Huomaan nyt, että kultaisia sääntöjäni ovat aina olleet nämä:
olla milloinkaan ryhtymättä sellaiseen työhön, johon en voinut
kerrassaan antautua; ja olla milloinkaan halventamatta työtäni,
olipa se kuinka halpa tahansa.

-Charles Dickens


Rakennemuutostiedote 1/2010

Työllisyystilanteen näkökulmasta Salon seutu kuuluu alueisiin, joihin nykyinen taantuma on vaikuttanut vahvimmin. Vuoden 2009 aikana työttömyysaste nousi seudulla neljällä prosenttiyksiköllä, mikä on pahimpia muutoksia myös valtakunnan vertailussa. Heikentyvä työllisyystilanne on ollut nähtävissä jo keväällä 2008, jolloin tapahtui mm. nuorten työttömyyden kääntyminen kasvuun. Vuoden 2009 lopussa työttömiä oli Salossa 3 800 joista nuoria oli 400.
Irtisanomiset yleistyivät voimakkaasti Salossa vuonna 2009, jolloin irtisanottuja ilmoittautui työnhakijaksi Salon TE-toimistoon 760 henkilöä. Vuonna 2008 vastaava määrä oli 320 henkilöä eli kasvu oli lähes 250 %. Irtisanotuista työttömänä on 480 ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 140 henkilöä. Avoimilla työmarkkinoilla työskenteleviä 2009 irtisanotuista on 130 henkilöä.
Vuonna 2009 irtisanoitusta 410 irtisanottiin suuria henkilöstön vähennyksiä koskeneissa YT-neuvotteluissa. Heistä avoimille työmarkkinoille on työllistynyt 75 henkilöä, työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on 84 henkilöä ja työttömäksi on jäänyt 240 henkilöä.
Nokia Oyj:n 8.2.2010 antaman tiedotteen mukaan yhtiö tulee irtisanomaan Salon tehtaalla enintään 285 henkilöä.
Lomautusten näkökulmasta tilanne näyttää olevan vakiintumassa. Viikoittain tulee uusia lomautusilmoituksia, mutta monet lomautukset myös päättyvät. TE-toimistoon ilmoittautuneiden lomautettujen määrä on parin kuukauden ajan ollut noin 500 henkilön tasolla ja töistä poissa olevien ryhmälomautettujen määrä on pysynyt noin 950 henkilössä. Näiden lisäksi lyhennetyllä työviikolla työskenteleviä on noin 500 henkilöä.

Äkillisen rakennemuutoksen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 15.1.2010. Tarvittavia toimenpiteitä on kerätty yhteensä noin 50 kappaletta eri sidosryhmiltä, joilla uusia työpaikkoja pyritään luomaan. Näiden toimenpiteiden toteutukseen on haettu valtion rahoitusta, jotka statuksen saannin jälkeen ovat tulleet mahdollisiksi. Näitä ovat olleet mm. olevat yritystuet, työllisyysperusteiset investointiavustukset sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) myöntämät tuet.

Yritystuet:

Äkillisen rakennemuutosalueen myöntövaltuus Salon seudulle irrotettiin työ- ja elinkeinoministeriössä 26.11.2009 (valtuus 1 400 000 €), josta 11.12.2009 mennessä tehtiin päätöksiä 6 kpl. Tähän mennessä myönnetty tuki on yhteensä 324 060 €. Myöntövaiheen työllisyysvaikutusarviot ovat 14 uutta työpaikkaa ja yksi uusi yritys. Hankkeet ovat vasta käynnistyneet tai käynnistymässä, joten toteumatietoja ei vielä ole tiedossa. Nyt käsittelyssä on 11 kpl ko. myöntövaltuuteen kohdistuvia hakemuksia.
Yrityksiä aktivoidaan jatkuvasti tuomaa esille uusia investointitarpeita. Vuoden 2010 aikana yritystukea tullaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) toimesta jakamaan hyviin ja perusteltuihin yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.
Työllisyysperusteiset investointiavustukset:
Työllisyysperusteisiin investointiavustuksiin tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen investointeihin. Työllisyysperusteista investointitukea voidaan myöntää rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista tai muuta investointia koskeviin hankkeisiin. Tuettavien hankkeiden tulee edistää erityisesti uusien työpaikkojen syntymistä.
Varsinais-Suomen ELY-keskukselle on Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä 28.1.2010 jaettu työllisyysperusteisten investointitukien myöntövaltuuksia 550 000 €. Myöntämisvaltuus tulee käyttää valtioneuvoston nimeämällä äkillisen rakennemuutoksen alueella Salon seutukunnassa ja suunnata valtuus uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin äkillisten työpaikkamenetysten korvaamiseksi ko. alueella.
Hankelistoja on toimitettu Työ- ja elinkeinoministeriöön myös vuoden 2010 osalta ja myöntövaltuuspäätöksiä näistä odotellaan kevään aikana.

