Tiedote sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksesta 14.8.2012

Sairaanhoitopiiri hakee sopeutuksilla säästöjä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pyrkii saamaan noin 2,2, miljoonan euron säästöt loppuvuoden aikana sopeuttamalla toimintaansa. Keinovalikoimaan kuuluu muun muassa sairaaloiden vuodepaikkojen vähentäminen, erityisvirkaehtosopimukseen perustuvan toiminnan lopettaminen, poliklinikoiden ja leikkausosastojen toiminnan järjestelyt, vuodeosastojen henkilötyön tehostaminen sekä magneettikuvausten ja tietokonetomografioiden käytön vähentäminen.

Pysyvämpiä säästövaikutuksia saadaan T-sairaalan laajennuksen valmistumisen jälkeen vuonna 2013, kun uudet noin 70 000 neliömetrin tilat otetaan käyttöön. Silloin Raision ja Paimion sairaaloissa jäljellä olevat sairaanhoitotoiminnot voidaan siirtää TYKSin Kantasairaalan alueelle Turkuun, mikä vähentää sairaanhoitopiirin kuluja pysyvästi vuositasolla enimmillään lähes kaksi miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi sopeuttamissuunnitelmat kokouksessaan 14.8.2012 Samassa yhteydessä hallitus hyväksyi jatkosuunnittelun käynnistämisen Paimion ja Raision sairaaloiden tiloista luopumiseksi. Kuntayhtymän perussäännön mukaan sairaaloiden tiloista luopuminen on päätettävä lopullisesti sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa..

Toimintaa tehostetaan laajalla rintamalla

Aluesairaaloiden sairaansijojen vähentämisellä pyritään nopeisiin säästöihin. TYKSin Vakka-Suomen sairaalan sisätautiosastolta vähennetään viisi ja Turunmaan sairaalan sisätautiosastolta 11 vuodepaikkaa. Salon aluesairaalan kirurgian osastolta poistetaan kymmenen vuodepaikkaa ja osaston toiminta muutetaan avohoidoksi. Loimaan aluesairaalassa päivystysosasto muutetaan viikko-osastoksi.

Nämä aluesairaaloiden toiminnan muutokset vähentävät henkilötyön tarvetta, mistä arvioidaan kertyvän noin 589 000 euron säästö vuoden 2012 aikana.

Erityisvirkaehtosopimukseen (eves) perustuvan toiminnan lopettamisella haetaan noin 700 000 euron säästöä. Eves-toiminnalla tarkoitetaan normaalin virka-ajan ulkopuolella tehtävää lisätyötä, jonka avulla pyritään estämään hoitojonojen kasvaminen yli lain sallimien rajojen kiireettömissä hoidoissa.

Eves-töiden lopettaminen koskee vain VSSHP:n jäsenkuntien potilaita. Muiden asiakkaiden potilaita voidaan edelleen hoitaa eves-järjestelyin olemassa olevien sopimusten puitteissa.

Poliklinikoiden ja leikkausosastojen toiminnan järjestelyillä pyritään saamaan noin 600 000 euron kustannushyöty loppuvuoden aikana. Poliklinikoiden toimintaa tehostetaan siten, että ne voivat ottaa vastaan nykyistä enemmän potilaita. Hoitoaikoja saadaan lisää karsimalla ns. C- ja D-tason näyttöön perustuvia hoitoja, joiden vaikuttavuudesta ei ole ristiriidatonta näyttöä, sekä vähentämällä potilaiden uusintakäyntejä.

Poliklinikoiden toimintaa tehostetaan myös ns. jonottoman hoidon periaatteella; jatkossa kaikille potilaille annetaan aika heti hoitopäätöksen tekemisen yhteydessä. Leikkaustoimintaa tehostetaan pidentämällä leikkaussalien todellista käyttöaikaa aamun ja iltapäivän tunteina.

