Sunday, December 20, 2009, 11:33
Kaksi kyyhkyläistä päällä kurkihirren
suloisen lauloi lapsen univirren.
Ja härkä, aasi hengityksellään
sulattivat Lapsen yltä jään.
Luo pienokaise, ihanan ja kalliin
ne jouluyönä polvistuivat talliin.
Vaan suojaan peränurkkaan, pimeään
jäi lehtimato pieni miettimään.
Hän toisten näki palvelevan Lasta
hän miten kumartaisi Kuningasta?
Ja kun ei muuta löytynyt,
poimi hän maalattialta lehden vihreän.
Niin tuuma tuumalta hän, suussa lehti
luo Jeesus-lapsen seimivuoteen ehti.
ja uinaileva Lapsi hymyiten,
hipaisi sen selkää, lahjaa sen.
Toi lahjan mato. Lapsi palkan soi
näin pyhä käsi kiiltomadon loi.
Se kimmeltää kuin joulutaivaan tähdet,
kun suviyöhön vaeltamaan lähdet.
Joonas Kokkonen
san. Jaakko Haavio
JOULU ON MEILLÄ
Polyteknikkojen Kuoro
Terveiset kuusimetsästä. Ihana kevyt lumisade saatteli vuotuiselle matkalle. Lunta putosi niskaan ja toi lapsuuden kuusenhakumatkat mieleen isän ja sisarusten kanssa. Kylämme kokoontui yhteiseen joulunalustapamiseen. Glögiä juoden ja peuramakkaraa paistellen. Ihana savun tuoksu on niin raikas. Mieltä lämmittävää on tavata pimeän, kiiresen syyskaamoksen jälkeen tuttuja ihmisiä laskeutumassa Joulun juhlaan. Kiitos kuusesta ja ihanasta yhteisestä tuokiosta. Siunausta jouluunne.
Kommentit
Linkit




