiksen, Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto ry:n ja Oulun Naisunionin Rauha, tasa-arvo ja ihmisoikeudet -yleisötilaisuus

96. Tasa-arvotiedon keskuksen (THL) päätös järjestää tasa-arvopäivät säännöllisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella

14. Ulkoasiainministeriö

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen ei osallistu Suomea edustaessaan paneeleihin, joissa on edustettuna pelkästään yhtä sukupuolta

Pysyvä edustusto Genevessä: Suurlähettiläs Hakala päätös sitoutua henkilökohtaisesti edistämään tasa-arvoa Gender Champions -hankkeessa

Pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa: Euroopan neuvoston päätös kohdentaa toimintaan tarkoitettu vapaaehtoismääräraha pääosin naisten oikeuksien edistämiseen

Pariisin-suurlähetystön tasa-arvon aspektien yhä parempi huomioiminen ja asennemuutoksen edistäminen yhteistyökumppanien toiminnassa

Nikosian-suurlähetystö tasa-arvoasioiden esiintuominen osana Kyproksen rauhanprosessia

Addis Abeban -suurlähetystön Kehitysyhteistyön maaohjelma, jossa naisten oikeustietoisuutta ja maanhallintaoikeuksien konkreettista toteutumista vahvistetaan kaikissa maarekisteröintiprosessin vaiheissa Etiopiassa

Algerin-suurlähetystön yhteistyö UNFPA:n ja UNDP:n kanssa Algerian solidaarisuus-, perhe- ja naisasioiden ministerin Mounia Meslemin ja kansalaisjärjestöjen työn tukemiseksi

Beirutin-suurlähetystön libanonilaisten naisten poliittisen osallistumisen tukeminen tavoitteena vahvistaa naisten asettumista ehdolle parlamenttivaaleissa 2017

Belgradin-suurlähetystön jatkotoimet hankkeelle, jolla vahvistettiin naiskansanedustajien asemaa ja osaamista

Hanoin-suurlähetystön Vietnamin uuden metsälain sukupuolivaikutusanalyysi, jota Vietnamin metsähallitus hyödyntää

Pysyvän edustuston OECD:ssä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutumisen seuraaminen OECD:n työssä

Kehityspoliittisen osaston johdon lupaus, että osaston järjestämissä tilaisuuksissa esiintyy aina sekä miehiä että naisia

Oikeuspalvelu ja EU- ja valtiosopimusoikeudenyksikön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen perhe- ja puolisosopimuksilla

Amerikan ja Aasian osaston sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttäminen yhä enemmän yksikön valmistelemiin asioihin

Eteläisen Afrikan yksikön sukupuolinäkökulman ja erityisesti naisten ja tyttöjen huomioimisen edistäminen hankkeissa – niin suunnittelu-, toteutus- kuin seurantavaiheessakin

Rooman-suurlähetystön sitoutuminen siihen, että edustuston järjestämissä tilaisuuksissa ei nähdä all-male -paneeleita

Pysyvän edustuston YK:ssa liittyminen International Gender Champions –aloitteeseen

Wienin-suurlähetystön (Etyj-delegaation) sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen painottaminen Etyjin toiminnassa, mm. Suomen esitys Etyj-sihteeristön gender- neuvonantajan aseman vahvistamisesta

Pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa: Euroopan neuvoston päätös lähettää Gender-neuvonantaja Euroopan neuvoston Kiovan-toimistoon

Suunnittelu- ja tutkimusyksikön tasa-arvovaikutusten arviointi valitulla Suomen ulkopolitiikan osa-alueella

Kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön tasa-arvotyön korostaminen ns. Rion sopimusten (ilmasto; luonnon monimuotoisuus; aavikoituminen) ja muissa monenkeskisissä ympäristöpolitiikkaprosesseissa

Ihmisoikeuspolitiikan yksikön sukupuolten monimuotoisuuteen liittyvä seminaari yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa

Kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön aktiivinen osallistuminen YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin valmisteluun tasa-arvotavoitteen toimeenpanon suhteen

Ramallahin-suurlähetystön naisten ja tyttöjen asemaa käsittelevän seminaarin järjestäminen yhteistyössä palestiinalaishallinnon ja paikallisten kumppaneiden kanssa

Nairobin-suurlähetystön useat tasa-arvoon, pl-1325:n toimeenpanoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja naisjohtajuuteen liittyvät tapahtumat ja projektit niin Keniassa, Somaliassa kuin muissa jalkamaissa ja YK:lla, esim. naisten poliittisiin oikeuksiin ja osallistumiseen liittyvä tapahtuma

Lusakan-suurlähetystön naistenpäivän tapahtumaan osallistuminen esitellen Suomen kehityspolitiikan tasa-arvotavoitteita

Dar es Salaamin -suurlähetystön Kepan kanssa järjestettävä kansalaisjärjestöseminaari, jossa pidetään vahvasti esillä naisten aseman kehitystä

Haagin-suurlähetystön suomalaisen tasa-arvomallin esittely Haagin naissuurlähettiläsverkoston tilaisuuksien yhteydessä

Bukarestin-suurlähetystön suomalaisen tasa-arvomallin pitämistä yllä eri yhteyksissä viranomaisten, kansalaisyhteisön ja romanialaisen yleisön kanssa

Yangonin-yhteystoimiston toimet edistää naisten osallistumista Myanmarin rauhanprosessiin vaikuttamalla yhteisen rauhanrahaston sukupuolitietoiseen budjetointiin

Jakartan-suurlähetystön Naisten päivän seminaari työpajoineen naisten voimaannuttamisesta ja poliittisesta osallistumisessa yhteistyössä yliopiston ja/tai ajatuspajan kanssa

Lissabonin-suurlähetystön Suomen naisten äänioikeuden ja ehdokaskelpoisuuden juhlistaminen yhteistilaisuudella Portugalin parlamentin kanssa

Talousyksikön ulkoasiainministeriön talousarvioesityksien vuosittaisten käsittelyjen aloittaminen toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän kanssa tasa-arvovaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioon liittyvästä toiminnasta tehtävän yhteenvetotarkastelun näkökulmasta



Tutkimukset, tilastot ja julkaisut

97. Oulun kaupungin tasa-arvokysely asukkaille kaupungin palveluista

98. Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan �Puheenvuoroja tasa-arvosta yliopistoyhteisössä� -videosarja, joka käsittelee tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä teemoja

99. Tehy-lehden Historian suurnaisia -sarja

100. Puolustusvoimien tutkimus asepalvelusta suorittavien naisten tasa-arvokokemuksista ja miesten asenteista heihin

101. Tilastokeskuksen toimet tasa-arvoa koskevan tilastotiedon saatavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi, esimerkiksi tasa-arvon teemasivustoa kehittämällä

102. Ylen, Tampere-talon, valtioneuvoston kanslian ja WOW Finlandin Tasa-arvon historia -video

103. Suomen Kuntaliiton Tasa-arvo ajan tasalle -opas ja suositus kunnille sitoutua Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan

104. Kalevala Korun Kesyttämätöntä kauneutta -video

14. Ulkoasiainministeriö

Tel Avivin -suurlähetystö: Silloinen tasa-arvosuurlähettiläs Lammila oli pääpuhujana Kibbutzim College of Educationin tasa-arvokonferenssissa, jossa julkistettiin kirja Gender Equality and Gender Issues in Israel

Kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön kehitystyön tasa-arvoasioiden tilastotiedon kerääminen ja hyödyntäminen mm. talousarvioesityksessä

Kehitysevaluoinnin yksikön evaluointi siitä, kuinka suomalainen kehitysyhteistyö on edistänyt naisten ja tyttöjen asemaa ja tasa-arvoa



Taide

105. Sata rintaa -taideinstallaatio

106. Suomen YK-liiton Suomalaisnaiset YK:ssa kautta aikojen -valokuvanäyttely

107. Pro Artibus -säätiön Feministinen kesä näyttely

14. Ulkoasiainministeriö

Ankaran-suurlähetystön ART+FEMINISM -yhteistyö Ankaran modernin taiteen keskuksen, CerModernin, kanssa

Kathmandun-suurlähetystön edustuston aidan maalaaminen tasa-arvoteeman mukaisesti tasa-arvoteemaa painottavan piirustuskilpailun perusteella

Moskovan-suurlähetystön tytöille suunnatut tapahtumat Faces and Laces -katutaidefestivaalin yhteydessä

Bangkokin-suurlähetystön osallistuminen UN Womenin Bangkokissa järjestämälle HeForShe -taideviikolle maaliskuussa 2017



Muita tilaisuuksia, kampanjoita ja tasa-arvotoimia

108. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kahden vuoden välein jaettava tasa-arvopalkinto

109. Feministisen ajatushautomo Hatun, Tampere-talon ja Suomen Lontoon Instituutin WOW – Women of the World Finland -festivaali sekä Suuri tasa-arvon juhla

110. THL:n ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Tasan yhdessä -työkalu tasa-arvon ja osallisuuden lisäämiseksi

111. Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hanke, jossa järjestetään ryhmätoimintaa pienituloisille ja yksinäisille ikääntyville naisille

112. Naistenkartano ry:n tytöille suunnatut Bella-ryhmät, joista saa työkaluja arjen haasteisiin, puolensa pitämiseen ja päätöksentekoon

113. Poikien Talon Olohuonedialogit, joissa pidetään asiantuntijakeskusteluja tämän ajan pojista ja heidän kasvunsa ja hyvinvointinsa tukemisesta

114. Lakimiesliiton maksuton lakineuvonta sateenkaariväelle

115. Suomen UN Women esittelee yhden tekemänsä tasa-arvoteon joka viikko

14. Ulkoministeriö

Astanan-suurlähetystön YK-järjestöjen edustustojen kanssa toteutettava tasa-arvotapahtuma Astanan maailmannäyttelyssä

Berliinin-suurlähetystön juhlaseminaari teemalla �Mitä minä olen tehnyt tasa-arvon edistämiseksi ja mitä aion vielä tehdä�

Kabulin-suurlähetystön tasa-arvoa käsittelevä juhlatapahtuma, johon kutsutaan korkean tason puhuja Suomesta

Kiertävän suurlähettilään Etelä-Kaukasiassa tasa-arvoon liittyvän seminaarin järjestäminen alueen maissa

Lontoon-suurlähetystön Women of the World -festivaaliin osallistuminen Lontoossa ja Tampereella

Méxicon-suurlähetystön Sustainability and Gender Equality -tapahtuma pääpuhujanaan presidentti Tarja Halonen

Murmanskin-toimipisteen lupaus käsitellä tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia useissa tapahtumissa

Pysyvän edustuston Genevessä vähintään kaksi yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tapahtumaa

Zagrebin-suurlähetystön sukupuolten yhteiskunnallista tasa-arvoa käsittelevä tapahtuma

Pristinan-suurlähetystön paikallisen naisjärjestön toteuttaman vähemmistöjen oikeusturvaa parantavan hankkeen tukeminen ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan keskustelun järjestäminen osana sitä

Pietarin-pääkonsulaatin Suomen Pietarin-instituutin julkaiseman teoksen �Naisantologia – suomalaiset naiset Venäjällä� hankkiminen lahjakirjaksi ja käyttäminen mahdollisuutena kertoa Suomen naisten tasa-arvosta ennen ja nyt

Sauvoin ja osavarauksella liikuskelu sisätiloissa on vauhdikkaalle kirurgiselle hoitajalle varsinainen kärsivällisyystesti.
Lukeminen maistuu, kyllä. Mutta työkavereita ja yhteistyökumppaneita on kerinnyt jo viikon aikana kaipaamaan. Totinen tosi. Terveiset kaikille.

