Suomalainen yhteiskunta ikääntyy

Erilaiset harrastukset ja niissä saatavat sosiaaliset kontaktit ja virikkeet antavat ikäihmisen elämään sisältöä.

Vanhusten hyvän hoidon ja kohtelun kymmenen käskyä:

1. Vanhuksella on oikeus hyvään elämään
2. Vanhuksella on itsemääräämisoikeus
3. Vanhuksella on oikeus yksilölliseen vanhuuteen
4. vanhuksen yksityisyyttä on kunnioitettava
5. Vanhusta on kohdeltava hyvin
6. Vanhusta on hoidettava hyvin
7. Vanhuksella on oikeus hyvään elinympäristöön
8. Vanhuksella on oikeus hyvään ja riittävään hoitohenkilöstöön
9. Vanhuksella on oikeus omaisiinsa ja läheisiinsä
10. Vanhuksella on oikeus hyvään kuolemaan

Suomen Mielenterveysseuran julkaisemat Vanhusten ihmisoikeudet.

Vanhustenhuollossa on kysymys julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden saatavuudesta, hoivan ja hoidon laadusta. Palveluiden hinta ei saisi muodostua kenellekkään tarpeellisten palvelujen hankkimisen esteeksi.
Ikäihmiset pitäisi tavoittaa riittävän ajoissa, mielellään jo silloin kun he voivat vielä itse ohjata omaa elämäänsä ja vaikuttaa siihen.
Eläkeläiset ovat järjestöjen kantavia voimia.
Kyvyttömyys ja haluttomuus sähköisten palvelujen käyttöön ei saa merkitä palvelujen ukopuolelle jäämistä. Koska yli 90% vanhuksista asuu kotona, tarvetta arjen apuihin on.

Miten sairastunut ihminen saa apua? Yksi tasa-arvoisuuden keskeinen mittari. Mikäli hoitoon pääsyy vaikutta varakuus tai koulutustaso, ollaan kaukana tasa-arvoisuuden ihanteesta.

Kehittyneiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuorein raportti kertoo, että suurituloiset käyttävät Suomessa edelleen enemmän terveyspalveluja kuin kuin köyhät ihmiset. Köyhä väestönosa sairastaa enemmän. Yhdysvalloissa, Espanjassa, Puolassa ja Suomessa on vastaava ilmiö vallalla.

Suomessa eriarvoisuutta lisää erikoislääkärien vastaanotoilla käynti. Suomen kanssa samalla tasolla ovat Sveitsiläiset ja Virolaiset.

OECD:ssä on niitäkin maita joissa pienituloiset saavat enemmän terveyspalveluita kuin varakaat. Näitä ovat Tanska, Belgia, Itävalta, Ranska Uusi-Seelanti, kanada.

Suomessa on työterveyshuolto. Työssä käyvä väestönosa pääsee hoitoon helpoimmin ja nopeammin kuin työelämän ulkopuolella oleva. Suomessa on kehittynyt ohituskaista samaan aikan kun perusterveydenhuollon on annettu rapautua. Sairaanhoitopirien välillä on eroja. Hoitotakuu on tasoittanut aikarajojen eroja. Syöpäleikkausten jälkeen jatkohoitoon pääsyn erot ovat kuitenkin suuret

Pahimpia aukkoja paikkaillaan ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Mutta kokonaisuutta ei kehitetä riittävän tomerasti.

Huomioni kiinnittyi HS:n päivän pääkirjoitukseen ja aivan syystä.

Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tulivat yllätysvierailulle Saloon
http://www.sss.fi/uutiset/324896.html
Kaupungintalolla keitolla, torilla munkkikahvilla - ja me kaikki olisimme halunneet tavata heidät. Tervetuloa uudelleen!

Talouden tunnustelua - ratkaisuja leivotaan

Kaupunkimme tulot eivät riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Todellista tämä on niin meillä kuin monessa muussakin kunnassa. Täällä Salossa vaan on eletty niin kauan runsauden äärellä. Tarve muutokseen on todellinen. Nyt tarvitaan pitkävaikutteisia rakenteellisia muutoksia. Palkkojen harmonisointi on toteutettu hyvän ajan suhdanteiden mukaisesti. Ja se lisää paineita. Velaksi eläminen hirvittää. Itsenäinen päätöksenteko on tärkeää kaupungin tulevaisuudelle. Kriisikunnaksi ajautumista tulee torjua kaikin keinoin. Vero koettelee kaikkia, kotien kukkaroissa alkaa myös pohja häämöttää. Verotusta ei pidä kohtuuttomasti korottaa. Kaupungissa on siis syöty enemmän kuin on tienattu. Ja kyse on kymmenistä miljoonista. Tasapainoinen talous on tavoite - emme saa olla ajelehtimassa.

Toimintakulut ja rahoituskulut tulee kattaa toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä laskennallisila valtionosuuksilla. Tämä on Johtoryhmän vastuualuetta. Investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan yhteisöveroilla / jotka ovat romahtaneet / ja pitkäaikaisella lainalla siten, että suunnitelmakauden ( 2012 - 2015 ) omarahoitus on vähintään 50%. Suotuisaa on tämänhetkinen matala korkotaso. Prosesseihin on jo aikaa käytetty. Taustallahan on laaja strategiatyö.

Vuoden 2012 talousarvion toimintakuluja tulisi karsia useammalla miljoonalla. Tuolloin tavoittelemme vuonna 2016 tasapainoa.

