Talousarviota käyty läpi päivä budjettikokouksessa. Ei järin positiivinen olo palatessa. Leikkauksia ja niukkuutta luvassa. Yritystä oli pitää luvattuja hankkeita mukana. Valmiiksi oli puheenjohtajisto asiat ruotinut.

www.valoaeivakivaltaa.fi

”Raiskaus on raiskaus kotonakin”
Vuoden 2011 teemana on seksuaalinen väkivalta lähisuhteissa

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry ja Amnestyn Suomen osasto ry järjestävät Valoa, Ei Väkivaltaa -kynttilätapahtumia YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.

Yhteistyössä: puolueiden naisjärjestöt, Profeministimiehet, Miina-projekti (Pienperheyhdistys) ja Naisten Linjan paikalliset aktiiviryhmät.

Kynttilätempauksia järjestetään tänä vuonna ympäri Suomen.

Tapahtumapaikkakunniksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet:
Alavus, Hamina, Heinävesi, Helsinki (Kolmen sepän aukio ja Vuosaari), Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Inkoo, Isokyrö, Joensuu, Juva, Jyväskylä, Jämsä, Kajaani, Kangasniemi, Karvia, Kauhava, Keuruu, Kerimäki, Kiikoinen, Kotka, Kouvola, Kuopio (keskusta, Kiuruvesi, Petonen, Päivärinta), Lahti, Lapinlahti, Lappeenranta, Lieksa, Mikkeli, Mäntyharju, Nivala, Nurmo, Oulu, Parainen, Peräseinäjoki, Pieksämäki, Pietarsaari, Pori, Punkaharju, Puolanka, Rauma, Riihimäki, Ristiina, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Sotkamo, Sulkava, Suomussalmi, Tampere, Teuva, Turku, Vaasa, Valtimo, Vimpeli, Äänekoski

Katso ajantasaiset tiedot tapahtumakalenterista.
Sivut © Tiia Öhman www.tiiaohman.com

Kuntauudistus

Jyrki Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuuluonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.

Kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Lisäksi kuntauudistuksen osana uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sen kannustavuutta parantaen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnallisen kuntauudistuksen kanssa. Uudistuksessa turvataan henkilöstön asema nykylainsäädännön tasoisena. Uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskukset, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet selvittämällä kullekin alueella tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Syrjäisten alueiden palvelut turvataan kokoamalla palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vastuukuntamallilla. Lisäksi Kainuun maakunnan hallintomallista päätetään erikseen kuntauudistuksen edetessä.

Tehtävä kuntauudistus muodostaa perustan tehtävälle kuntalain kokonaisuudistukselle.

"Kuntauudistuksessa voittaa Kuntaliiton malli"



Vantaan kaupunginjohtajaksi valittu Kari Nenonen pitää kuntien rakenneuudistuksen jatkamista tarpeellisena, mutta hallituksen jäykkään malliin hän ei usko. Hänen mielestään Kuntaliiton hallituksen keväällä yksimielisesti viitoittama malli on se, jota kohti uudistus maakuntakierrosten jälkeen väistämättä kulkee. Aikanaan Oulun kuntaliitosta ajanut Nenonen pitää yhteistyön tiivistämistä kaikilla kaupunkiseuduilla välttämättömänä.

http://kunta.tv/web/guest?fileId=89598



Vapaaehtoiset himmelit toimivat hyvin



Kuntien välinen yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on hyödyllistä, ainakin silloin kun yhteistyöhön on lähdetty kuntien omasta aloitteesta, käy ilmi Tampereen yliopiston tutkimuksesta. Paljon moitituista himmeleistä on siis saatu hyviäkin tuloksia. Pakko ei kuitenkaan näytä tuottavan toimivia yhteistoiminta-alueita.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89116



Yhteistoiminta-alueilla riittää johtamismalleja



– Paras-hankkeen seurantaselvityksessä on mukana 40 kuntaa, joista 17 on mukana yhteistoiminta-alueissa. Näistä löytyi peräti 11 erilaista johtamismallia, kertoo professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta. Kuntalaisen kannalta olennaista on se, toimivatko palvelut. Kunnista kuuluu kuitenkin kysymyksiä, tuotetaanko palveluja oikeudenmukaisesti ja jaetaanko kulut oikein. Tai tietävätkö valtuustot mitä yhteistoiminta-alueella tapahtuu?