EAKR- ja ESR -ohjelmien kansallinen varaus:

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelman avulla pyritään edistämään yritystoimintaa, innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista sekä vahvistamaan ja parantamaan alueen osaamisrakenteita, saavutettavuutta ja toimintaympäristöjä.
Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä.
Rakennerahasto-ohjelmista voidaan irrottaa 5 % kansallista varausta, joka on käytettävissä alueille, joita uhkaa äkillinen huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Näin ollen Salon seudulla on ollut mahdollisuus hakea kansallisen varauksen tukea kehittämishankkeisiin, vaikka seutua ei varsinaisesti rakennerahastojen ohjelma-asiakirjan mukaiseksi haasteelliseksi alueeksi luokitellakaan. Tukiprosentit ovat rakennerahasto-ohjelmissa n. 50-80 %, jolloin myös vastinrahaa tarvitaan hankkeiden toteuttamiseksi.
Tammikuun 15. päivä toimitettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön hakemus Salon seudun EAKR- ja ESR – hankkeista, joiden yhteenlaskettu tukisumma olisi 2,5 miljoonaa euroa. Päätös Salon seudulle myönnettävästä summasta ei ole vielä tullut. Hankkeet ovat kehittämishankkeita, joiden avulla pyritään parantamaan seudun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta luomalla uutta liiketoimintaa. Hankkeista laaditaan tarkemmat toimintasuunnitelmat Varsinais-Suomen liittoon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jotka tekevät lopulliset rahoituspäätökset.
Koulutuksen merkitys äkillisessä rakennemuutoksessa
Äkillinen rakennemuutos on haastanut yritykset hakemaan ratkaisuja uudistaa ja kehittää henkilöstönsä osaamista. Koulutuksen avulla niin yritys kuin työntekijäkin vahvistaa osaamista ja kilpailukykyä tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin.
Koulutuksen näkökulmasta on tärkeä lähteä liikkeelle asiakaslähtöisesti asiakkaalle parhaan ratkaisun löytämiseksi. Yhteishankintarahoitus on hyvä esimerkki koulutuspalvelun tuottamisesta yrityksen tarpeisiin julkisen rahan tuella.
- Osaava henkilöstö on tärkeä kilpailutekijä, joka korostuu nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa henkilöstön osaamista kannattaa pitää yllä ja kasvattaa.
Voimme tarjota jokaiselle yritykselle tarpeen mukaisen koulutus- ja kehittämispaketin ja rahoitus hoituu suurelta osin valtion rahoittamana yhteishankintakoulutuksena, Salon seudun aikuisopiston rehtori Anne Bragge kertoo.
Räätälöitävä koulutus yrityksille on haaste oppilaitoksille. – Tarvitsemme lisää resursseja erityisesti koulutussuunnitteluun, jotta voimme paremmin vastata yrityskohtaisiin henkilöstön kehittämisen tarpeisiin. Erityisen tärkeää on myös alueellisten toimijoiden yhteistyö, jotta voimme palvella yrityksiä yhdessä joustavammin ja tehokkaammin. Tämän eteen kannattaa kuitenkin ponnistella, kokonaispalveluperiaatteella toimimisesta on tullut yrityksiltä erittäin hyvää palautetta.
Yrittäjien oman osaamisen vahvistamiseen on avautunut nyt myös uusi mahdollisuus; oppisopimusrahoituksella yrittäjä voi hankkia itselleen koulutusta 1000 eurolla. Lisätietoja tästä saa Salon seudun oppisopimuskeskuksesta.
Yksilön näkökulmasta rakennemuutos on hyvä aika panostaa omaan kilpailukykyyn tulevilla työmarkkinoilla. Kun taloudellinen taantuma hellittää, osaajat työllistyvät ensimmäiseksi.
– Työvoimapoliittinen koulutus on yksi ratkaisu työttömälle kouluttautua, mutta kaikille ei riitä koulutuspaikkoja. Parannuksen tähän toi valtakunnallinen vuoden alusta voimaan tullut lakimuutos omaehtoisen koulutuksen työttömyysetuudesta. Nyt työttömyysetuutta saa myös omaehtoiseen koulutukseen tietyin edellytyksin.
– Koulutuksen tavoitteiksi rakennemuutoksessa olemme asettaneet muun muassa yritysten ja työpaikkojen henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja osaavan työvoiman turvaamisen alueen yrityksille, yritysten kehittämishalukkuuden vahvistamisen sekä yrittäjyyden edistämisen yrittäjäosaamista kehittämällä, Anne Bragge luettelee.