Investointien ja rahoituksen sopeuttamistarvetta on -30 miljoonan edestä.

Taloudentasapainotuksen keinot vuoteen 2016 -->

Tuloja tuovat: kunnallis- ja kiinteistövero, maksut ja taksat, lainat, omaisuuden myynti, yhteisöverot.

Menoja: henkilöstömenot, palvelujen ostot, muut menot, investoinnit.

Toimintamenoista 48% kuluu sosiaali-ja terveyslautakunnan sisällä. Toisena syöppönä tulee opetusltk 25%, kolmantena tekninen lautakunta 11%. Muut pienemmin prosentein perässä.

Henkilöstökulut 44% ja palveluiden ostot 38% toimintamenojen tasoa osoittamaan.

Säästölistat ovat tarpeellisia. Sivistystoimen listaa olemme tulkinneet jo median välityksellä. Se toi realiteetit käsiimme ja tajuntaamme. Vastaavia esityksiä odotamme sotelta ja tekniseltä puolelta, kaikilta toimialoilta.

Tärkeää onkin nyt ratkaista yhteisymmärryksessä, mistä pidämme kiinni? Mistä luovumme? Nyt on pakko keskustella ratkaisujen löytymiseksi.
Lakisääteiset palvelut on tuotettava ja hyvin. Niistä vatstaamme.

Tällaista pohdintaa tänään, ennen sairaalan iltavuoroon lähtöä ja viikonlopputöitä. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vuosittain nousujohtoisia koko valtakunnassa. Omassa sairaalassamme eteen tulee päivystyksen tuomat kulut, synnytyksistä ja lastenosastosta puhutaan nyt enemmän. Johtavan lääkärin ajatukset syntyvät pakon edessä. Nyt katsotaan toimintoja ja kuluja.

Ennaltaehkäisevät palvelut ovat oma lukunsa, ne eivät ole lakisääteisiä. Ja kuitenkin monissa tilanteissa ennaltaehkäisevällä työllä säästetään miljoonia pitkässä juoksussa. Jos ei ole saatu aikaan hyvinä vuosina, miten nyt käy?

Aluetoimikunnan kokouksessa puhunut kaupunginkamreeri jakoi hyvää täsmätietoa kuulijakunnalleen. Kiitosta antoivat kaikki. Erinomainen toimintamalli kunnalle, jalkauttaa asuantuntijoita kertomaan taloustilanteesta.

Viisautta tarvitaan - mistä pidetään kiinni.

Elinan perjantaiaamuista ajatuksenjuoksua vakavien asioiden äärellä.

Et voi estää murheen lintuja lentämästä pääsi yli,
mutta voit estää niitä rakentamasta pesää hiuksiisi.

-Kiinalainen sananlasku

Tiedote: Pietikäinen sai parlamentin tuen vaatimukselleen yhdenvertaisemmasta päätöksenteosta
MAALISKUU 13, 2012


Euroopan parlamentin enemmistö asettui tänään Strasbourgin täysistunnossa tukemaan Sirpa Pietikäisen mietintöä ”Naisista päättäjinä – laatua ja tasa-arvoa”. Kyseessä on Pietikäisen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa valmisteleva mietintö sukupuolten yhdenvertaisuudesta päätöksenteossa.

“Parlamentin ja muiden EU-instituutioiden on hoidettava ensin oma tonttinsa, jotta tasa-arvopuhe on uskottavaa”, huomauttaa Pietikäinen. ”Naisten osuus poliittisessa päätöksenteossa ei ole viime vuosina enää kasvanut ja joissain päätöksentekoelimissä se on kääntynyt jopa laskuun. Äänestystulos osoittaa, että parlamentissa on poliittista tahtoa ryhtyä aktiivisiin toimiin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.”

Konkreettisina toimenpiteinä Pietikäinen vaatii tasa-arvoista edustusta jokaiselle parlamentin johtopaikalle, nais- ja miesehdokasta jokaisen jäsenvaltion komissaarikandidaatiksi sekä yhtä paljon molempien sukupuolten ehdokkaita muihin EU:n huippuvirkoihin. “Suomen tulee näyttää tässä mallia esittämällä komission ja ulkosuhdehallinnon johtopaikoille yhtä paljon naisia ja miehiä”, esittää Pietikäinen. “Omasta puolestani edistän asiaa toimittamalla raporttini presidentti Hermann Van Rompuylle ja esittämällä, että tasa-arvoasiat otetaan myös EU:n huippukokouksen asialistalle.”

Jäsenmaatasolla Pietikäinen korostaa puolueiden ja ehdokasasettelun merkitystä. “Lisäksi pitää huomioida usein sukupuoliriippuvaiset ilmiöt, kuten vaalirahan saatavuus, uralla eteneminen ja johtopaikkojen jakautuminen aloittain. Naisten ja miesten tehtäväkentät ovat selkeästi eriytyneet – naiset vastaavat usein hoivasta ja miehet resursseista.”

“Naisten ja miesten yhtäläinen edustus on paitsi tasa-arvo, myös laatukysymys. Mitä suuremmasta joukosta ihmisiä päättäjät valitaan, sen monipuolisempia ja parempia ovat lopputulokset”, toteaa Pietikäinen. “Tarvitaan niin sitovia kuin vapaaehtoisiakin toimenpiteitä tasa-arvoisen edustuksen varmistamiseksi.”