Naisjärjestöjen Keskusliiton matkani täyttyy, kiitos kuluneista vuosista ystävät!
Vaikuttavuutta tasa-arvoteoilla #naisjärjestöt #tasaarvo100


105-vuotias Naisjärjestöjen Keskusliitto, 59 jäsenjärjestöä, 400 000 jäsentä

Naisjärjestöt kestävät aikaa ja meitä tarvitaan edelleen. Vuonna 2016 oli kulunut 105 vuotta siitä kun Aleksandra Gripenberg perusti Naisjärjestöjen Keskusliiton. Tämän ajan järjestömme sukupolvi toisensa jälkeen on puolustanut naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteensä 59 jäsenjärjestöstämme vanhin on jo yli 160-vuotias, nuorimmat vain muutaman vuoden. Erityisesti historian naisten ponnistelut sukupuolten tasa-arvon puolesta oli mielissämme kun vietimme vuonna 2016 naisten täysien poliittisten oikeuksien 110-vuotisjuhlavuotta ja Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlia. Kulunut vuosi 2016 jälleen kerran osoitti, että naisten ja tyttöjen puolesta puhuminen on edelleen maailmanlaajuisesti ja kansallisesti tärkeää ja että kaikkia meitä tarvitaan.

100 tasa-arvotekoa vuoden tasa-arvoteko
Yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa luotsaamamme Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hanke 100 tasa-arvotekoa osoittautui menestyksekkääksi tavaksi kiinnittää huomiota naisten oikeuksiin yhteiskunnassamme. Mukana on 38 sitoutunutta kumppanitahoa, suuri joukko naisjärjestöjä, mm. kaikista eduskuntapuolueiden naisjärjestöistä, Helsingin kaupunki, Yleisradio ja Kuntaliitto. Tasa-arvotekoja vuonna 2016 julkistettiin jo yli 40 ja uusia hankkeita ilmoittautuu jatkuvasti mukaan. Mukana on jo järjestöjä, yliopistoja, kaupunkeja ja mm. Puolustusvoimat, Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pelkästään ulkoministeriö on sitoutunut yli 150 tasa-arvoteon tekemiseen ja muita ministeriöitä, mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, on ilmoittautunut tärkeillä teoilla mukaan. Presidentti Tarja Halonen johtaa 36 korkea-arvoisen osallistujan kunniatoimikuntaa, joka osaltaan vie työtä eteenpäin. Helsingin kaupungin juhlasalissa joulukuussa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa järjestetty 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuus keräsi lähes 400 kaikenikäistä naista ja yli 30 näytteilleasettajaa. Tilaisuuden tunnelma oli hurmoksellinen ja ikimuistoinen. 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa valittiin vuoden 2016 tasa-arvoteoksi. Yhteinen työmme jatkuu kuluvana vuonna ja haluamme jatkaa työtä myös juhlavuoden jälkeen.

Vahvaa vaikuttamista, yhteistyötä ja viestintää
Vaikutimme vuoden 2016 aikana mm. hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan, siihen, että Suomessa on jatkossakin tasa-arvovaltuutettu ja valtuutetun toimisto ja että naisiin kohdistuva väkivalta mainitaan uudessa auttavassa puhelimessa. Annoimme 18 yhteistä kannanottoa, 5 lausuntoa ja lähetimme 8 uutiskirjettä, jotka kaikki tavoittavat laajasti jäsenjärjestöjämme, sidosryhmiä ja mediaa. Vaikutimme päivittäin päätöksenteosta, taloudesta, terveydestä, turvallisuudesta ja koulutuksesta Twitterissä ja Facebookissa. Järjestimme vuoden 2016 aikana lähes 20 vaikuttamistilaisuutta ja olimme mukana viikoittain jäsenjärjestöjemme ja sidosryhmiemme tilaisuuksissa. Yhdessä linjasimme naisjärjestöjen näkemykset kuntavaalien tavoitteiksi.

Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokouksessa neljälle hallituspaikalle oli 10 vahvaa ehdokasta. Saimme vuonna 2016 mukaan neljä uutta ja hyvin merkityksekästä jäsenjärjestöä: Monika-Naiset liitto ry, WIFT Finland ry, Rusetti – Valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys ja Suomen Sairaanhoitajaliitto ry ry. Nämä upeat järjestöt rikastuttavat jo ennestään monipuolista jäsenistöämme osaamisellaan ja näkyvyydellään ja ilahduttavat meitä suuresti kaikin tavoin.

Naisjärjestöjen talous haasteellista
Kaiken tämän keskellä on todettava, että naisjärjestöt elävät taloudellisten reunaehtojen suhteen hyvin haastavaa aikaa. Aktiivisesta toiminnasta huolimatta Naisjärjestöjen Keskusliiton valtiontuki jatkoi laskuaan, nyt peräti 14 prosenttia, ja lopullinen tuki on vain 136 000 euroa. Tässä on mukana eduskunnan myöntämä lisämääräraha. Vaikka pyrimme löytämään muuta
rahoitusta erityisesti hankkeillemme ja katsomaan tulevaan, on tilanne taloudellisesti vaikea ja siihen on tulevaisuudessa saatava muutos.

Jäsenjärjestöt, yhteistyökumppanit: Suuri kiitos!
Lämmin kiitos siitä, että te jäsenjärjestöt olette olleet tässä kaikessa yhteisessä työssämme mukana: keskustelemassa, linjaamassa, vaikuttamassa, välittämässä yhteistä viestiä. Ilman teitä työmme ei olisi mahdollista. Suuri kiitos kaikille erinomaisille yhteistyökumppaneillemme niin eri teemojen eteenpäin viemisestä kuin meille naisjärjestöille välttämättömästä taloudellisesta tuesta.

Olemme yhdessä kaikkien naisten ja tyttöjen puolella, niin meillä kuin maailmalla.

Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta ja tasa-arvotekoja toivottaen,

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

puheenjohtaja Eva Biaudet
pääsihteeri Terhi Heinilä

1. VAIKUTTAMINEN NAISTEN ASEMAN, SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON JA TYTTÖJEN JA NAISTEN IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMISEKSI
Vaikuttaminen kansalliseen tasa-arvopolitiikkaan
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2016–2019 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 4.5.2016. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaikutti hallituksen tasa-arvo-ohjelman laatimiseen, ohjelman keskeisiin teemoihin ja otti kantaa hyväksyttyyn tasa-arvo-ohjelmaan. NJKL piti ohjelman julkaisemista tärkeänä ja edellytti, että sukupuolinäkökulman ja tasa-arvotavoitteiden sisällyttämistä meneillään oleviin julkisiin hankkeisiin ja uudistuksiin tasa-arvo-ohjelman viivästymisestä huolimatta. Naisjärjestöjen Keskusliittoa kuultiin kaikkien ministeriöiden edustajista koostuvassa tasa-arvo-ohjelmatyöryhmässä loppuvuonna hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutumisesta ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta valtioneuvostossa.
Toimintavuonna Naisjärjestöjen Keskusliitto korosti sukupuolten tasa-arvon huomioimisen merkitystä erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. NJKL vaati, että maakuntastrategioihin sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja maakuntalakiin kirjataan tasa-arvon edistämisvelvoite. NJKL muistutti, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin ja voivat vaikuttaa jatkossa sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin.
Naisjärjestöjen Keskusliitto teki näkyvää vaikuttamistyötä naisten euron saamiseksi nousuun ja perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. NJKL vaati konkreettisia tavoitteita ja toimia naisten työllisyysasteen nostamiseksi ja samapalkkaisuusohjelman jatkamiseksi. Naisjärjestöjen Keskusliitto otti vahvasti kantaa tasa-arvovaltuutetun tehtävän säilyttämisen puolesta kun oikeusministeriö valmisteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen tehtävien ja toimistojen yhdistämistä. NJKL vaati, että naisten oikeuksien tulee olla keskeinen osa kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto painotti, että kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. NJKL esitti, että puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan ja naisia tulee olla nykyistä enemmän kuntien johtotehtävissä
Naisjärjestöjen Keskusliitto toimi naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen ehkäisemiseksi ja vaikutti mm. siihen, että naisiin kohdistuva väkivalta kirjattiin uuden auttavan puhelimen toteuttamiseen ja toimintaan lähisuhdeväkivallan lisäksi. NJKL muistutti, että seksuaalinen häirintä ei ole uusi ilmiö ja että sen ehkäiseminen vaatii välittömiä toimenpiteitä. NJKL korosti Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan neuvoston linjan mukaisesti, että ihmiskauppa ja prostituutio eivät ole eroteltavissa toisistaan ja että ne ovat naisiin kohdistuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Vaikuttamistyön kohderyhmiin kuuluivat jäsenjärjestöt jäsenistöineen, hallitus ja kansanedustajat, ministeriöt ja tasa-arvoviranomaiset, työmarkkinajärjestöt, muut sidosryhmät ja media.
Kannanotot ja vaikuttamistilaisuudet
Naisjärjestöjen Keskusliitto otti aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin sukupuolten tasa-arvon teemoihin ja julkaisi vuoden aikana yhteensä 18 kannanottoa ja tiedotetta sekä viisi lausuntoa. Kannanottojen keskeisimpiä teemoja olivat muun muassa naisten oikeuksien huomioiminen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa, hallituksen tasa-arvo-ohjelma, sukupuolten tasa-arvon huomioiminen sote-ja maakuntauudistuksissa, sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan kysymykset. NJKL vastusti tasa-arvovaltuutetun toimen lakkauttamista lausunnollaan ja somekampanjallaan. LIITE 1: Kannanotot, tiedotteet, lausunnot ja kuulemiset
Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokouksen yhteisessä julkilausumassa vaadittiin hallituksen tasa-arvo-ohjelman julkistamista sekä talouden velkaantumisen taittamiseksi suunniteltujen päätösten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arvioimista. Välttämättömänä pidettiin, että sukupuolten palkkaeroa kurotaan umpeen aktiivisesti ja tavoitteellisesti. Myös hoivavastuiden tasaisemman jakautumisen vanhempien kesken korostettiin vaikuttavan positiivisesti naisten työmarkkina-asemaan. Julkilausumassa painotettiin, että pitkät poissaolot työelämästä heikentävät naisten ura- ja palkkakehitystä, kasvattavat sukupuolten välistä palkkaeroa ja pienentävät naisten eläkkeitä. Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokous järjestettiin Eurooppasalissa ja sitä edelsi yhdessä laajan yhteistyökumppanijoukon kanssa järjestetty Naisten nakerrettu euro -seminaari.
Syyskokouksen yhteisessä julkilausumassa edellytettiin, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin, jotta vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus varmistaisi sukupuolten tasa-arvon toteutumisen maakuntien kaikessa toiminnassa. Tasa-arvon edistäminen maakuntalakiin kirjattuna korostaa tasa-arvotyön merkitystä maakuntien koko toimintakentällä. Julkilausumassa muistutettiin, ettei tasa-arvon edistäminen ole mahdollista ilman riittäviä resursseja ja toimivia rakenteita. Välttämättömäksi katsottiin, että sekä maakuntalakiin että maakuntien johtamista ohjaaviin maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Syyskokous järjestettiin Nordean Vanhassa pankkisalissa ja sitä edelsi yhteistyössä Nordean kanssa järjestetty Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuus. Samassa yhteydessä juhlistettiin vuonna 1911 perustettua 105-vuotiasta Naisjärjestöjen Keskusliittoa.
Vuoden 2016 aikana Naisjärjestöjen Keskusliittoon liittyi neljä uutta ja hyvin merkityksekästä jäsenjärjestöä: Monika-Naiset liitto ry, WIFT Finland ry, Rusetti – Valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys ry ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry.

Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui systemaattisesti ja laajasti eri sidosryhmien ja jäsenjärjestöjen vaikuttamistilaisuuksiin ja -seminaareihin ja viesti niistä eri kanavissaan, mm. sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. NJKL:n hallitus vaikutti myös keskustelemalla kokoustensa yhteydessä ajankohtaisista, naisille merkityksekkäistä teemoista. Hallitus kokoontui mm. eduskunnan Pikkuparlamentissa sekä Folkhälsanin Villa Dalbyssa, jossa hallitus sai vieraakseen tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammilan. Keskustelun teemana oli naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon rooli Suomen kansainvälisessä vaikuttamisessa ja maakuvassa sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamistyö. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus valmisteli liiton toimintalinjauksien ja kehittämistoimenpiteiden päivitystä Leena Paanasen toimiessa keskustelun johdattelijana. Erityisesti keskusteltiin toimintaympäristön muutoksista ja vaikutuksista naisjärjestöjen toimintaan ja sukupuolten tasa-arvoon.
Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteiden 2015 – 2019 edistäminen
Naisjärjestöjen Keskusliitto seurasi toimintavuoden aikana aktiivisesti vuonna 2015 yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa laadittujen hallitusohjelmatavoitteiden vuosille 2015 – 2019 toteutumista, hyödyntäen jäsenjärjestöjensä ja muiden tasa-arvoa edistävien tahojen asiantuntemusta. Naisjärjestöjen Keskusliitto seurasi erityisesti naisten aseman kehitystä työmarkkinoilla ja taloudessa ja nk. Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen toimeenpanoa. Samoin sote- ja maakuntauudistuksen myötä syntyvä uusi maakuntahallinnon taso ja kunnille jäävät tehtävät sekä näiden palveluketjujen eheys olivat NJKL:n vaikuttamistyön keskiössä.
Hallitusohjelmatavoitteet löytyvät liiton nettisivuilta suomen- ja ruotsinkielisinä.
Kuntavaalien 2017 tavoitteiden linjaaminen ja tasa-arvotietoisuuden ylläpitämien yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa
Naisjärjestöjen Keskusliitto valmistautui yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa 9.4.2017 järjestettäviin kuntavaaleihin laatimalla yhteiset kuntavaalitavoitteet. Valmisteluprosessi alkoi lokakuun alussa hallituksen kokouksella ja toimiston laatiman kyselypohjan kommentointikierroksella. Pohjan perusteella luotiin tärkeimpiä kuntavaalitavoitteita kartoittava sähköinen kysely jäsenjärjestöille. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 32 jäsenjärjestöltä, minkä jälkeen kootut kuntavaalitavoitteet kävivät vielä hallituksen kommentointikierroksella.
Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet esiteltiin ja vahvistettiin liiton syyskokouksessa 17.11.2016. Kuntavaalitavoitteet julkistettiin virallisesti vuoden 2017 alussa. Yhteisillä kuntavaalitavoitteilla pyritään vaikuttamaan vaaliohjelmien sisältöön ja aktivoimaan naisia osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sen eri tasoilla. Kuntavaalitavoitteet on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen, joita ovat tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto; tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus; naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen; liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika; julkinen liikenne ja julkiset tilat; sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisjuhlavuoden esillä pitäminen ja naisten poliittisen vaikuttamisen edistäminen
Yleisen ja yhtäläisen ääni- ja vaalioikeuden 110-vuotisjuhlaa vietettiin kesäkuun alussa puhemies Maria Lohelan johdolla järjestetyssä juhlatilaisuudessa eduskunnassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistutti naisten poliittisten oikeuksien merkityksestä. Eduskunnan äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet korosti puheessaan tasa-arvon yhteiskunnallista merkitystä Suomelle ja suomalaisten identiteetille, painottaen samalla tasa-arvon olevan naisia yli puoluerajojen yhdistävä poliittinen agenda.
Suurten yhteiskunnallisten uudistusten sukupuolivaikutusten etukäteisarvioinnin vaatiminen, mm. sote-uudistus ja kuntien tulevat tehtävät
Vuonna 2016 Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnan yhtenä painopisteenä olivat hallituksen kaavailemat sote- ja maakuntauudistukset, joiden on määrä astua voimaan 1.1.2019. Naisjärjestöjen Keskusliiton huolenaiheena ovat sote-uudistuksen vaikutukset naisten asemaan työntekijöinä ja yrittäjinä. Sosiaali- ja terveyspalvelualojen työntekijöistä yli 90 prosenttia on naisia. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaati sukupuolivaikutusten kattavaa arviointia uudistusten jokaisessa vaiheessa ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä maakuntatasolla.
NJKL viesti aktiivisesti alueuudistukseen liittyen ja julkaisi aiheesta kannanottoja ja lausuntoja. Lausunnossaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi NJKL vaati sukupuolten tasa-arvon edistämistä varten maakuntiin toimivia rakenteita ja riittäviä resursseja. Samalla korostettiin sote-alan henkilöstön palvelussuhteiden ehtojen turvaamista, naisyrittäjien asemaa ja palveluiden saatavuudesta huolehtimista. Lisäksi syyskokouksen yhteinen julkilausuma vaati sukupuolten tasa-arvoa edistävän velvoitteen kirjaamista maakuntalakiin.
Osana Tasa-arvopäivien ohjelmaa Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti teemasession otsikolla Nakertaako sote naisten työpaikkoja? Sukupuolten tasa-arvo sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa (katso session tarkempi kuvaus kohdasta yhteistyöhankkeet ja tapahtumat).
100 tasa-arvotekoa vaikuttamisen välineenä

100 tasa-arvotekoa on Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) johtama Suomen juhlavuoden hanke, joka osallistaa laajan joukon organisaatioita eri sektoreilta edistämään tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin kehitetään kestävää Suomea myös seuraavaa sataa vuotta varten – yhdessä. Samalla hankkeen tavoitteena on lisätä tasa-arvon ja erityisesti naisten näkymistä juhlavuoden ohjelmassa. Hankkeen johtoryhmän muodostavat Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta, jotka muodostavat hankkeen johtoryhmän puheenjohtajien Eva Biaudet (NJKL) ja Sari Raassina (TANE) johdolla. Hankkeella on 38 organisaation kumppaniverkosto, johon kuuluu mm. laaja joukko naisjärjestöjä, muita kansalaisjärjestöjä, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Listaus koko kumppaniverkostosta on toimintakertomuksen liitteenä. Hanketta koordinoidaan Naisjärjestöjen Keskusliiton toimistossa, jossa hankkeessa työskentelee kokoaikainen projektipäällikkö.
Vuosi 2016 oli 100 tasa-arvotekoa -hankkeen innostava ja näkyvä aloitus. 100 tasa-arvotekoa esiteltiin Suomi100-valtuuskunnalle 31.5. Lähes 70-henkistä valtuuskuntaa johtaa pääministeri Juha Sipilä ja se koostuu yhteiskunnan eri tahoja edustavista henkilöistä. Valtuuskunta hyväksyy juhlavuoden yleiset linjat. Valtuuskunnalle esiteltiin kolme juhlavuoden merkittävää hanketta, joista 100 tasa-arvotekoa oli yksi. Hanketta esittelivät puheenjohtaja Eva Biaudet ja pääsihteeri Terhi Heinilä.
100 tasa-arvotekoa oli heinäkuussa esillä Porin SuomiAreenassa, elokuussa hankekumppaneille ja Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöille järjestettiin verkostoitumis- ja ideointitilaisuus ja toimittajille 100 tasa-arvotekoa -tiedotustilaisuus. Syksyn aikana hanketta esiteltiin mm. suurelle joukolle järjestötoimijoita (Kuntien naisvaikuttajaforum, Tasa-arvopäivät, Keskustanaisten 75-vuotisjuhla, LiikunNaiset-verkosto ym.), ulkoasiainministeriön tasa-arvotyöryhmälle, Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnalle, Helsingin kaupungin tasa-arvolautakunnalle, Vantaan Suomi100-tuotantoryhmälle ja Espoon tasa-arvolautakunnalle. 100 tasa-arvotekoa oli mukana myös Suomi100-juhlavuoteen kuuluvilla ystävämessuilla Helsingissä, Espoossa ja Oulussa.
Hankkeelle muodostettiin 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunta, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin presidentti Tarja Halonen. Kunniatoimikunta koostuu yhteensä 36 yhteiskunnan eri alojen vaikuttajasta, jotka edustavat 100 tasa-arvotekoa -hanketta omalla asiantuntemuksellaan ja arvovallallaan. Kunniatoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa 2016 Helsingin kaupungin Empire-salissa. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki.
Vuosi huipentui joulukuussa Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä Helsingin kaupungintalolla järjestettyyn 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen, johon osallistui lähes 400 tasa-arvotekojen tekijää ympäri Suomea.
Ulkoasiainministeriö järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa päivää aiemmin oman julkistamistilaisuuden ministeriön mukaantulosta hankkeeseen ja ilmoitti yli 140 tasa-arvoteosta ympäri maailmaa. Samoin ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen ilmoittivat omista tasa-arvoteoistaan.
Hankkeelle suunniteltiin oma nettisivu, joka avattiin elokuussa. Syksyn aikana sivuille kirjattiin yli 40 tasa-arvotekoa, joiden tekijöinä on yli 50 tahoa. Tasa-arvotekojen tekijöihin kuuluu runsaasti toimijoita niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmanneltakin sektorilta, kuten suuri joukko naisjärjestöjä, Suominen Oyj, puolustusvoimat, Yleisradio, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Oulun yliopisto. Luettelo kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista teoista ja niiden tekijöistä on liitteenä.
100 tasa-arvotekoa -hanke palkittiin vuoden tasa-arvotekona valtakunnallisilla Tasa-arvopäivillä Helsingissä lokakuussa 2016. Perusteluissa kiitettiin erityisesti sitä, että 100 tasa-arvotekoa on aktivoinut yhä kasvavan toimijajoukon konkreettisiin ja uusiin tasa-arvotekoihin. Hanke nostaa erityisesti naisten näkyvyyttä juhlavuoden Suomi100-ohjelmassa ja muistuttaa samalla, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja siitä on syytä tuntea kansallista ylpeyttä.
kaupungin Empire-salissa. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki.
Vuosi huipentui joulukuussa Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä Helsingin kaupungintalolla järjestettyyn 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen, johon osallistui lähes 400 tasa-arvotekojen tekijää ympäri Suomea.
Ulkoasiainministeriö järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa päivää aiemmin oman julkistamistilaisuuden ministeriön mukaantulosta hankkeeseen ja ilmoitti yli 140 tasa-arvoteosta ympäri maailmaa. Samoin ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen ilmoittivat omista tasa-arvoteoistaan.
Hankkeelle suunniteltiin oma nettisivu, joka avattiin elokuussa. Syksyn aikana sivuille kirjattiin yli 40 tasa-arvotekoa, joiden tekijöinä on yli 50 tahoa. Tasa-arvotekojen tekijöihin kuuluu runsaasti toimijoita niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmanneltakin sektorilta, kuten suuri joukko naisjärjestöjä, Suominen Oyj, puolustusvoimat, Yleisradio, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Oulun yliopisto. Luettelo kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista teoista ja niiden tekijöistä on liitteenä.
100 tasa-arvotekoa -hanke palkittiin vuoden tasa-arvotekona valtakunnallisilla Tasa-arvopäivillä Helsingissä lokakuussa 2016. Perusteluissa kiitettiin erityisesti sitä, että 100 tasa-arvotekoa on aktivoinut yhä kasvavan toimijajoukon konkreettisiin ja uusiin tasa-arvotekoihin. Hanke nostaa erityisesti naisten näkyvyyttä juhlavuoden Suomi100-ohjelmassa ja muistuttaa samalla, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja siitä on syytä tuntea kansallista ylpeyttä.
100 tasa-arvotekoa -hanke toimii pääsääntöisesti Suomi100-valtionavun turvin sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Naisjärjestöjen Keskusliiton tukemana.
Vaikka vuosi 2016 päättyi, 100 tasa-arvotekoa jatkuu. Juhlavuonna 2017 hanke jatkaa tasa-arvotekoihin innostamista, tekojen keräämistä ja niistä viestimistä. Osana 100 tasa-arvotekoa -hanketta vuoden 2017 keväällä toteutetaan Uudenmaan alueen osahanke, jossa Uudenmaan liiton jäsenkuntia haastetaan toteuttamaan tasa-arvotekoja ja erityisesti allekirjoittamaan Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja. Hanke sai rahoitusta Uudenmaan liitolta. LIITE 2: 100 tasa-arvotekoa väliraportti, kumppanilistaus, kunniatoimikunnan kokoonpano, tasa-arvotekoluettelo v. 2016 ja starttitilaisuuden ohjelma 16.12.2016
Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto vaikutti muun muassa Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hankkeella.