Finnvera Oyj:n toiminta

Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera rahoittaa hyvään liikeideaan perustuvaa, kannattavan liiketoiminnan edellytykset täyttävää yritystoimintaa silloin, kun yrityksen omat resurssit tai vakuudet eivät riitä rahoituksen hankkimiseen kaupallisilta markkinoilta.
Salon seutu kuuluu Finnveran Turun aluekonttorin toiminta-alueeseen. Vuonna 2009 Finnveran rahoituksella edesautettiin Salon seudulla 137 uuden työpaikan luomisessa. Myönnetyn rahoituksen määrä Salon seudulla vuonna 2009 oli 14 miljoonaa, kun se vuonna 2008 oli 10,3 miljoonaa.
Tämä rahoituksen osuuden kasvu on merkki siitä, että Finnvera pyrkii määrätietoisesti parantamaan Salon seudun elinkelpoisuutta äkillisessä rakennemuutostilanteessa. Salon seudulla haasteena on myös sopeutuminen laivanrakennuksen vähenevään tilauskantakuormaan, mikä tulee heijastumaan alueen verkostoyrityksiin.
Lisätietoja aluejohtaja Seija Pelkoselta, 020 4603615, seija.pelkonen@finnvera.fi
Lisätietoja rakennemuutoksesta Salon seudulla:
Päivi Savolainen, Kehittämis- ja elinkeinotoimi, 044 7787708, paivi.m.savolainen@salo.fi
Hannu Salminen, Kehittämis- ja elinkeinotoimi, 044 7787700, hannu.salminen@salo.fi
Jouko Urmas, Yrityssalo Oy, 044 7782115, jouko.urmas@yrityssalo.fi (Yritystukiasiat)
www.salo.fi/rakennemuutos
www.yrityssalo.fi

Ihmisten johtaminen

Yksittäiselle esimiehelle on aikamoinen haaste pitää kiinni tulostavoitteista ja samalla muistaa, että yrityksessä työskentelevät ovat ihmisiä, joilla on omat perhe- ja muut tilanteet, jotka ovat näille varmaan tärkeämpiä kuin tuloksen tekeminen. Pääosa yrityksistä luokittelee itsensä asiantuntijaorganisaatioiksi. Asiantuntijoiden johtamisessa inhimillisyyden unohtaminen on fataalia.
Pelolla johtaminen voi johtaa tuloksiin lyhyellä ajalla ajalla. Niin Margaret Thatcher kuin Adolf Hitlerkin sai ihmisiin vipinää.
Stanfordin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että yritykset, jotka ovat parhaiten pitäneet huolta henkilöstöstään, ovat pitkän ajan kuluessa menestyneet parhaiten. Ne ovat pystyneet muuntautumaan sitä kautta, että ovat osanneet antaa arvon osaamiselle.

