Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus on ollut erittäin mielenkiintoinen näköalapaikka hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Siksi olen hakemassa jatkokautta syyskokouksessa

- hallitusohjelman tarkastelu ja kannanotot
- talouden haasteet taloustoimikunnassa
- tasa-arvotoimikunnassa naisen aseman turvaaminen, perhe-elämä
- yhdistystoiminnassa keskeisten strategisten linjojen ja yhteistyön vahvistaminen jäsenyhdistyksiin
- kansainväiseen toiminnan aktiivinen seuranta

Toimin luottamustehtävissä omalla alueellani - tällä hetkellä, valtuutettuna, Teknisen lautakunnan puheenjohtajana ja Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Takana pesti kaupunginhallituksessa viimekaudelta. Olen lupautunut vuodelle 2015 Salon Kokoomusnaisten puheenjohtajaksi viimeisimmässä kokouksessa. Yhdessä tekeminen on tärkeää.

Erikoissairaankoitajan kokemusmaailmassa on pitkän työuran kautta hankittua osaamista huomioonottamisesta, välittämisestä, vaikesden asioiden järjestelyistä, tasapuolisuuden maailmasta, vaativissa tilanteissa. Edelleen teen tätä minulle rakasta työtäni sydämellä, monipuolisesti. Asiantuntijuus, kokemusomaaminen ja monipuolisuus ovat ote josta haluan pitää kiinni.

Varsinais-Suomen tilanteesta ja kehityksestä

http://www.varsinais-suomi.fi/images/ti ... 014_09.pdf

Lisätietoja Varsinais-Suomen kehityksestä:

http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tietop ... unnan-tila


Miten voimme yhdessä edistää kyläturvallisuutta?
Turvallisuudesta alustaa tutkija Heikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).

Seminaari on osa Kuntalaisena Salossa -keskustelusarjaa. Salon kaupungintalo, valtuustosali torstaina 23.10. klo 18-20.15, kahvitarjoilu 17.30 alkaen. Järj. Kylien Salo ja Salon kansalaisopisto. Ei kurssimaksua, ei ennakkoilmoittautumista, tervetuloa kaikki kiinnostuneet.

Yleiskaavallisen ohjelman tueksi laadittu väestöraportti on mielenkiintoinen asiakirja. Tässä pieni ote:
"Salon kaupungin vuonna 2012 laatimat taajamakohtaiset väestöennusteet ovat edelleen käypiä. Väestönkasvun ennustettiin kohdistuvan Turku-Helsinki-moottoritien läheisyydessä oleviin taajamiin ja suuralueisiin: Pertteliin (Hähkänä ja Inkere), Muurlaan, Suomusjärvelle ja Märyyn. Teijon ja Matildan alueiden kasvu näyttää jatkuneen 2010-luvulla (ks. liite 2). Yleiskaavallisen ohjelman tavoiteraportissa (2012) koko kaupungin väestötavoitteeksi asetettiin 350 asukkaan vuosittainen kasvu, mitä voidaan talous- ja työllisyystilanteiden muutosten takia pitää maksimaalisena tavoitearviona. Yksilöiden muuttopäätökseen vaikuttavat eniten työhön, asumiseen ja perhesyihin liittyvät tekijät. 2000-luvulla kuntarajojen yli suuntautuvissa muutoissa ovat korostuneet oman elämän parantamiseen liittyvät syyt. Kuntapolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan muuttajien sijoittumispäätöksiin." Väestöraportti: http://salo.tjhosting.com/kokous/20143193-6-1.PDF

Heikki Laurikainen oli mukana maaseutututkijoiden tapaamisessa Pieksämäellä elokuussa. Hän kertoi alueiden ja yhteisöjen kriisinjoustokyvystä eli resilienssistä. Valtakunnallisessa Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa korostetaan omaa varautumista kriiseihin ja yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Paikallisen VPK:n lisäksi kyläyhdistys voi koota kyläpuhelinluettelon ja ilmoittaa yhteyshenkilöt kriisien varalle. Alustus kirvoitti mielenkiintoisen keskustelun turvallisuudesta ja turvattomuuden tunteesta maaseutualueilla ja kaupungeissa. Esimerkiksi yksinäisyys voi lisätä turvattomuuden tunnetta.

Soten rahoitusmalli kaatui
++++++++++++++++++++++++++

Soten rahoitus joudutaan valmistelemaan uudelleen. Kapitaatioon
perustuva sote-uudistuksen rahoitus toisi niin suuria muutoksia kuntien
talouteen, että uudistusta ei asiantuntijoiden mukaan voi toteuttaa
aiotulla rahoitusmallilla. Rahoituskuvion kaatuminen voi kaataa
sote-uudistuksen etenemisen. Uudistus siirtyisi näin seuraavalle
hallitukselle ja eduskunnalle.


Salon kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä löydät kaupungin kotisivuilta lisää numeerista tietoa.

Sote-asiaa, linkistä:

http://kuntalehti.mailpv.net/go/2465838-304326-23562841

Tarkastuslautakunnat Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta paneutuvat yhdessä perjantaina samaan asiaan.