2. YHTEISTYÖ JÄSENJÄRJESTÖJEN JA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 58 jäsenjärjestöä kokoavat yhteen lähes 400 000 naista eri elämänalueilta. Yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa keskusliitolla on kattava määrä erilaista asiantuntemusta ja osaamista sekä sisällöllisesti että alueellisesti. Vuoden 2016 kuluessa yhteistyötä jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppanien kanssa tehtiin erilaisten tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen muodossa (katso yhteistyöhankkeet ja tapahtumat).
Jäsenjärjestöjä tavattiin tiiviisti vuoden aikana sekä kahden- että monenkeskisissä tapaamisissa ja eri tilaisuuksissa. Jäsenjärjestöille järjestettiin muun muassa 100 tasa-arvotekoa -hankkeen tiimoilta verkostoitumistilaisuus, jolle toivottiin jatkoa myös tulevaisuudessa. Myös Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet valmisteltiin yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
Jäsenjärjestöyhteistyön vahvistaminen yhdessä liiton uuden puheenjohtajan kanssa
Naisjärjestöjen Keskusliitto jäsenjärjestöjensä kanssa vaikutti tehokkaasti sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen. Jäsenjärjestöjen näkemyksiä kuultiin ja asiantuntemusta tuotiin esiin yhteistyön ja viestinnän keinoin. NJKL pyrki luomaan mahdollisuuksia vuorovaikutukseen jäsenjärjestöjen kesken myös järjestämällä keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia jäsenistölleen. Jäsenjärjestöjen erilaisuutta hyödynnettiin yhteisenä toisiaan tukevana voimavarana. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannusti jäsenjärjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen muun muassa NJKL:n hankkeiden avulla.
Tammikuussa 2016 tehtävässään aloittanut Naisjärjestöjen Keskusliiton uusi puheenjohtaja Eva Biaudet tapasi laajasti jäsenjärjestöjä ja tutustui niiden toimintaan. Uusi puheenjohtaja vahvisti osaltaan vuorovaikutusta jäsenjärjestöjen ja Keskusliiton välillä yhdessä hallituksen muiden jäsenten kanssa ja toimi voimakkaana vaikuttajana ja verkostoitujana eri yhteistyötahojen kesken. Ensimmäisen puheenjohtajuusvuotensa aikana puheenjohtaja Eva Biaudet osallistui kutsuttuna puhujana lukuisiin NJKL:n jäsenjärjestöjen tilaisuuksiin, muun muassa Zonta International Piiri 20:n, Svenska Kvinnoförbundetin, Vaikuttajaverkosto WoManin, Marttaliiton ja Marthaförbundetin sekä BPW Finlandin tapahtumiin. Lisäksi puheenjohtaja edusti seuraavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien tilaisuuksissa: eduskunnan naisverkosto, Vammaisjärjestöjen Naisverkosto, Oulun Seudun NYTKIS, Women Board Professionals, SPEK ja Suomen UN Women. Myös NJKL:n varapuheenjohtajina toimineet Elina Suonio-Peltosalo ja Terttu Utriainen sekä muut hallituksen jäsenet toimivat aktiivisesti Naisjärjestöjen Keskusliiton edustajina jäsenjärjestöjen ja eri sidosryhmien tilaisuuksissa.

Kansalliseen verkostoyhteistyöhön osallistuminen

Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete - NYTKIS ry on vuonna 1988 perustettu suomalaisten naisjärjestöjen yhteenliittymä, johon kuuluvat kaikki eduskunnassa olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Suomen Sukupuolentutkimuksen seura SUNS ry ja Naisasialiitto Unioni ry. NYTKISin tarkoituksena on lisätä naisten tietoisuutta tasa-arvoasioista ja seurata kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista Suomen lainsäädännössä, politiikassa ja käytännön tasolla. NYTKISillä on myös alueellisia toimikuntia. Vuoden 2016 aikana Naisjärjestöjen Keskusliitto ja NYTKIS ry tekivät tiiviisti yhteistyötä. NJKL osallistui NYTKIS ry:n YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimuksen (CEDAW) raporttiin koskien CEDAW-toimikunnan antamia suosituksia Suomelle naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisjärjestöjen yhteistyö TASOVA-EU-hankkeen kumppaneina koordinoidaan NJKL:n ehdotuksesta NYTKIS ry:n kautta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui 12.11.2016 järjestetyn NYTKIS ry:n Naisurheilijoiden kuutamovuorot –keskustelutilaisuuden valmisteluun. Tilaisuus oli osa Feminististä Foorumia ja sen moderaattorina toimi NJKL:n pääsihteeri Terhi Heinilä. Teemoina olivat muun muassa onko naisen paikka urheilussa ennalta määrätty ja mitä pitäisi tehdä, jotta naisten joukkuelajit saisivat kunnolliset harjoitusajat ja -paikat. Tilaisuudessa oli noin 40 osallistujaa.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) on parlamentaarinen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi. TANE tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden tasa-arvoon vaikuttavien toimenpiteiden kehittämiseksi. TANE edistää myös tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja -tulosten hyödyntämistä käytännössä.
Vuosien 2015–2018 TANEn puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sari Raassina. Naisjärjestöjen Keskusliitto nimesi neuvottelukuntaan asiantuntijajäseneksi pääsihteerin ja varalle järjestösihteerin. Ensimmäisessä TANEn kokouksessa päätettiin perustaa jaostot jatkamaan edellisen kauden jaostojen työtä. NJKL:n hallituksen jäseniä toimi asiantuntijoina TANEn Sukupuoli, talous ja valta -jaostossa, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta -työryhmässä, Kunta- ja itsehallintoaluetyöryhmässä sekä Kuntavaalityöryhmässä.
Vuonna 2016 TANE teki tiivistä yhteistyötä NJKL:n kanssa olemalla toinen vastuutaho 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa. NJKL osallistui myös muun muassa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kannanottojen ja lausuntojen sekä kuntavaalikampanjan valmisteluun.
Eduskunnan naisverkosto oli yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton keskeisimmistä sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten oikeuksien edunvalvonnan yhteistyökumppaneista. NJKL valmisteli syksyn 2016 aikana maalikuussa 2017 pidettävää, naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja käsittelevää Kaduilla – kotona – netissä – TURVASSA! -seminaaria ja kannanottoa yhdessä Ulkoministeriön, Naisten Linjan ja eduskunnan naisverkoston kanssa. NJKL tapasi eduskunnan naisverkoston kanssa muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaa keskustellen sukupuolten tasa-arvosta sote-uudistuksessa.
Muut tahot Vuonna 2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto oli jäsenenä Suomen UN Women ry:ssä, Suomen YK-liitossa, Väestöliitossa, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepassa sekä Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnassa (MONK) ja Suomi 100 -valtuuskunnassa.
NJKL:n varapuheenjohtaja Elina Suonio-Peltosalo osallistui liiton ehdotuksesta 217. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Lokakuussa maanpuolustuskurssin MPK 2015–2017:n kokonaisturvallisuutta käsittelevälle tutustumismatkalle Brysseliin osallistuivat Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja Elina Suonio-Peltosalo sekä pääsihteeri Terhi Heinilä. Matka sisälsi asiantuntijaluentoja mm. Natossa, Suomen suurlähetystyössä, Suomen EU-lähetystössä ja Euroopan komissiossa. MPK:n Nuoret päättäjät -kurssille osallistui NJKL:n edustajana hallituksen jäsen Katariina Heikkinen.
NJKL erosi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n jäsenyydestä vuoden 2015 lopussa ja ero astui voimaan vuoden 2016 alussa. Yhteistyötä pelastusalan tasa-arvokysymyksissä jatkettiin ja puheenjohtaja Eva Biaudet toimi mm. SPEK:n Yhdenvertainen turvallisuus -seminaarin avauspuhujana 24.11.2016 Ritarihuoneella. NJKL:n johto myös muun muassa neuvotteli Helsingin poliisin ja Naisten Valmiusliiton johdon kanssa.
Muut verkostot Naisjärjestöjen Keskusliitto oli Suomen UN Womenin koordinoimassa 1325-verkostossa, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 �Naiset, rauha ja turvallisuus� toimeenpanoa Suomessa. Samoin NJKL oli Ihmiskaupan vastaisen järjestöverkoston, Amnestyn Suomen osaston Joku Raja -työvaliokunnan sekä Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion jäsen. LIITE 3: Naisjärjestöjen Keskusliiton edustukset