Elämän lopussa

HS:ssa tänään kertomus kaksi vuotta sitten parantumattomaan keuhkosyöpään sairastuneen Katriina Koskelan tarina. Psykologi kertoo elämästään, miten hän alkoi valmistautua kuolemaan. Mitä hän haaveilee ja mitä ehtisi vielä tehdä. Viimeiset ajat hän haluaisi viettää matkustamalla läheistensä kanssa mailman ääriin.
Kypsiä ajatuksia elämästä. Suosittelen kaikille.
Omakohtaisesti arvostan tätä kirjoitusta. Siinä tartutaan pelkoihin mm. kivusta ennen kuolemaa. Sekä siihen, ehtiikö omaisille kertoa tärkeät asiat. Vanhempieni kuoltua olen ajtellut asioita, jotka jäivät kuulematta. Nykyihmisen tärkeimpiä asioita on puhua lastensa ja puolisonsa kanssa, jokailtaisen tv:n katselun sijaan.

"Nyt retoriikan aika on ohi, tosiasioiden tunnustamista ei voi lykätä seuraavalle vaalikaudelle. Ei silläkään uhalla, että totuudenpuhujalle huonosti kävisi."...Sauli Niinistön lausuma kuluneelta viikolta

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman verkkokolumni 5.2.2010
Elinvoimainen kunta tarttuu rohkeasti uuteen

Ennakkoluuloton alueellinen yhteistyö ja hallinnonrajat ylittävä oppiminen ovat tulevaisuuden menestystekijöitä palvelujen turvaamiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Julkiset palvelut ja elinkeinoelämän vireys takaavat alueen kehityksen. Tässä kehitystyössä kuntaliitokset ovat strateginen kysymys kuntien ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Markkinamekanismien ja yhteiskunnan kokonaisvastuu on myös kuntatasolla sovitettava yhteen. Verkostoituva kunta luo elinvoiman edellytyksiä toimimalla tiiviissä yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän ja yksityisen palvelutuotannon kanssa. Samalla sen kuitenkin huolehdittava siitä, että myös palveluissa strateginen osaaminen ja ohjaus säilyvät osana kunnan päätöksentekoa. Tämä edellyttää poikkisektoraalista yhteistyötä ja yhteensovittamista. Kuntien taloudellinen tilanne ei varmasti helpota työtä, mutta kriisijohtaminen vain talouden ehdoilla, ei saa jäädyttää pitkän tähtäimen uudistuksia. Haasteena on, että satsaukset kehittämistoimintaan ovat aiempaa enemmän hyötyjä tuottavia.

Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten vahvasta itsehallinnosta. Se tarkoittaa kunnan omaa päätösvaltaa, hyvää johtamista ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Kuntalaisten osallisuutta koko elämän ajan on vahvistettava ja uudenlaista osallistumista otettava rohkeasti käyttöön.

Kaiken menestyksen ja kehityksen edellytyksenä on terve taloudellinen pohja, jonka rakentamiseen tarvitaan useita eri keinoja. Lamasta ylös nouseminen vaatii meiltä nyt erityistoimia, mutta tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset eivät lopu laman loppuessa.

Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa ja siksi perusrakenteet on pidettävä toimivina. Kuntaliitos on aina henkisesti vaikeaa yhdistyvien kuntien asukkaille. Kuntalaisten täytyy saada riittävästi tietoa siitä, mitä liitos tarkoittaa heidän arjessaan. Tarvitaan myös jatkuvaa vuorovaikutusta asukkaiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa.

Liitoskunnat voivat parhaimmillaan olla kehityksen terveitä edelläkävijöitä. Kuntien johdolla täytyy olla selkeä näkemys siitä, mihin uusi kunta on menossa. Alueen elinvoimaisuuteen tarvitaan luontaisia sijainnin, väestöpohjan ja osaamisen edellytyksiä, myös ennen kaikkea innovatiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Kunnan koko ei ole itsetarkoitus, mutta tietyt mittakaavaedut on syytä ottaa haltuun. Hallinnon järkeistäminen, palveluverkon ja tuotantotapojen optimointi ja tehokas yhteistyö yhdessä tuovat kullakin alueella oman, parhaan mahdollisen toimintatavan.

Kunta tarvitsee jämäkän strategian ja halun tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Se tarvitsee strategiaa jämäkästi toteuttavat johtajat, niin viranhaltijat kuin luottamushenkilöt. Yhteisen keskustelun ja vuoropuhelun kautta vahvistuu yhteinen ymmärrys tavoitteista. Kun tavoitteet ovat kirkkaina kaikkien mielessä ja toiminnassa, asiat etenevät ja konkretisoituvat arjessa..