------------

Salossa keskustellaan henkilökunnan kanssa asiata tänään ja tulevina päivina. Kirurgian yksikössä toiminnan uudelleen suunnttelu tapahtuu nopeasti, sillä toiminnat alkavat suunnitellusti jo 15.10 alkaen. Siis vuodepaikat vähenevät Salon Aluesairaalan kirurgiselta osastolta kymmenellä. Henkilökunta ohjautuu avopainotteiseen työhön. LEIKO toiminta siirtyy osastolle, PÄIKI jatkuu leikkaussalitilojen yhteydessä. Ilta- ja yötyön vähenee. VSSHP:n virkapankkiin siirtyy 3 tointa Salosta.
Sairaalan kokonaisuuden sisällä Salossa myös Lastenosastolla ja Synnytysyksikössä tapahtuu potilaspaikkojen leikkausta.
Vaikka kesäkausi sulkuineen oli kirurgialla hektinen, peilataan viime vuosien tunnuslukuja. Kuormitusprosentit kuvastavat tilannetta. Tiedottaminen on nyt tärkeää.

-----------

Yrittäjät: elinkeinostrategia joka kuntaan



– Elinkeinostrategian saaminen jokaiseen kuntaan on Suomen Yrittäjien yksi päätavoite kuntavaaleissa. Toiseksi pitää luoda ja löytää uusia keinoja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi, sanoo varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Yrittäjillä on paikallisyhdistys jokaisessa kunnassa. Viime kerralla kuntavaaleissa oli noin 2500 yrittäjäehdokasta eri puolueiden listoilla. Kuntauudistukseen yrittäjäjärjestö ei ota suoraan kantaa, mutta järjestö on tuottanut taustamateriaalia, jotta yrittäjät voisivat arvioida mm. kuntaliitosten elinkeinopoliittiset vaikutukset.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=135015

Ylikulman yhteistalolla tänään juhlapuhujana mieluisen asian äärellä


Naarjärven Suojeluyhdistuksen 40-vuotisjuhlapuhe

Arvoisat Naarjärven suojeluyhdistyksen jäsenet perheineen, aktiivit Naarjärven puolesta toimijat.

Lämmöllä Onnittelen Salon Kaupungin puolesta 40-vuotiasta Naarjärven Suojeluyhdistystä ja toivotan aktiivista tulevaisuutta tärkeän asian parissa. Täällä ollan oltu ajoissa liikkeellä puhtaan veden puolesta. ja se juuri on erinomaista, että ei odoteta ongelmia vaan tartutaan härkää sarvista. Niin lukuisissa vesistöissä on tapahtunut murheellisia muutoksia.

Minimibudjetilla, jäsenmaksujen varassa toimininen on vaativaa. Rahapulassa raahustavan Salon kaupungin avustus yhdistykselle on minimaalinen virkistyskäyttäjien määrään nähden. Rakkaudesta järveen on saatu paljon hyvää aikaan. Tänään julkaistaan kirja josta kuulemme kohta lisää – Onnelliset järvenkäyttäjät jotka lataavat positiivista energiaa suomalaisesta järviluonnosta kesäisin ja lähes ympäri vuoden. Voimavarakenttämme – Naarjärv!.

Naarjärvi kuuluu Kiskonjoen vesistöalueeseen ja sijaitsee Perniön ja Kiskon rajalla, suurimmaksi osaksi entisen Perniön kunnan alueella. Vedet laskevat eteläpäästä Naarjärvenojan kautta Asteljokeen ja Perniönjokeen. Pinta-ala 2,10 neliökilometrä. Järven keskisyvyys on 2,5 m, rantaviivaa 13,5 km. Rannoilla on 153 kesämökkiä. Metsämaata rannoilla on myös laajalti, mikä on sujelullisesti tärkeää.

Veden laatu on erinomainen. Järvi on tuotantotyypiltään karu, oligotrofinen järvi. Näkösyvyys 2,5m.
Fosforipitoisuudeltaan järvemme on karujen, lievästi rehevien järvien luokkaa. Pohjasedimentti on harvinaisen hyvälaatuista ja tervettä. Ulkoisen kuormituksen määrä on vähäinen. Kaupungin uimarannan valvonta vesinäyttein säännöllisesti kerran kuukaudessa antaa viitteitä järvemme tilasta. Aktiivinen seuranta viestii veden laadusta.