Yhteistyöhankkeet ja tapahtumat
Järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat jäsenjärjestöille ja sidosryhmille
Kansainvälisen naistenpäivän juhla NJKL järjesti yhdessä Helsingin yliopiston, Suomen UN Womenin ja Helsingin yliopiston Alumni ry:n kanssa 8.3.2016 Kansainvälisen naistenpäivän juhlan Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlan teemana oli Naiset ja kestävä kehitys. Tilaisuuden puhujia olivat valtiosihteeri Paula Lehtomäki, NJKL:n puheenjohtaja Eva Biaudet, Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen sekä Helsingin yliopistolta tutkijat Paula Eerola, Laura Hänninen ja Svetlana Vetchinnikova. Tilaisuudessa oli noin 300 osallistujaa.
Helvi Sipilä -seminaari NJKL oli mukana järjestämässä suomalaisten naisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön 11. kansainvälistä Helvi Sipilä–seminaaria, joka oli 60. YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW, Commission on the Status of Women) virallinen oheistapahtuma. Vuoden 2016 seminaarin teema oli Women at the Heart of Peace and Security. Seminaarin koordinaattorina toimii Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) ja muina seminaarin järjestäjätahoina NJKL, NYTKIS ry, Suomen UN Women ry ja Suomen NNKY-liitto. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet toimi seminaarin moderaattorina ja tilaisuuden avasi YK-suurlähettiläs Kai Sauer. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa.
Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke Naisjärjestöjen Keskusliiton Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke käsitteli työelämää, hyvinvointia ja sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin aihepiiriä koskevan tiedon ja ratkaisujen jakaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen sekä syksyllä 2016 Helsingissä pidettävän kansallisen foorumin järjestäminen. Hankkeen viiteryhmäksi asetettiin muut Pohjoismaat ja tavoitteeksi alan pohjoismaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat naisjärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset ja poliittiset päätöksentekijät sekä työmarkkinajärjestöt ja media.
Hankkeeseen liitettiin kansalaisjärjestöjen laaja kansallinen viestintäkampanja, jonka avulla hankkeen näkyvyys pyrittiin varmistamaan. Hankkeelle luotiin oma visuaalinen ilme ja aihetunniste #nakerrettueuro. Hankkeelle luotu banneri oli näkyvillä kaikessa Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnässä ja hankkeen markkinoinnissa. NJKL tuotti hankkeelle internetissä jaettavaa markkinointimateriaalia, jonka levittämiseen kaikki kumppanijärjestöt osallistuivat.Eerola, Laura Hänninen ja Svetlana Vetchinnikova. Tilaisuudessa oli noin 300 osallistujaa.
Helvi Sipilä -seminaari NJKL oli mukana järjestämässä suomalaisten naisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön 11. kansainvälistä Helvi Sipilä–seminaaria, joka oli 60. YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW, Commission on the Status of Women) virallinen oheistapahtuma. Vuoden 2016 seminaarin teema oli Women at the Heart of Peace and Security. Seminaarin koordinaattorina toimii Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) ja muina seminaarin järjestäjätahoina NJKL, NYTKIS ry, Suomen UN Women ry ja Suomen NNKY-liitto. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet toimi seminaarin moderaattorina ja tilaisuuden avasi YK-suurlähettiläs Kai Sauer. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa.
Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke Naisjärjestöjen Keskusliiton Naisten talous, työ ja hyvinvointi -hanke käsitteli työelämää, hyvinvointia ja sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin aihepiiriä koskevan tiedon ja ratkaisujen jakaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen sekä syksyllä 2016 Helsingissä pidettävän kansallisen foorumin järjestäminen. Hankkeen viiteryhmäksi asetettiin muut Pohjoismaat ja tavoitteeksi alan pohjoismaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat naisjärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset ja poliittiset päätöksentekijät sekä työmarkkinajärjestöt ja media.
Hankkeeseen liitettiin kansalaisjärjestöjen laaja kansallinen viestintäkampanja, jonka avulla hankkeen näkyvyys pyrittiin varmistamaan. Hankkeelle luotiin oma visuaalinen ilme ja aihetunniste #nakerrettueuro. Hankkeelle luotu banneri oli näkyvillä kaikessa Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnässä ja hankkeen markkinoinnissa. NJKL tuotti hankkeelle internetissä jaettavaa markkinointimateriaalia, jonka levittämiseen kaikki kumppanijärjestöt osallistuivat. Kampanjan yhteydessä toteutettiin sähköinen kysely, jolla kerättiin kokemuksia, näkemyksiä ja ehdotuksia sukupuolten tasa-arvoon ja työelämän parantamiseen liittyen.
Hanke huipentui Eurooppasalissa Helsingissä 28.4.2016 järjestettyyn Naisen nakerrettu euro -seminaariin. Tilaisuus kokosi laajan joukon eri alojen asiantuntijoita Suomesta ja Pohjoismaista keskustelemaan talouteen, työhön ja epätasa-arvoon liittyvistä teemoista. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja, debatteja ja paneelikeskustelua tasa-arvosta, työelämästä ja taloudesta. Seminaarin moderaattorina toimi Eurooppanaisten Kati Kalliomäki. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet’lta ja professori Niklas Bruunilta sekä Taalainmaan korkeakoulun emeritarehtorilta Agneta Starkilta. Panelisteina olivat Johanna Ikäheimo, EK, Lappset Group Oy; Lotta Savinko, Akava; Nasima Razmyar, Monika-Naiset liitto; Tarja Ojanen, Lastentarhanopettajaliitto LTOL ja Marjut Jyrkinen, Helsingin yliopisto. Kommenttipuheenvuoroista vastasivat Pirkko Mahlamäki (vammaisjärjestöjen naisverkosto) ja Hanne Niemistö. After Work -keskusteluina toteutettuun keskusteluiden sarjaan osallistuivat Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila; kansanedustaja, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov; Kokoomuksen naisten liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman; edunvalvontajohtaja Katarina Murto, STTK; tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus; johtaja Ulla-Maija Rajakangas, Finanssialan Keskusliitto. Seminaarin päätöspuheenvuoron piti Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja, emeritaprofessori Terttu Utriainen. Seminaarin teemoista kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus seurata seminaaria reaaliaikaisesti ja jälkikäteen nettilähetyksen välityksellä. Tilaisuuden aikana yleisöä ja nettistriimiä seuraavia katsojia aktivoitiin keskusteluun erillisen viestiseinän avulla. Katso seminaarin videotallenteet toukokuun uutiskirjeestä.
Naisjärjestöjen Keskusliiton vetämän hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluivat ja hankkeeseen osallistuvat Naisjärjestöjen Keskusliitto yhteistyössä YK-liiton, Eurooppanaiset ry:n, Naistoimittajat ry:n, NYTKIS ry:n, Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n, Vammaisjärjestöjen naisverkoston ja Zonta International Piiri 20 ry:n kanssa. Näiden järjestöjen edustajista koostui myös hanketta käytännössä suunnitellut työryhmä.
Hanke toteutettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella.
100 tasa-arvotekoa -verkostoitumistilaisuus järjestettiin 23.8.2016 hankkeen kumppanijärjestöille ja NJKL:n jäsenjärjestöille. Tilaisuudessa esiteltiin 100 tasa-arvotekoa -hanketta sekä jo tehtäväksi varmistuneita tasa-arvotekoja. Tilaisuuden pääanti oli järjestöille tarjottu mahdollisuus vaihtaa ideoita, kerätä hyviä käytänteitä, kehitellä yhteistyötä ja verkostoitua. Tilaisuuden tuloksiin kuuluu mm. Monika-Naisten liiton ja Tunne Rintasi ry:n yhteishanke, jossa Monika-Naiset liitto käänsi Tunne Rintasi ry:n tuottamat rintojen omatarkkailuohjeet eri kielille siten, että se on myös mahdollisimman monien maahanmuuttajataustaisten naisten käytössä.

100 tasa-arvotekoa -hanke esiteltiin medialle Naisjärjestöjen Keskusliiton ja TANEn järjestämässä aamiaistapaamisessa 31.8.2016. Tilaisuudessa kerrottiin 100 tasa-arvotekoa -hankkeesta ja esiteltiin myös yleisesti naisjärjestöjen toimintaa. Omista tasa-arvoteoistaan olivat paikalla kertomassa puolustusvoimain ja Women in Film and Television WIFT Finland ry:n edustajat. Paikalla oli toimittajia mm. Ylestä, Helsingin Sanomista ja Hufvudstadsbladetista. Tilaisuus ja sitä seurannut tiedote saivat 100 tasa-arvotekoa -hankkeelle ja tehtäville teoille näkyvyyttä useissa eri medioissa.