Paluuta entisiin toimintamalleihin ei ole. Muutosvoima lähtee viime kädessä kuntalaisista, joiden osallisuuteen pitää aktiivisesti tarjota uusia muotoja.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Minusta Mäki-Lohiluoman ajatukset ovat selkeät ja johdonmukaiset. Muutoksesta pitää saada kuntalaisia todellisesti palveleva kokonaisuus. Minulle pyhää tässä ajattelussa on se, että nostetaan kuntalaisnäkökulmaa arvoonsa. Tiedotetaan ja tehdään saumatonta yhteistyötä. Kuunnellaan ja vaikutetaan oikeissa kohdin todellisiin seikkoihin. Haetaan järkeviä toimintatapoja ja nyhdetää heikkouksia pois. Se vaatii monialaista osaamista ja ajattelua. Tässä kohdin on ehdottoman tärkeää jättää joidenkin intressiryhmien tavoitteet pienemmälle ja katsoa kokonaisuus. Vastuullisesti ja avoimesti tehdyt ratkaisut kantavat hyvinvointia ja hedelmää moninaisessa muodossa.



Kesäilta viime suvelta Naarjärveltä.



KOKO on aluepoliittinen erityisohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Kansallisesti ohjelmaa rahoittaa ja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vuosittainen toimintarahoitus haetaan maakuntaliitoista.
Salon seudun KOKO:n tavoitteena on kansalliselta ja kansainväliseltä vetovoimaltaan kilpailukykyinen ja alueellisesti tasapainoisesti kehittyvä seutu. Salon seudun KOKO koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta:
Toimenpidekokonaisuudet ja niiden toimenpiteet
Salon seudun KOKO jakautuu neljään toimenpidekokonaisuuteen, joilla tuetaan seudun kansainvälisiin ja kansallisiin vahvuuksiin sekä maakunnalliseen erikoistu-miseen pohjautuvaa sekä seudun sisäistä koheesiota parantavaa kehittämistyötä.
Ohjelman neljä toimenpidekokonaisuutta ovat:
1. Innovaatioympäristön kehittäminen
2. Korkeaan osaamiseen perustuva kilpailukyvyn vahvistaminen ja elinkeino-rakenteen monipuolistaminen
3. Maaseudun uusien mahdollisuuksien tukeminen
4. Aluerakenteen kehittämisroolin vahvistaminen

Olitpa missä tahansa, se on juuri oikea paikka.
Sinun ei tarvitse korjata mitään, valmistautua
paremmin tai hakea jotain parempaa paikkaa.

Aloita juuri siitä paikasta, jossa nyt olet.

-Julia Cameron

Kuvassa kaupunkimme Salon geodeetikko Ari Vainio Turun Messuilla 5.2.2010

Kouvola STM:n yhdeksi pilottikaupungiksi
Kouvolan kaupunki pitää ministeriryhmän eilistä linjausta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä tärkeänä.
Kaupungin mukaan ratkaisu tukee hallitusohjelman tavoitteita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen
poistamisesta sekä vanhustenhuollon integroimisesta tiiviimmin palvelukokonaisuuteen. Ratkaisu on linjassa Kouvolan kaupungin terveydenhuollon kehittämissuunnitelmien kanssa.

Ministerit päättivät eilen myös kokeilulaista, jolla tuetaan sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon yhdistämisestä kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu Kouvolan kaupungin yhdeksi niistä kokeilualueista, joilla pilotointi käynnistyy. Ministeriö tukee tässä vaiheessa voimakkaasti käytettävissään olevin keinoin uusien rakenteiden ja toimintamallien aikaansaamista koko maassa. (KL)

Edelliseen maanantain kaupunginhallitukseen meillä Salossa tuotiin samainen asia ylimääräisenä. Tietoa ei asiasta saatu, varautuneita puheenvuoroja käytettiin. Tietoa pitää olla, jotta selkeitä päätöksiä voidaan tehdä. Pitää tietää, mistä päättää. En halua olla hukkaamassa hyviä, jo kehitettyjä asioita. Valmistelua jäi kaipaamaan kaupunginjohtajan esityksestä.