Kalastus ja ravustus virkistyskäytössä
Särikkalaa on poistettu nuottauksella. Rapukantaa on pyritty uudistamaan, huonoin tuloksin. Nuoruudesta muistan rankan juurikasmaapäivän jälkeisen iloisen vapautuksen järvelle uimaan ja saunomaan. Sorsat taapersivat saunaan asti, rapuja voi nostaa laiturin alta käsin. ja niitä päästettiin sinne takaisin. Me emme heitä syöneet. Nautimme niiden touhuista ja saksien liikkeistä,. isoja olivat. Ravustajat tekivät bisnestä ja kuljettivat mertojaan järvestä toiseen. Nyt on ravustusaikana rauhallista, ei tunge kukaan rantoihin mertoineen. Rauha rannoissa on meille tärkeää. Rapuja kyllä kaipaamme ekosysteemiin.


26.9.1973 yhdistyksen rekisteröidyttyä on toiminta ollut aktiivista.

1974 ensimmäinen pato rakennettiin talkoovoimin

Toinen pato palkollisin voimin, valvontaa ja lupia yhdistyksen taholta hoitaen.2003 alkaen. Tässä vaiheessa olen itse toiminut suojeluyhdistyksen sihteerinä Seppo puheenjohtajan aikana. Tärkeäksi kokemani asia joka on osaltaan saattanut minua eteenpäin yhteisten asioiden tiellä.

Suojeluyhdistyksen toimesta vedenkorkeutta seurataan ja padon kuntoa valvotaan.

Suojeluyhdistyksen vetureina ovat toimineet ansiokkaasti

Gunnar Mäkinen -77
Reino Saarinen -84
Sylvi Takatalo -93
Timo Mussaari -97
Seppo Nurminen -2005
Pirjo Laakso ja nyt uutena pj:nä
Hanna-Maija Saarimaa -12

Kiitokset kaikille vastuullisesta toiminnasta ja yhteishenkeä jalostavasta työstä
Minusta on erittäin tärkeä Suojeluyhdistyksen toiminnassa tasapuolinen edustus koko järven alueelta johtokunnassa. Edustajien tulee olla niin pohjoispäästä keskeltä kuin etelästäkin. Kokonaisuus tulee hahmottaa. Voiton tavoittelu ei tässä toiminnassa ole prioriteetti vaan yhteinen viihtyvyys ja luonnon kiertokulun vaaliminen. Balanssin säilyttäminen ja jokaisen järvenkäyttäjän henkilökohtainen vatuu toiminnastaan.

Naarjärven uimaranta – järven lounaisrannalla on pyörittänyt uimakouluja Perniön kunnan aikana ja edelleen Salon kokonaisuuden osana. Avantouimareiden keitaana vuosia tunnettu Naarjärven sauna on tarjonnut monille yhteisen aktivointifoorumin talvisin.. Loistava ranta ja pidetty olohuone kokoustiloineen.

Avantouimarit ovat aktivoituneet talvella myös Lainerannassa. ja kesällä kyläläiset yhdessä viihtyen huolehtivat yhteisestä rannastaan Kiskon puolella.

Naarila, srk:n leirikeskus koillisrannalla on lähellä omaa mökkiämme. Lukuisat leirit virkistävät ihmisten eloa. Rippikoulusta vanhuksiin. Tilaa vuokrataan juhliin ja tilaisuuksiin. Meidän perhe on pelannut jalkapalloa rannan muiden perheiden kanssa. Lapset aktiivisina halusivat toimintaa ja niin soudettiin viheriölle. Oi kuinka kaipaankaan näitä kesiä. Iloa niin lapsille kuin vanhemmillekkin. Jalat maitohapoilla palasimme soutaen tai uiden Naarilan jalkapallokentältä. Juhannusjuhlat kuuluvat kauas rannoilla ja juhlistavat keskikesän juhlaa.

Perämoottorikielto, matonpesukielto ovat olleet minulle lapsesta asti selviöitä. Tiedotteet ovat saavuttaneet rantojen asukkaat ja niitä on kunnioitettu pyhästi. Oikeutetusti on uusille tulokkaille käyty kertomassa sovituista käytännöistä. Yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu. Niin silloin kuin nytkin.