Kuntien naisvaikuttajafoorumi Kuntaliitto järjesti yhdessä NJKL:n, Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry:n, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa Kuntien naisvaikuttajafoorumin 29.9.2016 Kuntatalolla. Tilaisuuden avasivat Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero ja TANE:n puheenjohtaja Sari Raassina. Foorumin puheenvuoroissa käsiteltiin monipuolisesti sukupuolten tasa-arvoa kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa. Puhujina olivat Kuntaliiton hallituksen edustaja Minerva Krohn, Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert, TASOVA-hankkeen projektipäällikkö Leena Teräs sekä Tasa-arvovaje-hankkeen tutkija Hanna Ylöstalo. 100 tasa-arvotekoa -hanketta esittelivät Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä sekä hankkeen projektikoordinaattori Hanna Kemppainen. Kuntavaaliteemoja laadittiin professori Lucina Hagmanin (näyttelijä Emma Paju-Torvalds) johdolla. Lisäksi poliitikkopaneeliin osallistuivat Mari Rantanen (PS), Pentti Arajärvi (SDP), Kirsi Marttinen (Kesk.), Lotte Grahnberg-Haakana (RKP), Leo Stranius (Vihr.), Pia Pakarinen (Kok.), Sonja Falk (KD), Katriina Rosavaara (Feministinen puolue) ja Veronika Honkasalo (Vas.). Tilaisuuden päätti NJKL:n hallituksen jäsen Heli Järvinen. Tallenteet
Nakertaako sote naisten työpaikkoja? Sukupuolten tasa-arvo sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa NJKL järjesti 12.10.2016 THL:ssä osana Tasa-arvopäivien ohjelmaa seminaarin sukupuolten tasa-arvosta sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin muun muassa, miten sote-uudistus vaikuttaa naisten työpaikkoihin tai työsuhteiden vakauteen ja ehtoihin. Keskustelutilaisuus alkoi STM:n sote-uudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salon alustuksella, jossa hän esitteli sote- ja maakuntauudistuksen sisältöä. Alustuspuheenvuoroa seurasi paneelikeskustelu, johon osallistuivat Salon ohella NJKL:n hallituksen jäsen Heli Järvinen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, SuPer ry:n puheenjohtaja Silja Paavola, Tehy ry:n puheenjohtaja Rauno Vesivalo sekä Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Keskustelussa korostettiin sukupuolivaikutusten perusteellisen arvioinnin merkitystä, sillä sukupuolivaikutusten arviointien koettiin jääneen tähän mennessä pintapuolisiksi. Tärkeänä pidettiin myös naisten osallistamista uudistukseen, sen kaikille päätöksenteon tasoille. Keskustelun päätteeksi kommenttipuheenvuorot antoivat Suomen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela ja Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Paneelikeskustelun tallenne
Naiset ja valta - suomalais-tanskalainen seminaari sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja poliittisesta päätöksenteosta Suomen Tanskan suurlähetystö ja Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden organisaatio järjestivät yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tanskalaisten naisjärjestöjen kanssa suomalais-tanskalaisen Naiset ja valta -seminaarin sukupuolten tasa-arvosta ja poliittisesta päätöksenteosta 14.–15.9.2016 Kööpenhaminassa Suomen Tanskan suurlähetystössä. Ohjelmaan kuului keskustelutilaisuus suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin ja presidentti Tarja Halosen kanssa, illallinen sekä tanskalaisille vaikuttajille ja Tanskassa toimiville suurlähettiläille suunnattu seminaaripäivä. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet toimi tilaisuuden moderaattorina ja pääsihteeri Terhi Heinilä osallistui tapahtumaan ja sen valmisteluihin. Seminaariin osallistui suomalaisia kansanedustajia. Osa suomalaisten osallistujien matkakuluista katettiin NJKL:lle myönnetyn Tanska-Suomi -kulttuurisäätiön tuella. Tilaisuuksissa oli yhteensä noin 100 osallistujaa.
100 tasa-arvotekoa -hankkeen kunniatoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran 8.11.2016 Helsingin kaupungin Empire-salissa. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki ja emäntänä apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Tilaisuudessa kunniatoimikunnan ja sen jäsenten tehtäviksi linjattiin yhteiskunnallinen tasa-arvon edistäminen sekä 100 tasa-arvotekoa -hankkeen puolesta vaikuttaminen. Kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen toivoi, että edustetut tahot olisivat mukana tekemässä tasa-arvotekoja ja nostaisivat esiin tasa-arvoa Suomen juhlavuonna. Suomi100-sihteeristön pääsihteeri Pekka Timonen esitteli.
Suomen juhlavuoden ohjelmaa ja tasa-arvon merkitystä ohjelmassa. Kunniatoimikunnan jäsen, eduskunnan puhemies Maria Lohela kutsui kunniatoimikunnan seuraavaan kokoukseen eduskuntaan.
Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuus NJKL järjesti yhteistyössä Nordean kanssa 17.11.2016 Nordean Vanhassa pankkisalissa Naiset globaalissa taloudessa -keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin naisten asemaa talouspolitiikassa ja pankkityössä. Tilaisuuden avasi NJKL:n puheenjohtaja Eva Biaudet alustuksellaan naisten voimaantumisesta kansantalouden parantavana voimana. Naisten aseman muutoksia pankkityössä ja teknologian tuomia mahdollisuuksia esitteli Nordean aluejohtaja Annamarja Paloheimo ja ajankohtaisen katsauksen globaaliin taloustilanteeseen antoi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
100 tasa-arvotekoa -julkistamistilaisuus Ulkoasiainministeriö järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa 15.12.2016 julkistamistilaisuuden ulkoministeriön mukaantulosta 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen. Puhujina tilaisuudessa olivat ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen sekä tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila ja NJKL:n pääsihteeri Terhi Heinilä. Ulkoministeriö ilmoitti tekevänsä omansa organisaationsa sisällä peräti yli 140 tasa-arvotekoa ympäri maailmaa. Lisäksi kumpikin läsnä olleista ministereistä teki henkilökohtaisen tasa-arvositoumuksen, minkä lisäksi ulkoministeri Soini haastoi pääministeri Juha Sipilän mukaan tekemään tasa-arvotekoja.
100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuus Vuosi huipentui 16.12.2016 Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä Helsingin kaupungintalolla järjestettyyn 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen, johon osallistui lähes 400 tasa-arvotekojen tekijää ympäri Suomea. Kyseessä oli hankkeen virallinen avajaistilaisuus, jossa kuultiin tasa-arvotekojen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa, esiteltiin esimerkkejä tasa-arvoteoista, nähtiin innostavia taide-esityksiä, voimaannuttiin suffragettien marssista, nautittiin arvovaltaisten vieraiden puheenvuoroista ja verkostoiduttiin hyvässä hengessä Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja sitä emännöivät Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina ja Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Tilaisuuden avasi kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen. Paikalla olivat myös mm. kunniatoimikunnan jäsenet ministeri Elisabeth Rehn, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, piispa Irja Askola ja tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila. Tilaisuuden aluksi oli Helsingin kaupungin vastaanotto. Iloisen tapahtuman slogan oli: �Tule tekemään Suomen juhlavuodesta upea tasa-arvon ja naisten juhlavuosi! Suomi100 on myös naisten!�
Tasa-arvotekoja esittelivät mm. puheenjohtaja Marja Pihnala, Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry; puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Suomen Kätilöliitto ry; Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen; toimitusjohtaja Nina Kopola, Suominen Oyj; toiminnanjohtaja Jenni Tuominen, Monika-Naiset liitto ry; tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila, ulkoasiainministeriö ja erityisasiantuntija Sinikka Mikola, Suomen Kuntaliitto. Puheenvuoron piti myös Suomi100-ohjelman pääsihteeri Pekka Timonen. Kommenttipuheenvuoron pitivät ministeri Elisabeth Rehn ja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila. Piispa Irja Askola esitti tapahtumassa oman runonsa.
Starttitapahtuman yhteydessä järjestettiin tasa-arvotekojen näyttely, johon osallistui 30 tasa-arvotekojen tekijää ja 6 muuta esittelijää. Tilaisuudessa presidentti Tarja Halonen avasi lisäksi YK-liiton näyttelyn �Suomalaisnaiset YK:ssa kautta aikojen�. Lisäksi esillä olivat Maailman ihanin tyttö -valokuvat ja Isabella Chydeniuksen taideteos. Ohjelmassa oli myös tanssia, musiikkia ja taidetta. Osallistujilla oli mahdollisuus käydä vapaata keskustelua tarjoilujen lomassa ja ottaa 100 tasa-arvotekoa -selfie tai valokuva.
Starttitilaisuus oli menestys, joka keräsi lähes 400 osallistujaa ympäri Suomea ja sai valtavasti positiivista palautetta. Tilaisuus oli seurattavissa suorana internetissä, millä mahdollistettiin tilaisuuden seuraamisen vielä useammille ihmisille ympäri maata. Tilaisuudesta tuotettu videotallenne on katsottavissa vuoden ajan Helsinki-kanavalla osoitteessa http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava ... eo?id=3239 ja starttitapahtuman valokuvat katsottavissa osoitteessa http://naisjarjestot.fi/media/kuvagalleria/.
Naisjärjestöjen sote-klinikka -seminaarin valmistelu Naisjärjestöjen Keskusliitto aloitti valmistelut sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen sukupuolivaikutuksia käsittelevän hankkeen toteuttamiseksi vuodelle 2017. Hanke toteutetaan NJKL:n johdolla yhdessä 16 kumppanitahon kanssa ja hankkeessa järjestetään sote-aiheinen seminaari Naisjärjestöjen sote-klinikka - tarkastelussa sote-uudistuksen työllisyys- ja tasa-arvovaikutukset keväällä 2017. Hanke toteutetaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. NJKL järjesti vuoden 2016 tasa-arvopäivillä hanketta valmistelevan teemasession (katso tarkemmin yhteistyöhankkeet ja tapahtumat).
LIITE 4: Keskeisimmät tilaisuudet jäsenjärjestöille ja sidosryhmille
Muut hankkeet, tilaisuudet ja tapahtumat
TASOVA-hanke TASOVA – tasa-arvoa aluekehitykseen – kehittämis-, koulutus- ja tutkimusprojekti (2016 – 2019) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanke, jota hallinnoi Helsingin yliopiston AGORA-tutkimuskeskus. Vuonna 2016 kumppanitahoiksi osallistui joukko tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoita: Hilma – sukupuolentutkimuksen verkosto, Monika-Naiset liitto, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Nicehearts / naisten resurssikeskus Pihlaja, NYTKIS ja Seta. TASOVA-hankkeen tavoitteena on kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön asiantuntemusta ja tuottaa sukupuolivaikutusten arviointeja maakuntaohjelmiin. NJKL:n ehdotuksesta mukana olevat neljä naisjärjestöä siirsivät 10 000 euroa NYTKIS ry:lle naisjärjestöjen yhteisen TASOVA-osallistumisen koordinoimiseen. Tarkoituksena on, että projektin aikana NJKL osallistuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-asiantuntijakoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä soveltuvin osin seuranta- ja arviointimenetelmien kehittämiseen, alueellisen toiminnan kehittämiseen ja materiaalituotannon toteuttamiseen. NJKL:n pääsihteeri toimii TASOVA-ohjausryhmän jäsenenä.
Tasa-arvopäivät Tasa-arvotiedon keskus Minnan (THL) järjesti yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtakunnallisen tasa-arvoverkoston kanssa Tasa-arvopäivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä 12.–13.10.2016 Päivien teemoina olivat mm. moninaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä tasa-arvotyö uudistuvissa rakenteissa.
NJKL osallistui päiviä valmistelevan työryhmän toimintaan ja järjesti osana päivien ohjelmaa teemasession sukupuolten tasa-arvosta sote-uudistuksen henkilöstömuutoksissa. Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto esitteli 100 tasa-arvotekoa -hanketta Tasa-arvopäivien kokemuspörssissä. 100 tasa-arvotekoa -hanke palkittiin Valtakunnallisen tasa-arvoverkoston kunniakirjalla vuoden 2016 tasa-arvotekona.
Valoa, ei väkivaltaa NJKL osallistui YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2016 Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion järjestämään Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumaan Helsingin Narinkkatorilla. Vuoden teemana oli matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Yhteensä tapahtumia järjestettiin useilla kymmenillä paikkakunnilla.
Naisten palkkapäivä NJKL osallistui tänä vuonna 31.10.2016 järjestetyn STTK:n Naisten palkkapäivän valmisteluihin ja tapahtumaan, minkä lisäksi liitto viesti tapahtumasta ja palkkaepätasa-arvosta mm. sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillaan.
Jäsenjärjestöjen tapahtumat Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui laajasti jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneittensa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia käsitteleviin seminaareihin ja muihin tapahtumiin. NJKL:n jäsenjärjestöistä juhlavuosia viettivät Suomen NNKY-Liitto ry (120 vuotta), Suomen Keskustanaiset ry (75 vuotta) ja African Care ry (15 vuotta), joiden juhlallisuuksiin myös NJKL osallistui. Merkkipäivää vietti myös Suomen Voimisteluliitto (120 vuotta).
Miina Sillanpää 150 vuotta Miina Sillanpään syntymästä tuli 4.6.2016 kuluneeksi 150 vuotta. Naisjärjestöjen Keskusliitto oli tiiviissä yhteistyössä Miina Sillanpään Seuran kanssa juhlavuoden tapahtumissa ja mm. viesti säännöllisesti juhlavuoden tilaisuuksista ja uudesta Miina Sillanpää – Edelläkävijä -teoksesta. NJKL osallistui kesäkuussa juhlallisuuksiin Miina Sillanpään Soihtu-muistomerkillä ja elokuussa Miina Sillanpään Säätiön järjestämään juhlatilaisuuteen Siuntion Lepopirtillä. Forssan kaupunginkirjaston Miina Sillanpää -juhlanäyttelyn avajaisissa NJKL:n tervehdyksen esitti liiton kunniajäsen Sirkka-Liisa Anttila. Syyskuussa NJKL osallistui eduskunnan naisverkoston ja Miina Sillanpään Seuran järjestämälle Nainen ja ääni – Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlaseminaariin Pikkuparlamentissa, jossa oli läsnä mm. presidentti Tarja Halonen, Eeva Ahtisaari, Sirkka-Liisa Anttila, Sari Raassina, Sari Essayah, Li Andersson, Outi Alanko-Kahiluoto, Sanna Marin ja Eva Biaudet. Tilaisuuden avasi puhemies Maria Lohela. Katso Seminaarin tallenne ja Lyhytdokumentti.
We All Finland NJKL päätti osallistua We All Finland -hankkeen kumppanuusverkostoon. Pääsihteeri Terhi Heinilä nimettiin hankkeen kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan neuvottelukuntaan. Hankkeesta vastaavat Helsingin yliopisto, Hanken Svenska Handelhögskolan ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Tutkimushankkeessa tarkastellaan erilaisten ihmisten työelämän mahdollisuuksia tukevia ja rajoittavia tekijöitä. Hankkeen tavoitteena on mm. tuottaa tietoa ja käytännön ehdotuksia kestävän ja tasa-arvoisen työelämän kehittämiseen sekä selvittää työhön pääsyn esteitä ja esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. NJKL viesti hankkeen tutkimustuloksista ja tapahtumista eri viestintäkanavillaan.
Peli Poikki! - Rikotaan hiljaisuus Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui Ihmisoikeusliiton kutsusta rasismin ja fasismin vastaiseen Peli Poikki! - Rikotaan hiljaisuus –mielenosoituksen kampanjointiin 24.9.2016.

3. VIESTINTÄ VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ
Tasa-arvovaikuttamisen tehostaminen
Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena oli tehostaa, kehittää ja uudistaa viestintäänsä ja vaikuttamistaan yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa luomalla helposti tunnistettavia viestejä ja toimintoja. Viestinnän ja vaikuttamisen kohderyhminä olivat jäsenjärjestöt, jäsenjärjestöjen jäsenet, yhteistyöjärjestöt, valtionhallinto, poliittiset päättäjät, työelämäjärjestöt ja media.
Sähköinen viestintä ja näkyvyyden tehostaminen Naisjärjestöjen Keskusliitto jatkoi vuonna 2016 panostusta toimintansa näkyvyyden lisäämiseen. NJKL viesti sähköisen viestinnän kanavillaan ahkerasti ja kannusti myös jäsenjärjestöjään ja yhteistyötahojaan vaikuttamaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavillaan sekä kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvässä sähköisessä uutiskirjeessään NJKL nosti esiin ajankohtaisia tasa-arvoasioita sekä jakoi tietoa jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta. NJKL oli aktiivisesti yhteyksissä myös median edustajiin ja naiskansanedustajiin. Hallituksen johdolla liitto keskittyi myös brändäyksen suunnitteluun ja graafisen ilmeen uudistamiseen. Vuoden aikana uudistettiin liiton kotisivut ja tilattiin uutiskirjeen ilmeen päivitys vuodelle 2017.
Uutiskirjeet Vuoden 2016 aika NJKL julkaisi kahdeksan sähköistä uutiskirjettä, jotka ovat luettavissa NJKL:n kotisivuilta. Uutiskirjeisiin kerättiin jäsenjärjestöjen ajankohtaisia tapahtumia ja kuulumisia sekä tietoa yhteistyötahojen toiminnasta. NJKL tiedotti uutiskirjeissä myös omista tapahtumistaan sekä ajankohtaisista toimista ja vaikuttamisesta tasa-arvotyön kentällä. Uutiskirje jaettiin jäsenjärjestöjen toimistojen ja hallitusten jäsenten lisäksi mm. NJKL:n yhteistyökumppaneille, jäsenjärjestöille, sidosryhmille ja naiskansanedustajille.
Vuoden 2016 uutiskirjeet:
Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Kotisivut Naisjärjestöjen Keskusliitto uudisti keväällä 2016 kotisivunsa ja elokuussa avattiin omat internetsivut 100 tasa-arvotekoa -hankkeelle, joilla tiedotettiin hankkeen ajankohtaisuuksista. NJKL:n nettisivujen etusivun painopiste oli vaikuttamistyössä, jäsenjärjestöissä ja uutiskirjeessä sekä ajankohtaisista asioista tiedottamisessa. Ajankohtaista-osiossa tiedotettiin lausunnoista, kannanotoista, tiedotteista, tapahtumista ja uutiskirjeestä.
Sosiaalinen media NJKL:n käytetyin ja tavoitettavin viestintäkanava oli sosiaalinen media. Liitto nosti Facebook-sivuillaan ja Twitter-tilillään päivittäin esiin sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin liittyviä uutisia, tiedotteita, tutkimustuloksia ja tapahtumia. NJKL nosti viestinnässään esiin myös jäsenjärjestöjen toimintaa. Erityistä oli NJKL:n toiminnan markkinointi tapahtumabannerein. Niin ikään 100 tasa-arvotekoa -hankkeen ajankohtaisista asioista ja uusista teoista viestittiin Keskusliiton Facebook-sivun ja Twitter-tilin välityksellä. Sosiaalisen median kautta tavoitettiin myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät aktiivisesti seuraa NJKL:n toimintaa tai kuulu jäsenjärjestöihin. Facebook-sivujen tykkääjien määrä oli noin 1700 henkilöä, samoin Twitter-tilin (Naisjärjestöt NJKL @TerhiHeinila, lisäksi 180 seuraajaa tilille Naisjärjestöt NJKL @VainioAnniina). Yksittäiset Facebook-päivitykset tavoittivat parhaimmillaan jopa 20 000 ihmistä. Sosiaalisessa mediassa NJKL käytti tunnisteita #naisjärjestöt ja #tasaarvo100. 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuden yhteydessä (16.12.) #tasaarvo100 -tunniste oli näkyvästi esillä (�trendi�) Twitterissä.
Yhteydenpito tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin Jäsenjärjestöjen lisäksi NJKL piti yhteyttä sidosryhmiin ja tiedotusvälineisiin, reagoiden nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin ja teemoihin. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttamistyön väline olivat kuulemistilaisuudet sekä lausunnot ja kannanotot, joita NJKL julkaisi ahkerasti (LIITE 1). Naisjärjestöjen Keskusliiton kannat välitettiin suoraan median edustajille.
Keskusliitto tavoitteli vuonna 2016 kasvavaa medianäkyvyyttä. NJKL sai vuoden aikana näkyvyyttä eri medioissa. Myös 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen liittyen järjestettiin toimittajatapaaminen elokuussa, minkä seurauksena hanke sai medianäkyvyyttä muun muassa Helsingin Sanomissa.
4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Toimintavuoden aikana Naisjärjestöjen Keskusliitto seurasi aktiivisesti YK:n, EU:n ja pohjoismaista tasa-arvopolitiikkaa.

YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta CSW
Erityinen painopiste kansainvälisessä tasa-arvopolitiikan seuraamisessa oli YK:n naisten asema -toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) työskentely. 60. CSW:n pääteemana oli Women’s empowerment and its link to sustainable development ja seurantateemana The elimination and prevention of all forms of violence against women and girls. Naisjärjestöjen Keskusliitto viesti näistä teemoista tiiviisti jäsenjärjestöilleen ja sosiaalisen median seuraajilleen. YK:n päämajassa New Yorkissa järjestettyyn CSW–istunnon ensimmäiseen viikkoon maaliskuussa osallistuivat Suomen virallisen delegaation mukana Eva Biaudet ja Terhi Heinilä.

NJKL oli mukana järjestämässä 11. Helvi Sipilä -seminaaria yhteistyössä muiden naisjärjestöjen, ulkoministeriön ja Suomen YK-edustuston kanssa (lisää kohdassa tapahtumat) ja valmistelemassa vuoden 2017 Helvi Sipilä -seminaaria. CSW-matkakuluja tuki ulkoministeriö. Naisjärjestöjen Keskusliiton 60. CSW-istunnon raportti
CEDAW-väliraportti Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui NYTKIS ry:n YK:n kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) -kansalaisjärjestöraporttiin toimikunnan suosituksiin Suomelle naisiin kohdistuvasta väkivallasta. NJKL:n tekstiä raporttiin tuotti hallituksen varapuheenjohtaja Terttu Utriainen. Lausunto: Kansalaisjärjestöt YK:lle: Suomen toimet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ovat vajavaisia
European Women’s Lobby
Suomalaiset naisjärjestöt ovat mukana European Women’s Lobbyssa (EWL) NYTKIS ry:n kautta. Brysselissä 2.–5.6.2016 järjestettyyn vuosikokoukseen ja seminaariin osallistui NJKL:n järjestösihteeri Anniina Vainio. Matkakuluista vastasi NYTKIS.
Vuosikokouksessa oli mukana 43 eri järjestöä ja lähes 100 osallistujaa. Ennen varsinaisen vuosikokouksen alkamista EWL, Women Refugee Commission (WRC) ja European Network of Migrant Women järjestivät tilaisuuden From conflict to peace? #womensvoices. Projektin tavoitteena on herättää tietoisuutta turvapaikanhakija- ja pakolaisnaisten tilanteesta ja parantaa naisten suojelemista väkivallalta sekä lähtöalueilla että eurooppalaisissa turvapaikkapolitiikoissa ja -käytännöissä.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksen aikana keskusteltiin muun muassa hoivasta, rahasta ja resursseista, naisista ja teknologiasta sijaissynnytyksistä, pornosta ja pornoteollisuudesta. Yleiskokouksessa Suomen edustajiksi EWL:n hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin varsinaisena jäsenenä Petra Qvist-Hämäläinen Svenska Kvinnoförbundetista ja varajäsenenä Tiina Rosberg Vihreistä naisista. European Disability Forumia hallituksessa edustaa suomalainen Pirkko Mahlamäki. Hallituksessa ovat edustettuina EWL:n jäsenmaat ja Euroopan laajuiset EWL:n jäsenorganisaatiot.
Pohjoismainen verkostoituminen ja vaikuttaminen

Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui Suomen vuoden 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden eri tilaisuuksiin, mm. avausseminaariin Miten voit Pohjola? Turussa 27.–28.1.2016 ja sananvapautta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevaan seminaariin 2.5.2016 Helsingissä.
Naiset ja valta - suomalais-tanskalainen seminaari sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja poliittisesta päätöksenteosta Naisjärjestöjen Keskusliitto osallistui Suomen Tanskan suurlähetystön ja Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden organisaation järjestelyihin suomalais-tanskalaisen Naiset ja valta -seminaarin sukupuolten tasa-arvosta ja poliittisesta päätöksenteosta 14.–15.9.2016 Kööpenhaminassa.
Muu kansainvälinen toiminta
IWG - International Working Group on Women and Sport Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä osallistui Kansainvälisen naisliikuntaverkosto IWG:n (International Working Group on Women and Sport) johtoryhmän kokoukseen 11.–12.4.2016 Tukholmassa ja samassa yhteydessä järjestettyyn European Women and Sport -konferenssiin “Moving towards gender equality in sport� 8.-10.4.2016 Johtaja Marja Ruotanen Euroopan neuvostosta muistutti, että naisilla ei edelleenkään ole samoja mahdollisuuksia urheilussa. �Tasavertainen kohtelu naisille ei riitä tasa-arvon saavuttamiseksi, vaan tarvitaan erityistoimia.� Tilaisuuksien matkakustannuksista vastasivat Ruotsin urheilun keskusjärjestö RF ja Valo ry. Lue EWS-konferenssin raportti.
Lisäksi NJKL osallistui huhtikuussa Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n Suomen tasa-arvotilastojen julkaisutilaisuuteen ja lokakuussa järjestettyyn Gender Statistic Global Forumiin Helsingissä sekä lokakuussa Brysselissä järjestettyyn Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutusmatkaan. Naisjärjestöjen Keskusliiton toimintaan tutustui kansainvälisiä delegaatioita.

5. TOIMINTARESURSSIEN TURVAAMINEN JA HALLINNON KEHITTÄMINEN
Talouskertomus
Naisjärjestöjen Keskusliiton merkittävin rahoituslähde oli valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kautta osoitettu toiminta-avustus laski merkittävästi, 14 prosenttia, vuodelle 2016. Kun avustus oli vuonna 2015 158 000 euroa, oli se vuonna 2016 vain 136 000 euroa. Tässä summassa mukana oli myös eduskunnan myöntämä lisämääräraha naisjärjestöille. Ilman eduskunnan päätöstä, olisi lasku ollut vieläkin jyrkempi. Vielä vuonna 2012 Naisjärjestöjen Keskusliiton valtionapu oli 174 000 euroa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ilmaisi syvän huolensa naisjärjestöjen resursseista ja mahdollisuudesta järjestön toiminnan jatkumiseen. Samoin hallitus on miettinyt vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja sopeuttanut toiminnan budjettiin. Kiinteät kulut on jo minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin.
Muita NJKL:n tuloja ovat muun muassa jäsenjärjestöjen maksamat jäsenmaksut, jotka kattavat vain pienen osan keskusliiton toiminnan kuluista. Keskusliiton omistama huoneisto Mannerheimintie 40 A 17 on ollut vuokrattuna kolmivuotisella sopimuksella Tmi Psykoterapeutti Ritva Piiroiselle 1.7.2011 lähtien. Kiinteistö Oy Mannerheimintie 40 A 15 on ollut vuokrattuna African Care ry

5. TOIMINTARESURSSIEN TURVAAMINEN JA HALLINNON KEHITTÄMINEN
Talouskertomus
Naisjärjestöjen Keskusliiton merkittävin rahoituslähde oli valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kautta osoitettu toiminta-avustus laski merkittävästi, 14 prosenttia, vuodelle 2016. Kun avustus oli vuonna 2015 158 000 euroa, oli se vuonna 2016 vain 136 000 euroa. Tässä summassa mukana oli myös eduskunnan myöntämä lisämääräraha naisjärjestöille. Ilman eduskunnan päätöstä, olisi lasku ollut vieläkin jyrkempi. Vielä vuonna 2012 Naisjärjestöjen Keskusliiton valtionapu oli 174 000 euroa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ilmaisi syvän huolensa naisjärjestöjen resursseista ja mahdollisuudesta järjestön toiminnan jatkumiseen. Samoin hallitus on miettinyt vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja sopeuttanut toiminnan budjettiin. Kiinteät kulut on jo minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin.
Muita NJKL:n tuloja ovat muun muassa jäsenjärjestöjen maksamat jäsenmaksut, jotka kattavat vain pienen osan keskusliiton toiminnan kuluista. Keskusliiton omistama huoneisto Mannerheimintie 40 A 17 on ollut vuokrattuna kolmivuotisella sopimuksella Tmi Psykoterapeutti Ritva Piiroiselle 1.7.2011 lähtien. Kiinteistö Oy Mannerheimintie 40 A 15 on ollut vuokrattuna African Care ry:lle 1.7.2010 alkaen. Mannerheimintie 40 A 16 vuokralaisena jatkaa terapeutti Riitta Martsola.
Naisjärjestöjen Keskusliitto sai vuonna 2016 hanketukia seuraavasti:
100 tasa-arvotekoa -hanke: Suomi 100 -valtionapu 50 000 euroa (20 000 vuodelle 2016, 30 000 vuodelle 2017), lisäksi tasa-arvoasiain neuvottelukunta käytti toiminnassaan 20 000 euroa 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen siten, että NJKL laskutti neuvottelukuntaa toteutuneista kuluista, Svenska Folkskolans Vänner 2000 euroa (100 tasa-arvotekoa -päätöstilaisuus)
Naisen nakerrettu euro: Jenny ja Antti Wihurin rahasto 15 000 euroa
CSW-kokoukseen osallistuminen: Ulkoasiainministeriön ETYJ-tuki 2 800 euroa
Naiset ja valta -seminaari: Tanska-Suomi -kulttuurisäätiön tuki 1 500 euroa
Kiitos tukijoille, yhteistyökumppaneille ja jäsenjärjestöille Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää vuoden 2016 taloudellisia tukijoitaan toimintansa mahdollistamisesta. Suuri kiitos kuuluu yhteistyökumppaneillemme eri tilaisuuksissa: tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Helsingin kaupunki, Nordea, STM:n tasa-arvoyksikkö, eduskunnan naisverkosto, ulkoministeriö, Yleisradio, Kuntaliitto, Folkhälsan sekä Eurooppasali ja Hotelli Helka.
Kaiken toiminnan on mahdollistanut tiivis yhteistyö Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Ilman jäsenjärjestöjen vahvaa osallistumista ja panostusta yhteiseen työhön, ei Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminta olisi ollut mahdollista.

