Tervehdys Naisjärjestöjen Keskusliiton toimistolta!

Kiitokset osallistumisestanne Naiset poliittisessa päätöksenteossa-seminaariimme, joka järjestettiin Helsingissä kevätkokouksemme yhteydessä 21.4.2012. Seminaarissa pidettyjen puheenvuorojen esitykset löytyvät nyt kotisivuiltamme www.naisjarjestot.fi. Lisäksi ne löytyvät tämän viestin lopusta.


Naiset poliittisessa päätöksenteossa-seminaari oli osa Naisjärjestöjen Keskusliiton Suomalaiset naiset päätöksenteossa-hanketta. Hankkeeseen sisältyy myös toinen seminaari, joka järjestetään Helsingissä ensi syksynä. Sen teemana on naiset taloudellisessa päätöksenteossa. Lähetämme lisätietoja seminaarista kesän jälkeen.

Kiitokset vielä osallistumisestanne ja hyvää kesää!

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasaarvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 61 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.

Liitteet

anttila_njklpuhe.pdf
puheenvuoro_-elina-suonio-peltosalo.pdf
salo_-ja_-eurooppalainen_tasa-arvon_peruskirja.pdf
sari-pikkala_naiset-politiikassa.pdf
virkkunen_kunta_joka_naisen_paras_ystava.pdf

Seminaarissa puhuivat kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila
Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen
Tutkija Sari Pikkala
Salon Tasa-arvotoimikunnan pj, Salon kh:n edustaja Elina Suonio-Peltosalo

Tutustu Kuntakanavan keskeisiin asioihin - Mukana Salon kaupungin palkittu Pia Setälän Laatutyö

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=130433

Helsingissä kävin kokoustamassa lomalla ja poikkesin eduskunnassa myös kuuntelemassa Kuntauudistuksen etenemisaikataulusta.

Perniön yhteiskoulun kevätjuhlat takana

Kiitos mallikkaista musiikkiesityksistä oppilaille. Puheet sisälsivät hyviä eväitä elämän matkalle. Onnea elämäänne nuoret!

Ministeriryhmä evästi palvelurakenneuudistuksen valmistelua


Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä evästi torstaina 31. toukokuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelua.

Ministeriryhmä tarkasteli kokouksessaan vaihtoehtoisia malleja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaksi palvelurakenteeksi. Malleja on luonnosteltu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jonka väliraportin virallinen aikaraja oli asetettu toukokuun loppuun. Työ liittyy hallituksen kuntauudistukseen.

Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Erityisvastuualueiden roolia selkeytetään jatkotyössä.

Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Työryhmän on otettava jatkotyössä huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa. Muuten julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta ei pystytä turvaamaan. Tärkeää on myös koota sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle.

Hallitusohjelman mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla.

Työ jatkuu hallituksen linjausten pohjalta

Hallitus käsittelee palvelurakenneuudistusta kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tiistaina 5. kesäkuuta.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä täsmentää ehdotustaan ministeriryhmän linjausten pohjalta juhannukseen mennessä. Työryhmän tulee valmistella vuoden loppuun mennessä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellaan, koska pienillä kunnilla on vaikeuksia selviytyä perustehtävistään, väestön terveyserot ovat kasvaneet ja peruspalvelut heikentyneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat eri alueilla, sillä kuntien voimavarat ovat hyvin erilaiset. Tilanne vaikeutuu merkittävästi, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähentyy. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin.

Työryhmän käsittelemät mallit ja välijohtopäätökset ovat liitteinä.

Lisätietoja

sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, p. 050 511 3107
peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, p. 050 512 2282
kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. 09 160 73763

Tyttäreni Emilia valmistuu tänään sairaanhoitajaksi. Onnea uravalinnasta. Suomessa tarvitaan vastuunkantajia ja terveydenhuollon henkilöstöllä on merkityksellinen rooli vaativassa työssään. Erityisesti nyt. Jokainen antaa oman tärkeän panoksensa yhteisen hyvän tuottamiseen. Hoitotyö on erittäin epäitsekästä toimintaa. Ja haastavaa monissa eri tilanteissa. Voimia ja jaksamista työelämään valmistuneille hoitotyön ammattilaisille.


Ministeri Risikko: Työpaikalla tarvitaan työhyvinvointitekoja

"Työhyvinvointi on työpaikkojen ja yhteiskunnan menestystekijä. Kun töissä voidaan hyvin, Suomi voi hyvin. Nyt tarvitaan tekoja, jotka jättävät pysyviä jälkiä suomalaiseen työelämään", totesi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhuessaan tänään Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa Helsingissä.

Työhyvinvoinnin parantaminen rakentaa kestävän kehityksen työelämää. Se tuo yrityksiin ja työuriin jatkuvuutta.

Työelämän ongelmat ja työkyvyttömyys aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Lisäksi Suomi menettää vuosittain miljardeja euroja ennenaikaisten eläkkeiden, sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työtehon alentumisen takia. Joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää 23 000 suomalaista. Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä masennus.

Risikon mukaan pelkkä ongelmien tilastointi ei yksin auta. Tarvitsemme tietoa myös onnistumisista: tietoa niistä teoista, joilla työhyvinvointia on saatu lisättyä ja ennaltaehkäisevästä työstä, jolla työkyvyttömyyttä on voitu vähentää.

"Meidän on kiinnitettävä huomiota perinteisten tunnuslukujen lisäksi ennakoiviin tunnuslukuihin työpaikoilla. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisen ja psykologisen pääoman mittarit. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisöllisyyttä, johon kuuluvat muun muassa vastavuoroisuus, luottamus ja aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi. Psykologinen pääoma - itseluottamus, toiveikkuus ja optimismi - puolestaan vahvistaa sekä yksilön että työyhteisön voimavaroja."

Risikko korosti yhteistyön merkitystä työhyvinvoinnin parantamisessa:

"Erilaiset työhyvinvoinnin asiantuntijoiden verkostot ovat nyt ja tulevaisuudessa merkittävässä asemassa, kun työhyvinvointiin liittyviä tietoja ja taitoja opitaan ja jaetaan."

Työpaikat tarvitsevat tiedollista tukea ja toimivia kannustimia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työpaikkojen on liitettävä työhyvinvointi oleelliseksi osaksi toimintaa, jotta tulokset olisivat pysyviä.

Työhyvinvointifoorumi on sosiaali- ja terveysministeriön johtama hanke, joka edistää verkostoyhteistyön keinoin työhyvinvointia Suomessa. Foorumin toimintaan voi osallistua alueellisissa tai valtakunnallisissa työpajoissa.