Kaislikon ja kasvuston niittoa on myös kokeiltu. Jokainen vastaa omata rantaosuudestaan. Ja mitä niitetään, se myös kerätään pois vedestä. Oikeaoppisesti. kaislikon niittokone eräänä kesänä suorastaan laajensi järvemme vesitilaa.

Lumme viihtyy rannoillamme pohjoispäässä. Pensionaattia ei ole, vaikka Wahlströmin aikaan ennen oli. Sota heivasi toisen pensionaatin rakentamisen Hannun tilan maille. Perustukset ovat vieläkin siellä. Mielenkiintoinen asia. Edistyksellistä toimintaa. ja miten yhteiskunnallinen tilanne vaikutti tänne.

Naarjärven uimarantaa emme halua myyntiin. Hoito ja valvonta on tarpeen. Remupaikkaa ei alueelle haluta. Ranta on helmi jota tulee vaalia. Avantouimareille paikka on pyhä. Erinomainen uimakouluranta kesällä jonne vaelletaan kauempaakin. Laaja ja hyvälaatuinen tasokas uimaranta saavutettavalla etäisyydellä.. Naarjärven saunaa ei tule myydä kaupungin rahapulassa. Se on meidän helmemme.

Ehkäiskäämme yhdessä Naarjärvemme rehevöitymistä ja ruovikoiden laajenemista. Tiedottaminen ja jätevesien käsittely on suojeluyhdistyksen keskeistä agendaa. Kuormitusta tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin. Hoitokalastusta toteuttaa Kalastuskunnan kanssa. Sopuisasti rakentaen.

Aktiivisia toimijoita tarvitaan vaalimisessa. Kaikkia tarvitaan.

Uintia, soutua, kalastusta, linnustoa. kaikkea ihanaa. kuikka ja joutsen, harmaahaikarakin on pesimästä havaittu. Härkälintu alkukesästä pitää mökkeilijää valveilla. Sopuisa, luonnonrauhaa kunnioittava yhteiselo onnistuu. Raviurheilussa järven jää toimi tasainsena hiittisuorana. – paikalla on käyty näkemässä ja kokemassa sekin kavioitten juhlava kopse jään rouskuessa. ja halkeilleessa. Erityinen muisto on ensiläästä alkutalvesta, kun vesi jäätyy sileäksi ja kasvusto näkyy pohjassa vihreänä. Koululaisina laitimme luistimet jo kotona jalkaan ja riensimme järvelle, ei edes Kankareen ahde haitannut menoa. ja matkaahan oli kolmisen kilometriä.

Naarijärven pohjoispäässä sijaitsevasta saaresta on aikanaan todettu asuinpaikka, joka on Kiskon kulttuurin ajalta. Kahden esineen korutaltta ja oikokirves – lisäksi paljastui Kivikautinen liesi ja myöhemin löydetty toinen samanlainen liesi hieman korkeammalta kohdalta samalta saarelta. Pieton maalta löytyneet kolme korutalttaa ovat samalta saarelta peräisin. Ja täällä samaisella saarella olen saanut viettää lapsuuden kesiäni. Yhteys aikaan, yhteys paikkaan. mahtavaa perintöä. Tulevaisuudelle suurta vastuuta.

Olen ylpeänä mukana Onnittelemassa yhdistystä jolla on todellista vaalittavaa. Omat elämänkokemukseni Naarjärveltä ovat mittaamattomat. ja herkistävät. Lapsuuden kesät vanhempien kanssa pienessä, ennen sotia rakennetussa mökissä, kerrossängyissä.pysyvät aina mielessä. Omat lapset ovat nauttinet kasvusta rannalla. Rakensimme oman mökkimme erityisesti äidin kannustuksesta. Ja olemme iloinneet siitä luontosuhtesta, joka on elämämme voimavarana nyt ja aina. Saareen vei vanhempieni, Eilan ja Eero Suonion matka ihan viimeisilläkin voimilla. Saari toimi. Suuren rakkauden tyyssijana. Sähkö saareen vedettiin heidän toimestaan, silloin mekin otime sähkön Naarilasta tuotetulla kaapelilla. Sähkö helpotti toimia huomattavasti.

