Ministeriryhmä evästi palvelurakenneuudistuksen valmistelua


Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä evästi torstaina 31. toukokuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelua.

Ministeriryhmä tarkasteli kokouksessaan vaihtoehtoisia malleja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaksi palvelurakenteeksi. Malleja on luonnosteltu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jonka väliraportin virallinen aikaraja oli asetettu toukokuun loppuun. Työ liittyy hallituksen kuntauudistukseen.

Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Erityisvastuualueiden roolia selkeytetään jatkotyössä.

Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Työryhmän on otettava jatkotyössä huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa. Muuten julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta ei pystytä turvaamaan. Tärkeää on myös koota sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle.

Hallitusohjelman mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla.

Työ jatkuu hallituksen linjausten pohjalta

Hallitus käsittelee palvelurakenneuudistusta kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tiistaina 5. kesäkuuta.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä täsmentää ehdotustaan ministeriryhmän linjausten pohjalta juhannukseen mennessä. Työryhmän tulee valmistella vuoden loppuun mennessä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellaan, koska pienillä kunnilla on vaikeuksia selviytyä perustehtävistään, väestön terveyserot ovat kasvaneet ja peruspalvelut heikentyneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat eri alueilla, sillä kuntien voimavarat ovat hyvin erilaiset. Tilanne vaikeutuu merkittävästi, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähentyy. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin.

Työryhmän käsittelemät mallit ja välijohtopäätökset ovat liitteinä.

Lisätietoja

sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, p. 050 511 3107
peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, p. 050 512 2282
kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. 09 160 73763

Tyttäreni Emilia valmistuu tänään sairaanhoitajaksi. Onnea uravalinnasta. Suomessa tarvitaan vastuunkantajia ja terveydenhuollon henkilöstöllä on merkityksellinen rooli vaativassa työssään. Erityisesti nyt. Jokainen antaa oman tärkeän panoksensa yhteisen hyvän tuottamiseen. Hoitotyö on erittäin epäitsekästä toimintaa. Ja haastavaa monissa eri tilanteissa. Voimia ja jaksamista työelämään valmistuneille hoitotyön ammattilaisille.


Ministeri Risikko: Työpaikalla tarvitaan työhyvinvointitekoja

"Työhyvinvointi on työpaikkojen ja yhteiskunnan menestystekijä. Kun töissä voidaan hyvin, Suomi voi hyvin. Nyt tarvitaan tekoja, jotka jättävät pysyviä jälkiä suomalaiseen työelämään", totesi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhuessaan tänään Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa Helsingissä.

Työhyvinvoinnin parantaminen rakentaa kestävän kehityksen työelämää. Se tuo yrityksiin ja työuriin jatkuvuutta.

Työelämän ongelmat ja työkyvyttömyys aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Lisäksi Suomi menettää vuosittain miljardeja euroja ennenaikaisten eläkkeiden, sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työtehon alentumisen takia. Joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää 23 000 suomalaista. Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä masennus.

Risikon mukaan pelkkä ongelmien tilastointi ei yksin auta. Tarvitsemme tietoa myös onnistumisista: tietoa niistä teoista, joilla työhyvinvointia on saatu lisättyä ja ennaltaehkäisevästä työstä, jolla työkyvyttömyyttä on voitu vähentää.

"Meidän on kiinnitettävä huomiota perinteisten tunnuslukujen lisäksi ennakoiviin tunnuslukuihin työpaikoilla. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisen ja psykologisen pääoman mittarit. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisöllisyyttä, johon kuuluvat muun muassa vastavuoroisuus, luottamus ja aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi. Psykologinen pääoma - itseluottamus, toiveikkuus ja optimismi - puolestaan vahvistaa sekä yksilön että työyhteisön voimavaroja."

Risikko korosti yhteistyön merkitystä työhyvinvoinnin parantamisessa:

"Erilaiset työhyvinvoinnin asiantuntijoiden verkostot ovat nyt ja tulevaisuudessa merkittävässä asemassa, kun työhyvinvointiin liittyviä tietoja ja taitoja opitaan ja jaetaan."

Työpaikat tarvitsevat tiedollista tukea ja toimivia kannustimia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työpaikkojen on liitettävä työhyvinvointi oleelliseksi osaksi toimintaa, jotta tulokset olisivat pysyviä.

Työhyvinvointifoorumi on sosiaali- ja terveysministeriön johtama hanke, joka edistää verkostoyhteistyön keinoin työhyvinvointia Suomessa. Foorumin toimintaan voi osallistua alueellisissa tai valtakunnallisissa työpajoissa.