Turvallisuus ja talous, niissä huolta. Huolestuneena luen some-päivityksiä Salosta. Vihapuheista en pidä.
Perusasiat on saatava kuntoon. Työmotivaatio ja työttömyys painavat ihmisiä.
Työvaliolunnan kokouksesta palattu Helsingistä. Naisjärjestöjen Keskusliitto elää ajassa ja sen haasteissa.

Tule kuulemaan miten Eskilstunan kaupunki on vienyt tasa-arvon käytäntöön, niin että se kulkee punaisena lankana päätöksenteossa, johtamisessa ja kuntalaisten palveluissa! Ja vaihtamaan kokemuksia kuinka tasa-arvohommat hoidetaan suomalaisissa kunnissa. Samalla voit päivittää tietosi ajankohtaisista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lainsäädäntöhankkeista.

Tämä tarjolla Kuntaliiton kuntien tasa-arvoverkoston seminaarissa 5.11.2014, kl0 9.15 - 16.
Ohjelma ja ilmoittautumiset 16.10.2014 mennessä Kuntaliiton tapahtumakalenterissa osoitteessa:
https://www.webropolsurveys.com/S/71BA7A440A3B3F43.par

NAISJÄRJESTÖT VAATIVAT TULEVAN ELÄKEJÄRJESTELMÄN HUOLELLISTA SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

Kannanotto. Julkaistu: 06.10.2014 klo 11:56 - Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöt vaativat tulevan eläkejärjestelmän huolellista sukupuolivaikutusten arviointia



Neuvottelut vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtivat tulokseen 26.9.2014. Uudistuksen tavoitteena on mm. myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää ja siten pidentää työuria. Tehdystä eläkeratkaisusta on Eläketurvakeskuksen laatiman selvityksen julkaisemisen yhteydessä annettu kuva, että se olisi erityisen myönteinen tasa-arvon ja naisten eläkkeiden kannalta. Erityisesti on painotettu naisten miehiä pidemmästä eliniästä johtuvaa naisten pitkää eläkeaikaa. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, että 1960- ja 1970-luvulla syntyneet ovat uudistuksen häviäjiä. Sen sijaan ei ole kiinnitetty huomiota naisten selvästi matalampaan palkkatasoon (83% miesten palkoista) sekä siihen, että määräaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat naisille heikentäen naisten urakehitystä ja palkkatasoa sekä sitä kautta eläkkeitä.

NYTKIS ja Naisjärjestöjen Keskusliitto haluavat kiinnittää huomiota seuraaviin epäsuotuisasti naisten eläkkeisiin vaikuttaviin seikkoihin:

Koulutustason vaikutus työuran pituuteen. Naisten koulutustaso on keskimäärin miehiä korkeampi. Työikäisistä naisista 44 prosenttia on saanut korkea-asteen koulutuksen, miehistä vastaavasti vain kolmasosa. Korkeamman koulutusasteen vuoksi naisten työmarkkinoille tuloikä on keskimäärin miehiä korkeampi. Myös esimerkiksi OAJ ja Lääkäriliitto ovat ilmaisseet huolensa korkeasti koulutettujen naisten eläkkeistä.
Koulutustaso ja perhevapaat. Perhevapaat leikkaavat merkittävästi naisten työuraa ja erityisesti kotihoidontuelta kertyvä eläke jää palkkatuloihin verrattuna hyvin matalaksi. On hyvin tiedossa, että kotihoidontukea käyttävät laajimmin matalasti koulutetut naiset sekä erityisesti maahanmuuttajanaiset. Työuran loppupään superkarttuman poistumisen vuoksi naiset eivät tästedes pysty kompensoimaan lastenhoidon vuoksi pieneksi jääviä eläkkeitään.
Lasten kotihoito naisten vastuulla. Miehet käyttävät Suomessa vain noin muutaman prosentin kaikista perhevapaista. Esimerkiksi kotihoidontuella lasta hoitaa lähes aina (97%) äiti (THL: Tilastotietoa perhevapaista). Uudessa eläkeratkaisussa siis varhain työelämän aloittaneet miehet voittavat, erityisesti jos he eivät osallistu tasa-arvoisesti lasten kotihoitoon. Tulevaisuuden ratkaiseva yhteiskunnallinen kysymys on, kuinka miehet ja naiset saadaan jakamaan hoivavastuu tasaisemmin.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS vaativat pikaista eläkeuudistuksen sukupuolivaikutusten arviointia ja tasa-arvoisen eläkejärjestelmän luomista.



Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja


NYTKIS – Naisjärjestöt yhteistyössä ry
Carola Sundqvist, puheenjohtaja



Lisätietoja:

Johanna Pakkanen, pääsihteeri, NYTKIS, johanna.pakkanen@nytkis.org puh. 050 469 6242
www.nytkis.org



Terhi Heinilä, pääsihteeri, NJKL, terhi.heinila@naisjarjestot.fi puh. 040 530 5544
www.naisjarjestot.fi





Liitteet

kannanotto-njkl-nytkis-elakejarjestelman-suvaus.pdf