Sain ensi kertaa elämässäni osallistua Ekumeeniseen jouluun Turussa. Turun tuomiokirkko oli täynnä ihmisiä ja ohjelma oli harras, loistokas ja auttoi hiljentymään joulun keskeisimpiin asioihin teemoillaan.

Turun filharmoninen orkesteri
Turun tuomiokirkon kamarikuoro
Pia Freund
Rauhanvetoomus: Paarma, Leo, Sippo ja Helminen
Turun konservatorion lapsikuoro
Markku Hietaharju
Humanitaarinen viesti, Elisabeth Rehn

Kiitos osallistumiskutsusta Turun kh:lle.

Voit seurata osan jouluaaton joulurauhan julistusta edeltävästi.

Raisa Cacciatoren luento Itsetunnosta oli tarpeellinen! Eväitä vanhemmuuteen tarvitaan. Turvaverkot tulevaisuuteen luodaan kodeissa. Hyvällä itsetunnolla selviää elämän heiskosta hetkistä paremmin.Jokaisen kohdalla nitä tulee varmasti. Halusi tai ei.
Meidän tulee pitää jokaisen itsestämme huolta, jotta jaksamme vanhempina. Ei varmasti helpota murrosikäisen paineissa se, että kerrome kuinka väsyneitä olemme. Tehkäämme kotiaskareita yhdessä. Tehtäviä jakaen yhteisten ajatusten äänen puhuminen myös mahdollistuu. TV:n ääreen ei aina saa olla kiire. Pleikkarit ja netti sekä aikuisten pahe facebook syövät ajan vuorovaikutukselta. Näin se on. Itse kuuntelen ja elän herkin korvin, sillä tiedän yhteiskunnan ongelmien lähtevän juuri kodeista joissa ei tueta, eletä yhdessä puhuen. Vanhemmuuden tehtävä on antaa voimia, iloa ja kannustusta arkeen, joka ei aina ole helppo. Omasa perheessä ja pesässä on itse kullakin omat haasteensa. Aikaa ei korva mikään.

Muistakaamme kannustaa, antaa iloa ja tsemppiä nuorillemme. Sitten kun meitä ei enää ole se on myöhäistä. Jokainen päivä on lahja käyttäkäämme se yhdessä hyvin.

Olipa kokoustamista kerrakseen. Kun ei veroprosenttia nostettu, tulee takaisin moninaisena hankauksena. Eilisen, kalliin kokouspäivän jälkeen, heikolla yksimielisyydellä valtuusto sai aikaan 1,5 miljoonan aukon jolle ei vielä ole tiedossa ratkaisua. Lainanottoa tietää ja budjetin avaamista keväällä. Ei jäänyt lainkaan hyviä fiiliksiä tuosta kokouksesta. Kokous alkoi esivalmistelulla klo 11.30 varsinainen käynnistyi klo 13. kotiin tulin 22.30 joten olihan sitä siinä.

Lasten, perheiden , nuorten hyvinvointiin panostettiin tulevalle vuodelle. Jatkovirat ovat sitten vuosittain arvioinnin alaisia. Huostaanoton miljooniin pitää näin päästä kiinni.

Salon Seudun Sanomien mielestäni tärkein uutinen tänä aamuna:

Mielenterveyden häiriöt vievät vievät sairauslomalle yhä useamman alle 30-vuotiaan. Kela korvasi tälle ryhmälle viime vuonna yli 400 000 sairauspäivää. Määrä on kasvanut huomattavasti viiden vuoden aikana.

Tutkijoiden mukaan nuorten mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä ei selitä mikään yksittäinen asia. Syynä on nuorten koko turvaverkon haurastuminen, mikä tarkoittaa niin perhettä, koulua, opiskelua, työtä kuin terveydenhuoltoakin.(STT)

Vativa työviikonloppu takana. Sofian synttäreillä sunnuntai-illasta. Maanantaina budjettivaltuustoon koko päiväksi, saa näkdä koska loppuu, yölle on kehoitettu varaamaan aikaa myös. Hallitus tiistaina. Ei tässä jää aikaa jouluvalmisteluun , tai muuhunkaan.
Nyt hevoset ainakin ulos.