Ministeri Häkämies ja yrittäjäjärjestön edustajat ovat käyneet kevään aikana Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa ja nyt Turussa tsemppaamassa nuoria yrittäjyyteen. Kiertueella nostettiin esiin myös esimerkkejä hyvästä yrittäjyyden edistämisestä ja yrittäjyyskasvatuksesta.

Turussa ministeri Häkämies vieraili mm. ala-asteen oppilaiden pyörittämässä yrityskylässä, Turun suomalaisessa yhteiskoulussa, jossa toteutetaan lukion merilinjan ja meriteollisuuden välistä oppilaitos-työelämä yhteistyötä sekä opiskelijayrittäjyysyhteisö Boostissa Turun AMK:ssa. Alkuillan paneelissa käydään keskustelua nuorten yrittäjyydestä ja siihen liittyvistä asioista.

Ministeri Häkämies ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus luovuttivat Teistä puhutaan hyvää -kunniakirjan Salon kaupungin opetustoimenjohtajalle Pia Setälälle. Pia Setälä on oman oivalluksensa, näkemyksensä ja kokemuksensa pohjalta ottanut vahvan yrittäjyyspainotuksen ja sisällön mukaan opetushallinnon suunnitteluun. - Salo on rajun rakennemuutoksen aluetta, ja opetustoimenjohtajan omaan uskoon perustuva yrittäjyyden edistämistyö kantaa nyt hedelmää, kun Salon seutu miettii oman tulevaisuutensa edellytyksiä, toteaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom

Eläinten hoitoa ja luontolenkkeilyä ennen töihinlähtöä.

Eilisilta vierähti hyvien keskustelujen äärellä Helsingin kaupungin tasa-arvoseminaarissa Villa Vuosannassa. Mitkä ihastuttavat luontopuitteet tälle ansiokkaalle keskustelufoorumille. Merta ja vihreyttä, siirtolapuutarhaa, maatilaa, venesatamaa. Ja tyylikäs Villa.

Viikko eteneekin sitten töissä. Kaupungin asiat ovat silti alati mielessä.

Kiinnostaako? Ota kantaa.
Sisäasiainministeriö tiedottaa

16.5.2012

Tiedotusvälineille
Ota kantaa -kysely avattu: Vaikuta Maahanmuutto 2020 -strategian suunnitteluun
Maahanmuuton tulevaisuus 2020 on yksi hallituksen kärkihankkeista. Uuden maahanmuuttostrategian valmistelussa kuullaan lukuisia sidosryhmiä ja näkemyksiä kerätään myös Ota kantaa -foorumilla avatussa kyselyssä. Foorumilla kysytään, millaisena maahanmuutto näyttäytyy arjessamme ja millaisiin kysymyksiin strategiassa toivotaan otettavan kantaa.
Maahanmuutto 2020 -hankkeessa strategiaa valmistellaan sisäasiainministeriön johdolla. Strategiassa arvioidaan Suomeen tulevaisuudessa kohdistuvaa muuttoliikettä ja linjataan työvoiman maahanmuuttoa, opiskelijoita, kansainvälistä suojelua, perheenyhdistämistä, laitonta maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevia tavoitteita. Strategia luovutetaan hallituksen hyväksyttäväksi alkuvuonna 2013.

Ota kantaa -kyselyyn voi osallistua 8.6. saakka osoitteessa
http://www.otakantaa.fi/aihe/vaikuta-ma ... nnitteluun
Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -hankkeen eteneminen
Hanke etenee kahdessa vaiheessa: keväällä 2012 työryhmä kerää materiaalia raporttiin ja syksyllä käynnistyy raportin kirjoitus. Loppuvuodesta strategian luonnos lähetetään lausunnoille sidosryhmille.
Lisätietoa hankkeesta: www.intermin.fi/maahanmuutto2020

Kesäaamu

Aamuinen patikkaretki lähijärvelle antoi vauhtia päivään. Uimassa toki piti käydä. Olipa ihanan raikasta, kirkasta vettä.

Helsinkiin suuntaan junalla. Helsingin kaupungin tasa-arvoseminaariin kertomaan Salosta.

Eilinen valtuustoseminaari säästöineen oli raskas ja paikoitellen jopa sekava. Valmistelussa oli puutteita.

Perniön lukion rehtorin poislähtö lisää haasteita lautakunnalle. Miten jatkossa asioita johdetaan. Lautakunta viestitti Salon lukion rehtorin ylikuormaa. Yhteiskoulun rehtori ei halua (?) olla molempien yläasteen ja lukion rehtori. Halikon lukion rehtorin käyttöä molempien pienempien lukioiden johdossa nähtiin mahdollisuutena. Lautakunta siis linjaa miten lukio jatkuu ja kenen hoidolla vetovastuuta toteutetaan.

Lukio jatkuu Perniössä.