Henkinen kasvu vaatii joskus kriisin – ja elämänmuutoksen

Maria Kokkonen väsyi vuorotyöhön, otti lopputilin ja muutti vanhaan hirsitorppaan maalle. "Nyt minulla on laatuaikaa 24 tuntia vuorokaudessa."

Jokaiselle tulee aika ajoin tarve miettiä, onko elämä tyydyttävää. Pysähdymme vertaamaan itseämme muihin ja omaan tarinaamme: olemmeko siellä, missä ajattelimme joskus olevamme.

Kun elämästä on vaikea löytää iloa entisin eväin, kyseessä on kehityskriisi, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Anne Hyvén.

"Usein ihmiset sanovat, että heillä on ulkoisesti kaikki hyvin. He ovat saavuttaneet paljon, mutta silti heistä tuntuu tyhjältä. "

Nämä kriisit ovat välttämättömiä henkiselle kasvulle. Ne alkavat jo lapsuudessa: kun uhmaiästä on päästy, alkaa pian murrosikä.

Kolmenkympin kriisissä nuoret aikuiset hakevat paikkaansa työelämässä ja parisuhteessa.

Viidenkympin kriisissä moni huomaa saavuttaneensa paljon uralla ja perhe-elämässä, mutta alkaa haaveilla täyskäännöksestä.

"Tulee olo, että vielä ehdin, jos panen rattaat pyörimään."

Vanhuuden kehityskriisissä mietitään, ovatko elämässä tehdyt ratkaisut oikeita ja hierotaan sovintoa menneisyyden kanssa.

"Eläkeiässä moni havahtuu siihen, että näillä eväillä ja tällä elämällä on pärjättävä."

Vanhuuden kriisissä kaksi ääripään vaihtoehtoa ovat katkeroituminen tai kiitollisuus.

Geneettiset temperamenttierot, kasvatus ja olosuhteet vaikuttavat siihen, miten kriisit ratkeavat.

"Niillä, joilla on ulospäinsuuntautunut temperamentti, on taipumus ratkaista asiat toimimalla."

He vaihtavat ihmissuhdetta tai työpaikkaa lennossa. He näkevät muutoksen mahdollisuutena.

"Toisaalta näin he mahdollisesti pakenevat ongelmia ja toistavat samaa kaavaa elämässään."

Sulkeutuneempi ihminen haluaa pysyvyyttä. Hänelle tuttuus tuo turvallisuutta eikä siirtyminen uuteen ole helppoa. Muutokset voivat olla hitaita, mutta perusteellisia. Kun päätös on tehty, takaisin ei ole paluuta.

Kun läheinen ihminen tekee rajuja muutoksia elämässään, sivusta seuraava on ihmeissään. Moni vakava parisuhteen eropohdinta tehdään elämän inventaariossa.

"Jos toinen ihastuu nuorempaan tai toteuttaa nuoruuden haaveetta, ulkopuolinen saattaa nähdä sen hakuammuntana ja toivoa toisen tulevan pian tolkkuihinsa."

Toisen entiseen minään ripustautuminen ei ole ratkaisu. On tärkeää kiinnostua läheisen uudesta identiteetistä. Ainakaan ei pidä markkinoida omaa kantaansa ja julistaa, kuinka hurahtanut toinen on, vaikka ratkaisut tuntuvat tulevan kuin puun takaa.

"Se, mikä näyttää äkilliseltä muutokselta, voi olla jo pitkään mietitty asia", Hyvén muistuttaa.

Totaalisissa ja nopeissa elämänmuutoksissa on aina riskinsä. Hurmoskokemukset ja täysin uuden identiteetin rakentaminen saattavat johtaa ongelmiin.

Hevoset ovat niin ihanan pirteitä pakkasella.

Lihapullia ja kanaa paistaen kotiin tuleville perheenjäsenille.

Itse lähden iltavuoroon, lauantaina aamuun ja sunnuntaina aamuun. Sitten tuleekin maanantain valtuusto. Tiistain hallitus jne.

Työelämää pohdin tässä taustatyönä. Ja politiikantekoa, kaikessa kummallisuudessaan.

Talousarvioasioiden ääreen illalla, valmistautuen maanantain valtuuston kokousrumbaan.

Jyränki: Valtionjohdossa on avoin ristiriita

Valtiosääntöoikeuden asiantuntijan Antero Jyrängin mukaan Suomen valtiojohdossa ei ole meneillään perustuslaillista kriisiä. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välillä on sen sijaan avoin ristiriita ulkopolitiikan hoidosta, emeritusprofessori sanoo.

Perustuslakiin olisikin Jyrängin mukaan kirjattava selkeämmin ulkopoliittisen toimivallan jako presidentin ja valtioneuvoston välillä, jotta konflikti ei tulevaisuudessa jatkuisi. (STT)

Lautastaistelua - kuka pääsee mukaan. Onhan meillä monia muitakin tärkeitä asioita.

Tänään kansainvälinen vammaistenpäivä



Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset kiinnittävät juhlapäivänä huomionsa senioreihin. Päivän aikana halutaan muistuttaa, että ikääntyminen tuo vammaisen ihmisen eteen haasteita.

Myös yhteistyö muiden järjestöjen kanssa liittyy Invalidiliiton vuosien 2010–2011 ”Mennään yhdessä” -teemaan. Teemavuosien aikana tehdään työtä erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten syrjäytymisen ja yksin jäämisen ehkäisemiseksi sekä yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Joulukuun 3. päivä on julistettu kansainväliseksi vammaistenpäiväksi YK:n yleiskokouksen täysistunnossa lokakuussa 1992. Euroopassa päivää vietetään myös nimellä Euroopan vammaistenpäivä.

Työrauhan julistus

Lisättäköön avoimuutta ja kerrottakoon ikävätkin uutiset. Pulmatilanteissa otettakoon työntekijät yhteen ideoimaan ratkaisukeinoja. Työhyvinvointi ei tarkoita vain keppijumppaa. Kohteeksi otettakoon organisaation tavoitteet, pohditaan niitä yhdessä, mitä kukin voi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen tarvitsee vaikutusmahdollisuutensa työnsä pelisääntöihin.

Ensimmäinen joulukuuta!

klo 7 - 15------->töistä Tulevaisuusverstaalle ja klo 21.30 kotiin.


Syksyä Pariisista.