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89624



Pitkät etäisyydet uuteen selvittelyyn



Pitkien etäisyyksien kunnat haluavat omat erityisongelmansa esille rinnan metropoliselvityksen kanssa. Rautavaaran kunnanhallitus teki aloitteen, että muutama vuosi sitten tehty selvitys kaivettaisiin uudelleen päivän valoon ja päivitettäisiin osana kuntauudistusprosessia. Haastateltavan kunnanjohtaja Unto Murto.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89643



Kunnat edistävät alueiden elinvoimaa



Pudasjärven kunnanjohtaja Kaarina Daavittilan mielestä hallituksen kuntauudistuslinjan näköala on liian kapea. Hän korostaa kuntien roolia alueiden elinvoiman edistäjänä erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89650



Valtio jo vetäytynyt harvaan asutuilta alueilta



Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen arvostelee valtiota syrjäseutujen jättämisestä oman onnensa nojaan. Hänen mielestään kuntien ja valtion tehtävien jako pitäisikin harvaan asutuilla alueilla järjestää uudelleen, esimerkiksi järjestyksen pito ja työnvälitys pitäisi siirtää kunnille.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89658

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89665



Kuntalainen nousee johtamisen keskiöön



Yhä useammassa kunnassa pohditaan, miten palvelujen tuottamista voitaisiin uudistaa niin, että ne entistä paremmin palvelisivat kuntalaisten tarpeita. Näitä palveluprosessien muutoshankkeita on seurattu ja tutkittu seitsemässä pilottikunnassa, joita tutkimuksen tekemiseen osallistunut asiantuntija Mikko Kenni pitää edellä kävijöinä.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89228



HevosAgron Heini Iinatti:

HEVONEN ON HYVÄ KUNTALAINEN



– Suomen hevosmäärä kasvaa vauhdilla. Kuntien olisikin hyvä osata varautua kaavoituksessaan hevosenpidon kasvuun, sanoo Heini Iinatti Pro Agria Oulun HevosAgro -projektin päällikkö. – Hevonen on monella tapaa hyvä kuntalainen, hän toteaa.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=89617



Tupakka ja perheet



Tupakoinnin lopettaminen on terveysteko, jolla isät ja äidit voivat vaikuttaa merkittävästi koko perheen yhteisen elämän laatuun ja pituuteen.

Syöpäjärjestöt painottavat, että savuttomassa kodissa lapsi välttyy passiivisen tupakoinnin terveyshaitoilta, ja lisäksi on todennäköisempää, että hän ei aloita itse tupakointia.

Terveiset Seinäjoelta!

Olipa mielenkiintoinen viikonloppu. Itse Risikon Paula vetämässä kokouksen alkua ja mukanamme. Virkkusen Henna luopui kuntaministerin täystyöllistetyssä roolissaan Kokoomusnaisten puheenjohtajan kruunusta. Sain pitää kannatuspuheenvuoron Toivakan Lenitalle. Lenita valittiin näyttävästi puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi kiri reippaasti Sofia Vikman ja Niina Suomalainen. Niina tuo mukanaan aimo annoksen asiaa jota olen itsekin henkilökohtaisesti pohtimut poliittisia päätöksiä tehdessäni. Yksinhuoltajajien talouden tasapainoilun ja pörssijohtajien ökypuheet. Hienoa naisten yhteistyötä tulossa ja luvassa.

Meitä Varsinais-Suomen naisia edustaa liittohallituksessa Rissasen Mari. Itse iloitsen yhteistyön mahdollisuudesta saadessani edelleen jatkaa liittohallituksen Varsinais-Suomen varapaikalla. Kaupunginhallituspaikka Salossa ja sairaanhoitajan työ on vaativa yhdistelmä. Aikaa on rajallisesti, mutta asiat kiinnostavat ja haluan pysyä linjalla.