Jokainen valinta siirtää meitä lähemmäs tai kauemmas.
Mihin sinun valintasi ovat viemässä elämääsi?
Mitä päätöksesi osoittavat: mille asioille elämässä
olet sanomassa kyllä tai ei?

-Eric Allenbaugh

Olemisen monet tarinat on kaksivuotisen lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevan hankkeen aloitusseminaari.Sain osallistua tänään tähän loistavaan seminaariin. Osallistujia Oli Turussa paikalla n. 200.
Seminaarissa osallistujat saavat tietoa hankkeen keskeisistä sisällöistä kuten lasten ja nuorten hyvinvointia tukevista tekijöistä ja toisaalta myös mielenterveyden häiriöistä. Päivän aikana tarkastellaan lasten ja nuorten identiteetin ja minuuden kehittymistä tarinallisuuden näkökulmasta. Lisäksi esitellään valokuvan ja draaman käyttöä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Esitykset luovat osaltaan perustaa keväällä ja syksyllä 2010 järjestettäville työpajapäiville.

Suunnittelija, psykoterapeutti Ulla Halkola
psykoterapeutti, työnohjaaja Tarja Koffert
Turun yliopisto, koulutus- jakehittämiskeskus
Lasten ja nuorten selviytymisen vaikuttavista tekijöistä
- mitä tiedetään selviytymisestä, mikä edistää hyvinvointia
LT Päivi-Leena Honkinen
Turun yliopisto, yleislääketiede
Mielenterveyden häiriöt lapsilla ja nuorilla
LT, tutkija Linnea Karlsson
TYKS, lastenpsykiatrian oppiaine
Monikulttuurisuus ja identiteetti
dosentti, lehtori Mirja-Tytti Talib (HY)
Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos
Olemisen monet taidot - draamaa, tarinoita ja uutta ilmaisua elämään
Teatteriohjaaja Juha Malmivaara, dramaturgi Seppo Parkkinen,
elokuvataiteilija Lotta Petronella, säveltäjä Kari Mäkiranta
Teatteriryhmä Kolmas Tila - 3T
- valokuvat la valokuvaus lasten ja nuorten elämän peilaajina ja tukena Ulla Halkola ja Tarja Koffert
Ulla Halkola on Turun yliopiston koulutus - ja kehittämiskeskuksen suunnittelija ja psykoterapeutti. Hänen pääasiallinen työalueensa on psykoterapiakoulutusten suunnittelu sekä mielenterveyden edistämiseen ja työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvät hankkeet. Hänen erityisalueensa on valokuvaterapian kehittäminen ja opetus. Ulla Halkola on myös yksi Suomen Valokuvaterapiayhdistys ry:n perustajajäsenistä ja Valokuvataitelijoitten Liitto ry:n sekä valokuvakeskus Peri ry:n jäsen.

Tarja Koffert on perheterapeutti ja kognitiivisen psykoterapian psykoterapeutti sekä näiden terapioiden kouluttaja ja työnohjaaja sekä lisäksi työyhteisöjen kehittäjä. Hän on myös valokuvaterapian kehittäjä ja kouluttaja sekä yksi Suomen Valokuvaterapiayhdistys ry:n perustajajäsenistä.

Ulla Halkola ja Tarja Koffert ovat toimittaneet ensimmäisen valokuvaterapian käsikirjan: Halkola U, Mannermaa L, Koffert T, Koulu L, Valokuvan terapeuttinen voima, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2009.

Päivi-Leena Honkinen on yleislääketieteen erikoislääkäri ja toimii Turun yliopiston yleislääketieteen laitoksella kliinisenä opettajana ja Turun terveystoimessa kouluterveydenhuollon koululääkärinä. Hän on väitellyt toukokuussa 2009 aiheesta:
”Nuorten koherenssin tunne: mittaaminen, ennustavat tekijät, seuraukset”.
Koherenssin tunteella tarkoitetaan kykyä tuntea elämänsä ymmärrettäväksi, mielekkääksi ja hallittavaksi, ja se liittyy terveyssuuntautuneeseen käyttäytymiseen

Linnea Karlsson on nuorisopsykoatrian erikoislääkäri ja hän toimii erikoislääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian oppiaineessa. Hän johtaa Turussa tutkimushanketta, joka tähtää nuorten vakavan masennuksen ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen kouluterveydenhuollossa. Tarkoituksena on tarjota nuorille tukea kurssimuotoisesti ja selviytymiskeino stressaavista ja henkisesti kuormittavista tilanteista selviytymiseen.

