Eilisen päivän anti nousee mieleen. Liian vähän osaavia lääkäreitä ja hoitajia syövänhoidon sektorilla. Hoitojen tulisi olla potilaskeskeisempiä. Henkilökunnalle aikaa ja koulutusta, tukea ja työnohjausta. Lääkäreiden vuorovaikutuskoulutus osaksi erikoistumista. Potilaille riittävästi tuen muotoja. Omaisille tuen järjestämistä. Tarvitaan moniammatillisia syövänhoitotiimejä. Psykososiaalinen tuen järjestäminen; ei hoideta pelkästään kudosta.

Puheeksi ottaminen;
...tarvitaan ARVOPÄÄTÖKSIÄ.

Paluu arkeen: toinen syöpäpolin hoitaja sairaana, vaihdan työvuoroni ja lupaudun maanantaina syöpäpoliklinikalle. Sain tarvitsemani kodinhoitopäivän tälle päivälle,sain vapaapäivän itselleni. Kaupareissu viisine ruokakaseineen on jo tehty ja koululaiset päässeet kouluihinsa. Tänään luen myös alkuviikon kaupunginhallituksen paperit, perehdyn asioihin , koska viikonlopun olen lauantaina iltavuorossa, sunnuntain aamuvuorossa.

Jutun loppu, Graham Green puhutteli kolmiodraamallaan.

Aion käydä lenkillä ja olla rauhassa kotona tämän perjantai- illan!
Ostin pääsiäiskukkia mielenvirkistykseksi.
Tehy ilta Lukiolla saa jäädä, ARVOA AMMATTITAIDOLLE on kantava lauseeni joka tapauksessa.