 

KOULUTUS-KASVATUS-TUTKIMUSALAN
SISÄILMATUTKIMUS 2017
KOULUJEN SISÄILMAONGELMAT ovat olleet esillä julkisessa
keskustelussa jo 25 vuoden ajan. Aiheesta on valmistunut
Suomessa useita väitöskirjoja ja muita selvityksiä (Loikkanen
ym. 1996, Rimpelä ym. 2007, ibid. 2009, Väyrynen ym.
2009, Reijula ym. 2012, Holmijoki 2013). Tutkimus on kohdistunut
sekä opetushenkilökuntaan (Lignell 2008, Purokivi
2002, Patovirta 2005, Karvala 2012) että oppilaiden terveydentilaan
(Taskinen 2001, Lignell 2008, Savilahti 2005).
Korjausten hyödylliset terveysvaikutukset on havaittu sekä
väitöskirjoissa että valtakunnallisissa raporteissa (Lignell
2008, Meklin 2002, Patovirta 2005, Reijula et al 2012). Siitä
huolimatta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)
rehtorikyselyjen että kiinteistötoimelle osoitettujen tutkimusten
mukaan korjausvelkaa ei ole saatu puretuksi ja se
kasvaa edelleen (Kero 2011, Holmijoki 2013).
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n omissa kyselytutkimuksissa
sisäilmaongelmat ovat nousseet jo aikaisemmin
esiin (Länsikallio ja Ilves 2014, ibid. 2016). OAJ arvioi
vuonna 2012, että korjattavia päiväkoteja ja kouluja on noin
2000. Opettajien sisäilmasairastamista on runsaasti, eivätkä
koulujen olosuhteet ole parantuneet tai haitat poistuneet.
Lähes viikoittain uutisoidaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten
sisäilmaongelmista ja niiden haitoista, korjaustöiden
uusimistarpeesta ja väistötiloihin siirtymisestä. Monissa
kunnissa tilanne on kriisiytynyt ja vanhemmat ovat turvautuneet
mm. koululakkoihin. Virheellisesti tai puutteellisin
tiedoin korjattuja kouluja on jouduttu purkamaan, mikä on
johtanut vakaviin taloudellisiin seuraamuksiin.
Nyt julkaistava Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkitaan opettajien ja opetusalan
esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan.
Tuula Putus
Riina Länsikallio
Vesa Ilves

Haittatekijöitä raportoitiin eniten
1960–80-luvuilla rakennetuilta
työpaikoilta. Työtiloista
johtuvat haitat olivat yleisimpiä
1970-luvun rakennuksissa,
joissa työskentelevistä jopa
kaksi kolmesta (66 %) ilmoitti
kokeneensa sisäilmahaittoja.
Jopa yli puolet kokee viikoittain tai päivittäin
haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä
ilmanvaihdosta sekä melkein 60 % melusta.
Joka neljäs kokee haittaa vedosta tai
epämukavista lämpöoloista ja viidennes
homeen, maakellarin tai viemärin hajusta
sekä 40 % kuivalta tuntuvasta sisäilmasta.
Ilmanvaihdon riittämättömyys oli erittäin yleisesti
koettu haitta 1960–80-luvun rakennuksissa.

Homeen haju oli yleisintä
1970-luvun rakennuksissa.

Viemärin hajut olivat tavallisimpia
1980-luvun rakennuksissa.
Koetut sisäilman haitat eri-ikäisissä rakennuksissa
huonelämpötilasta koettiin haittoja erityisesti 1970-luvun rakennuksissa ja vähiten 2000-luvun
alun rakennuksissa. Lämpöolosuhteet olivat miellyttävimmät 2000-luvun alkupuolen
rakennuksissa, mutta muuten lämpötilan vaihtelu aiheutti haittoja kaikenikäisissä rakennuksissa
eikä merkittäviä eroja havaittu. Matalasta lämpötilasta oli eniten haittaa 1960–80-luvuilla
rakennetuissa kiinteistöissä. Kuivalta tuntuva ilma haittasi.

Lähes puolet päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksista
on rakennettu 1960- , 1970- ja 1980-luvuilla. Joka toinen
opettaja ja alan esimies välttäisi jotain tilaa työpaikallaan,
jos se olisi mahdollista. Näiden vuosikymmenten rakennukset
ovat kehnossa kunnossa. Tutkimus tuo esiin, että
pintakorjaukset, ilmanvaihdon tehostaminen ja tiivistyskorjaukset
eivät ole poistaneet ongelmia ja terveyshaittoja. Tyytymättömyys
ilmanvaihtoon on erittäin yleistä. Mikrobiperäiset
hajut heikentävät opettajien terveyttä ja aiheuttavat
työkykyongelmia. Sisäilmaongelmille altistuneita on tutkittu
terveydenhuollossa, mutta se ei ole vauhdittanut olosuhteiden
korjaamista eikä rakennuskannan uusiutumista.
Pitkäaikainen kosteusvauriomikrobeille altistuminen lisä­
si astman riskin moninkertaiseksi. Tilastollisesti merkitsevä
yhteys säilyi myös monimuuttujamallissa, jossa useita
muita muuttujia oli otettu huomioon samanaikaisesti (ikä,
sukupuoli, tupakointi, kotieläimet ja kotiympäristön kosteusvauriot).
Uusia havaintoja olivat kilpirauhassairauksien,
autoimmuunitautien ja lisääntymisterveyden häiriöiden
mahdollinen yhteys sisäilman altisteisiin. Tässä tutkimuksessa
saatiin myös alustavia viitteitä kroonisen väsymysoireyhtymän
ja monikemikaaliherkkyyden yhteydestä sisäilman
epäpuhtauksiin.
Tämän laajan tutkimusaineiston tulokset vahvistavat aiempaa
tutkimusnäyttöä sisäilma-altisteiden yhteydestä silmä-
ja hengitystieoireiden ja hengitystiesairauksien lisäksi
myös yleisoireisiin, päänsärkyyn, niveloireisiin ja moniin
neurologisiin oireisiin. Tutkimus tukee myös aiemmin esitettyjä
epäilyjä mikrobialtistuksen yhteydestä autoimmuunisairauksien
syntyyn. Lisäksi tutkimustulokset vahvistavat
aiempia havaintoja kilpirauhasen sairauksien yleistymisestä
ja yhteydestä sisäilman altisteisiin (mikrobit, viemärikaasut).
Tutkimus vahvisti myös jo aiemmin todetun yhteyden infektiosairauksiin,
hoidon tarpeeseen, antibioottien käyttöön
ja sairauspoissaoloihin. Lisäksi työssäolo sairaana on
yleistä. Infektiosairauksista, kroonistuvista oireista ja keuhkosairauksista
aiheutuu suuria kustannuksia sekä työntekijälle
itselleen, että työnantajalle ja yhteiskunnalle. Myös
työpisteen vaihdon yhteydessä pidettävät työkykyneuvottelut
vievät paljon työterveyshuollon aikaa ja aiheuttavat
kustannuksia työnantajalle. Kohonneelle sairastavuudelle
ei analyyseissä löydetty muita selittäviä tekijöitä kuin työ­
paikan sisäilmaongelma ja mikrobeille altistuminen.
Opettajat viihtyvät työssään hyvin ja kokevat alan mielenkiintoiseksi
ja innostavaksi. Opettajien keskinäinen vertaistuki
oli hyvällä tasolla. Kotien kosteusvauriot olivat harvinaisia.
Opettajat ja myös alan esimiehet tupakoivat merkittävästi
vähemmän kuin muu väestö. Huonoksi koetut olosuhteet
työssä ja toistuvat tai epäonnistuvat rakennusten korjaukset
heikentävät opettajien terveyttä ja työkykyä sekä aiheuttavat
inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös laajamittaisia
kustannuksia kunnille ja muulle yhteiskunnalle.
Vastaajien arvio työkyvystään ja sen huonontumisesta sekä
vastaajan oma arvio, ettei osa heistä jaksa nykyisessä työssään
eläkeikään asti osoittavat, miten vakavasta ongelmasta
sisäilmahaitoissa on kyse. Sisäilmaongelmat vaikuttavat
monella haitallisella tavalla koulutyöhön ja työhyvinvointiin
ja koskettavat laajalti koululais- ja opiskelijaperheitä Suomessa.
Kyseessä on vakava Terveydensuojelulain 1 ja 26
§:n tarkoittama terveyshaitta, joka edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä
vaurioituneiden kiinteistöjen omistajilta. Lisäksi
opetusalan erityislainsäädäntö edellyttää, että koulutuksen,
kasvatuksen ja tutkimuksen järjestäjät tarjoavat terveellisen
ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön lapsille, oppilaille
ja opiskelijoille. Myös työnantajilla on työturvallisuuslain
8 § mukainen velvoite huolehtia työympäristön terveellisyydestä
ja turvallisuudesta.
Tutkimusryhmä kiittää kaikkia vastanneita kyselyyn osallistumisesta.

Tehy Naisten palkkapäivänä: Naisten keskiansio 600 euroa vähemmän kuin miesten


Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy viettää Naisten palkkapäivää jakamalla Naisen euro –heijastimia. Ammattiosastojen väkeä ja Tehyn toimiston työntekijöitä jalkautuu tätä varten sosiaali- ja terveysalan työpaikoille erityisesti pääkaupunkiseudulla.

- On häpeällistä, että naisten palkka on edelleen 17 % pienempi kuin miesten. Keskiansioissa ero tarkoittaa noin 600 euroa kuukaudessa. Ero on kaventunut huolestuttavan vähän 2000-luvulla, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Vesivalon mielestä naisvaltaisten alojen asemaa ja palkkatasa-arvoa on edistettävä suomalaisessa yhteiskunnassa määrätietoisemmin. Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkausta on parannettava ja tämä edellyttää myös valtiovallalta konkreettisia tekoja.

Suomen hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Perhevapaauudistuksella pyritään perhevapaiden tasa-arvoisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tehyläisten mielestä naisten matalampi palkkataso on yksi merkittävä syy sille, että perhevapaat jakautuvat epätasaisesti.

- Tasa-arvoinen palkkaus antaisi perheille tosiasiallisen mahdollisuuden myös tasa-arvoisempaan vastuun jakoon perheen arjesta ja lastenhoidosta. Naisten matalampi palkkataso ohjaa tällä hetkellä etupäässä naisia käyttämään perhevapaita, koska perheen toimeentulo halutaan ymmärrettävästi turvata myös perhevapaiden aikana, Vesivalo sanoo.

Myös kiky-ratkaisun julkiseen sektoriin kohdistetut lomarahaleikkaukset heikensivät osaltaan palkkatasa-arvoa.

- Nyt taloustilanne on kääntynyt nousuun eikä lomarahaleikkauksille ole enää perusteita. Tehy on vaatinut lomarahaleikkausten kompensoimista tulevalla neuvottelukierroksella.

Naisten palkkapäivää vietetään syksyisin sinä päivänä, kun naisten palkat vuosipalkaksi muutettuna on maksettu. Naisten palkat olivat Suomessa keskimäärin 83,3 % miesten palkoista vuoden 2016 tilastojen mukaan. Lokakuun viimeisestä päivästä alkaen naiset työskentelevät loppuvuoden �palkatta� verrattuna miesten palkkoihin.

Lisätietoja:
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, gsm 050 3460 847