Järjestelytoimikunnan kokouksessa äänestettiin taas. Aluetoimikuntien jäsenten määrä on sovitusti 9. Erimielisyys tuli poliittisten päättäjien määrästä. Aluetoimikuntien jäsenet ovat asukkaiden, yhdistysten, elinkeinoelämän ja paikallisten toimijoiden edustajia. Äänestyksellä haluttiin osoittaa hallituksen edustaja kuulemaan aluetoimikunnan jäsenten tarpeita ja tilannetta. En halunnut eri puolueiden poliittisia edustajia, yhteydenpidon välikappaleiksi.
Kunnanhallitukset ottavat ehdotukset vastaan ja muistavat tasa-arvokiintiön. Edellyttää myös neuvonpitoa eri hallitusten kesken.

Yrityssalo osakeyhtiön perustaminen sai myös ajatukset jakautumaan. Jaa 9, Ei 18. Salon Seudun Sanomat antaa kuulua lisää huomisella palstalla.

Töissä 7.30 -15.30

Illalla kokous omassa kunnassa. Valmistautumista tiistaiaamun Järjestelytoimikunnan kokoukseen Halikossa.

Flunssaa liikkuu...ja minullakin päätä särkee. Otan Buranan ja toivon siitä apua. Hesarin ja Salon Seudun Sanomien lukemisen jälkeen luontolenkille metsään ennen iltavuoroon lähtöä.Töissä tänään klo 13.30 - 21.30.

Hesarin kirjoitus "Sijoitettujen lasten määrä on häpeä" Heikki Hiilamon artikkeli. Siinä kerrotaan raakaa tositarinaa. Todellisen hyvinvoinnin lisääntyessä lasten syrjäytyminen on kasvanut. Sijoitettujen lasten kuolleisuus on kolme kertaa suurempi kuin muiden. Suomessa ei tutkita sijoitettujen lasten tulevaisuutta sijoituksen jälkeen. Keskustelupalsta asiasta. HS.fi/keskustelu
-80 luvulla perheiden kotipalvelut on romutettu ja näin kunnat ovat itseaiheuttaneet syrjäytymista pitkällä aikavälillä. Tässä on nyt kiire korjata tehtyjä mokia. On siis säästetty vääristä kohdist.

Aamuvuoroon klo 7 - 15. Tänään nautin työstäni, minulla oli aikaa keskustella potilaiden kanssa. Työn sisältöä on päästä asioissa pintaa syvemmälle. Liukuhihnatyöskentely ei ole minua varten. Työilmapiiri oli mukava. Arvostan työtäni ja kollegoitani. Välittäminen antaa sisältöä elämään ja työhön. Hoitoala ei ole kaikkien juttu. Se vaatii voimavaroja. Sekä henkisiä että fyysisiä.
Vain rohkeat ryhtyvät hoitajiksi on totta. Ikäero hoitajien kesken ei ole ongelma. Vaan suvaitsevaisuus nähdä toinen ihminen ja mahdollisuudet. Jokainen oppii, kunhan muistaa arvostaa toisenkin työtä.

Iltapäivällä maaseutukierroksellani nautin elämästä, kun näin viljelijöiden puivan viljaa niin että pöly leijailee ympärillä. Jokaisen työpanos tässä yhteiskunnassa ON KORVAAMATON. Eri ammattiryhmien toinen toisensa arvostamista on jäänyt kaipaamaan. Alituisesti morkataan, ei ymmärretä eikä tsempata. Syyllisiä haetaan moniin asioihin. Asiat eivät siitä parane, vaan toinen toistaan tukien ja ymmärtäen. YRITTÄJYYS on usein työtä kellon ympäri. Vapaa - aika ei ole selviö.

Aamulla vuoro alkaa klo 7. Toimenpiteeseen tulee kahdeksan uutta potilasta. Illalla on kirurgi leikannut oman kokonaisen työpäivänsä jatkona useampia potilaita. Viimeisin palasi yöllä klo 24 osastolle.
Joten töitä on. Jatkohoitopaikkaan siirtyviä ja kotiutuvia. Päivän aikana hoitajilla on usein myös tietosuoja, salassapito yms. koulutusta. Tällä viikolla elvytyskertausta.

Kotimatkalla käyn usein päivän puhelut läpi.

Kotona odotta Emilian pizza ja yhteinen juttutuokio.