TIEDOTE

13.11.2011

Kokoomusnaisille uusi liittojohto, Lenita Toivakka puheenjohtajaksi

Kokoomuksen Naisten Liiton edustajakokous valitsi mikkeliläisen
kansanedustaja Lenita Toivakan liiton puheenjohtajaksi vuosille 2012-2013.
Toivakka on toisen kauden kansanedustaja ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja. Hän on kuluneen kahden vuoden aikana toiminut
Kokoomusnaisten varapuheenjohtajana.

Kokoomusnaisten varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja Sofia Vikman
Tampereelta ja kehityspolitiikan asiantuntija, VTM Nina Suomalainen
Helsingistä.

Muiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Kaste-Helmi Vuolle-Apiala
Keski- Suomesta, Mari Rissanen Varsinais-Suomesta, Sanna Selin Hämeestä,
Outi
Kontio Satakunnasta, Seija Miettunen Lapista, Leena Jääskeläinen
Uudeltamaalta
ja Maire Hämeenniemi Pohjanmaalta.

Lisäksi Kokoomusnaisten edustajakokous hyväksyi poliittisen asiakirjan,
Mahdollisuuksien maailman, vuosille 2012-2013. Kokoomusnaisten
edustsjakokous järjestettiin
Seinäjoella 12.-13.11.2011.

Lisätietoja:

Lenita Toivakka 050-5122928
pääsihteeri Jenny Nyman 040-5384652


jenny.nyman@kokoomusnaiset.fi
www.kokoomusnaiset.fi

JULKILAUSUMA

13.11.2011

Kokoomusnaiset: Perusturva nykyistä kannustavammaksi

Kokoomusnaisten edustajakokous haluaa perusturvaan lisää kannustavuutta.
Työnteon, opiskelun ja yrittämisen tulee aina olla joutenoloa
kannattavampaa.Parasta perusturvaa suomalaisille on kehittää
työelämää niin, että työtä on tarjolla. Lyhytkestoisenkin työn
vastaanottamista tulee helpottaa ja sen on oltava kannattavaa.

Kokoomusnaiset pitää tärkeänä, että hyvinvointiyhteiskunnassa
huolehditaan kaikista ihmisistä myös vastoinkäymisten ja
elämäntilanteen muutosten keskellä. Taloudellisessa murroksessa ja
muuttuvassa työmarkkinatilanteessa tulee kannustaa uudelleen
kouluttautumiseen erityisesti niillä aloilla, joilla työpaikat Suomessa
vähenevät. Tämä edellyttää koulutuksen saatavuutta ja joustavampia
järjestelyjä sekä perusturvaan että koulutukseen. Uudelleen
kouluttautuminen tulee voida tehdä kohtuullisella toimeentulolla tai
esimerkiksi työn ohella.

Kokoomusnaiset vaatii sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön
tiivistämistä, jotta voidaan ehkäistä mahdollisimman monen putoaminen
työelämästä terveydellisistä syistä. Esimerkiksi mielenterveyssyistä
työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista aikuisista vain
kymmenen prosenttia on saanut kuntoutusta ennen
työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Ajoissa saatu apu tukee kuntoutumista
ja kannustaa tavoittelemaan uusia mahdollisuuksia.

Kannustustoimien lisäksi Kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa on
sitouduttu hyvinvointierojen kaventamiseen ja köyhyyden torjuntaan.
Hallituksen painopistealueena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja
syrjäytymisen vähentäminen. Tämän toteuttamiseksi mm.
peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on suunnitteilla 100 euron ja
toimentulotuen perusosaan 6 prosentin korotus.

Heikoimmassa asemassa olevien tukemisen ohella on tärkeää, että työn
verotuksen kiristyminen estetään ja pienimpien tulojen verotusta
kevennetään. Tämä kannustaa työn tekemiseen ja vastaanottamiseen.
Kannustavuus syntyy byrokratiaa vähentämällä ja verotusta
keventämällä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Henna Virkkunen 050-5121997
Pääsihteeri Jenny Nyman 040-5384652