Mirja-Tytti Talib on monikulttuurisuuden dosentti ja lehtori Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Hän tutkii ja opettaa kasvatuksen yhteiskunnallisia tekijöitä ja erityisesti monikulttuurisuutta. Talib on työskennellyt lehtorina ja opettajana mm. Yhdysvalloissa, Saudi-Arabiassa ja Nigeriassa. Saavuttuaan paluumuuttajana Suomeen hän on opettanut maahanmuuttajaoppilaita ja toiminut apulaisrehtorina Meri-Rastilan monikulttuurisessa koulussa Helsingissä. Hän väitellyt vuonna 1999 aiheesta ”Toiseuden kohtaaminen koulussa”. Hän on julkaissut monikulttuurisuudesta lukuisia artikkeleja ja kirjoja. Hänen viimeisimpinä tutkimuskohteinaan ovat opettajan monikulttuurinen kompetenssi ja kulttuuri-identiteetti idän ja lännen rajapinnassa.
Teatterityhmä Kolmas Tila 3T
Ryhmän tavoitteena on edistää taiteen ja tieteen keskinäistä vuoropuhelua ja tutkimusta ja nostaa esiin yhteiskunnallisesti ja filosofisesti tärkeitä aiheita Lähtökohtana on teatterin yhteisöllisyys ja aktiivinen vuorovaikutus yleisön ja osallistujien kanssa.
http://www.kolmastila.net/kolmas_tila.html
Kolmas tila – Tredje Rummet 3T
Juha Malmivaara on teatteriohjaaja. Hän on työskennellyt ohjaajana Rovaniemen, Vaasan , Helsingin ja Turun Kaupunginteattereissa. Lisäksi on toiminut opettajana Turun Taideakatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Tampereen Yliopiston Näyttelijäntyön laitoksella sekä Turun Yliopistossa, Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professori 2000-2005.

Kari Mäkiranta on säveltäjä ja muusikko. Hän on erikoistunut poikkitaiteellisiin projekteihin, on musiikkiteatteri-ilmaisun ohjaaja sekä ansioitunut muusikko. Hän on säveltänyt musikaaleja, tehnyt musiikkiteatteria ja toiminut opettajana ja lasten ja nuorten ryhmien ohjaajana.
Seppo Parkkinen on dramaturgi, näytelmäkirjailija. Hän on opiskellut Teatterikorkeakoulussa 1981-85 ja sitä ennen Tampereen Yliopistossa. Hän on Toiminut dramaturgina kiinnityksellä Kajaanin, Kuopion, Lahden ja Turun Kaupunginteattereissa. Kirjoittanut näytelmäkäsikirjoitusten lisäksi dramatisointeja ja sovituksia useimmille suomenkielisille näyttämöille sekä myös Teatteri Viirukseen ja Åbo Svenska Teateriin. Teatterityön lisäksi hänellä on useita kuunnelmia ja televisiokäsikirjoituksia sekä opetustehtäviä eri korkeakouluissa vuodesta 1987 lähtien.
Lotta Petronella on elokuvaohjaaja. Hän on asunut Lontoossa vuodesta 1993 vuoteen 2005 ja on saanut taiteellisen koulutuksensa Chelsea College of Artissa. Vuodesta 1994 toimi aktiivisesti filmi – ja tv-tuotannoissa Lontoossa. Hän on mm. käsikirjoittanut, ohjannut, leikannut ja tuottanut sekä omia että toisten ohjaajien dokumentti- ja lyhytelokuvia. Hänen töitään on nähty kansainvälisillä festivaaleilla ja hänelle on myönnetty apurahoja video – ja filmiprojektien toteuttamiseen. Elokuvissaan hän yhdistää kerronnallisuutta ja dokumenttia luodakseen henkilökohtaisia ja intiimejä muotokuvia.