Sunday, February 7, 2010, 10:11
Yksittäiselle esimiehelle on aikamoinen haaste pitää kiinni tulostavoitteista ja samalla muistaa, että yrityksessä työskentelevät ovat ihmisiä, joilla on omat perhe- ja muut tilanteet, jotka ovat näille varmaan tärkeämpiä kuin tuloksen tekeminen. Pääosa yrityksistä luokittelee itsensä asiantuntijaorganisaatioiksi. Asiantuntijoiden johtamisessa inhimillisyyden unohtaminen on fataalia.
Pelolla johtaminen voi johtaa tuloksiin lyhyellä ajalla ajalla. Niin Margaret Thatcher kuin Adolf Hitlerkin sai ihmisiin vipinää.
Stanfordin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että yritykset, jotka ovat parhaiten pitäneet huolta henkilöstöstään, ovat pitkän ajan kuluessa menestyneet parhaiten. Ne ovat pystyneet muuntautumaan sitä kautta, että ovat osanneet antaa arvon osaamiselle.
HS:ssa tänään kertomus kaksi vuotta sitten parantumattomaan keuhkosyöpään sairastuneen Katriina Koskelan tarina. Psykologi kertoo elämästään, miten hän alkoi valmistautua kuolemaan. Mitä hän haaveilee ja mitä ehtisi vielä tehdä. Viimeiset ajat hän haluaisi viettää matkustamalla läheistensä kanssa mailman ääriin.
Kypsiä ajatuksia elämästä. Suosittelen kaikille.
Omakohtaisesti arvostan tätä kirjoitusta. Siinä tartutaan pelkoihin mm. kivusta ennen kuolemaa. Sekä siihen, ehtiikö omaisille kertoa tärkeät asiat. Vanhempieni kuoltua olen ajtellut asioita, jotka jäivät kuulematta. Nykyihmisen tärkeimpiä asioita on puhua lastensa ja puolisonsa kanssa, jokailtaisen tv:n katselun sijaan.

Kommentit
Linkit