Henkinen kasvu vaatii joskus kriisin – ja elämänmuutoksen

Maria Kokkonen väsyi vuorotyöhön, otti lopputilin ja muutti vanhaan hirsitorppaan maalle. "Nyt minulla on laatuaikaa 24 tuntia vuorokaudessa."

Jokaiselle tulee aika ajoin tarve miettiä, onko elämä tyydyttävää. Pysähdymme vertaamaan itseämme muihin ja omaan tarinaamme: olemmeko siellä, missä ajattelimme joskus olevamme.

Kun elämästä on vaikea löytää iloa entisin eväin, kyseessä on kehityskriisi, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Anne Hyvén.

"Usein ihmiset sanovat, että heillä on ulkoisesti kaikki hyvin. He ovat saavuttaneet paljon, mutta silti heistä tuntuu tyhjältä. "

Nämä kriisit ovat välttämättömiä henkiselle kasvulle. Ne alkavat jo lapsuudessa: kun uhmaiästä on päästy, alkaa pian murrosikä.

Kolmenkympin kriisissä nuoret aikuiset hakevat paikkaansa työelämässä ja parisuhteessa.

Viidenkympin kriisissä moni huomaa saavuttaneensa paljon uralla ja perhe-elämässä, mutta alkaa haaveilla täyskäännöksestä.

"Tulee olo, että vielä ehdin, jos panen rattaat pyörimään."

Vanhuuden kehityskriisissä mietitään, ovatko elämässä tehdyt ratkaisut oikeita ja hierotaan sovintoa menneisyyden kanssa.

"Eläkeiässä moni havahtuu siihen, että näillä eväillä ja tällä elämällä on pärjättävä."

Vanhuuden kriisissä kaksi ääripään vaihtoehtoa ovat katkeroituminen tai kiitollisuus.

Geneettiset temperamenttierot, kasvatus ja olosuhteet vaikuttavat siihen, miten kriisit ratkeavat.

"Niillä, joilla on ulospäinsuuntautunut temperamentti, on taipumus ratkaista asiat toimimalla."

He vaihtavat ihmissuhdetta tai työpaikkaa lennossa. He näkevät muutoksen mahdollisuutena.

"Toisaalta näin he mahdollisesti pakenevat ongelmia ja toistavat samaa kaavaa elämässään."

Sulkeutuneempi ihminen haluaa pysyvyyttä. Hänelle tuttuus tuo turvallisuutta eikä siirtyminen uuteen ole helppoa. Muutokset voivat olla hitaita, mutta perusteellisia. Kun päätös on tehty, takaisin ei ole paluuta.

Kun läheinen ihminen tekee rajuja muutoksia elämässään, sivusta seuraava on ihmeissään. Moni vakava parisuhteen eropohdinta tehdään elämän inventaariossa.

"Jos toinen ihastuu nuorempaan tai toteuttaa nuoruuden haaveetta, ulkopuolinen saattaa nähdä sen hakuammuntana ja toivoa toisen tulevan pian tolkkuihinsa."

Toisen entiseen minään ripustautuminen ei ole ratkaisu. On tärkeää kiinnostua läheisen uudesta identiteetistä. Ainakaan ei pidä markkinoida omaa kantaansa ja julistaa, kuinka hurahtanut toinen on, vaikka ratkaisut tuntuvat tulevan kuin puun takaa.

"Se, mikä näyttää äkilliseltä muutokselta, voi olla jo pitkään mietitty asia", Hyvén muistuttaa.

Totaalisissa ja nopeissa elämänmuutoksissa on aina riskinsä. Hurmoskokemukset ja täysin uuden identiteetin rakentaminen saattavat johtaa ongelmiin.