Kaupunki muistaa juhlivaa Naarijärven suojeluyhdistystä ja Onnittellee lämpimästi muistaen.
Perniön Kotiseutuyhdistys ja Salon kaupunki ovat yhdessä avustaneet Varsinais -Suomen rahaston ja yksiyiseten tukijoiden kanssa Naarjärvi-kirjaa. Kiitokset Tapio Äyräväiselle toteutuksesta.
Salon kaupungin puolesta ojennan 100 euron muistiaisen juhlivalle Suojeluyhdistykselle

Tarmoa ja intoa tulevaisuudelle - tehdään sitä yhdessä

Elina Suonio-Peltosalo
kaupunginhallituksen jäsen

No niin. Nyt alkaa taas syksyn kokoustahti painaa päälle oman työn rinnalla. Olen pyörittänyt - oikeasti kahta työtä. Mutta on tärkeää olla antamassa mielipiteensä.

Lomalla tiedostin mitä vapaa merkitsi. Loma oli kesäkuussa ja silloin pyöritettiin kaupungin vaikeita asioita. Heinäkuussä tein töitä olan takaa. Nyt syksyn koviin haasteisiin. Vaikeiden asioiden yhtälöön ja vaaleihin. Olen käytettävissä ja asetun ehdolle. Elämässä näkee tekemällä.


Suomalaisista arvoista

Suomalaisista arvoista tärkein liittyy työn eetokseen, suomalaiseen työmoraaliin. Kunnioitan sellaista suomalaista, joka hoitaa työnsä ja rakentaa tätä maata omalla panoksellaan pitämättä itsestään suurempaa meteliä, niin ansiotyössä kuin oman yrityksen ruorissa.

Kunnioitan keskustelevaa päätöksentekokulttuuria. Ilman sijaa-antavaa keskustelua päätöksenteko on harvainvaltaa ja epäaitoa vallan väärinkäyttöä. Demokraattisessa päätöksenteossa ei pidä luisua heikkoon johtajuuteen. Kiireen taakse ei pidä piiloutua. Vastuuta on kannetta myös siitä tavasta millä ratkaisut syntyvät. Kaikki näkökulmat on käytävä läpi.

Kuntalaista varten, kuunnellen, ajamatta omia etuja - tulee päätöksenteon toteutua.

Vaikeina aikoina, rajallisin taloudellisin resurssein toimittaessa, tämän avoimen päätöksentekokulttuurin aika juuri on.

Kaikilla tulee olla käytössä samat tiedot, vaikuttavuuden arvioinnit, riittävän varhaisessa vaiheessa tuotettuna. Tiedon tarve on rajaton. Alati pitää ja saa päivittää tietojaan. Mikä on minulle erittäin mieluisaa.

Turvallinen yhteiskunta on maltillinen silloin kun se kokee oikeudenmukaisuutta päätöksenteossa. Kuntalaiset haluavat tulla kuulluiksi ja yhteisöllisyys kukoistaa kaikille tarpeellisten asioiden hoiduttua hyvin.

Kilpailu niukkenevista varoista yhdistysten ja yhteisöjen osalta synnyttää eripuraa. Tasapuolinen kohtelu on tärkeää. Se joka valtaa käyttää ei saa olla ohjaamassa sitä omille intressialueilleen. Tästä on kannettava huolta. Meidän kaikkien.

Vilpoinen aamu. Töihin lähtöä valmistellen haluan jakaa kanssasi hetkeni.

Mitä tahansa tänään annatkin pois itsestäsi tai ajattelet tai sanot tai teet, se kymmenkertaistuu ja palaa sitten luoksesi. Se ei ehkä tule välittömästi eikä edes odotetulta taholta, mutta tämä sääntö toteutuu vääjäämättä, kuin jonkun näkymättömän voiman pakottamana. Miten tahansa koetkin toisen ihmisen, olkoompa se rakkautta tai vihaa tai intohimoa, se kimmahtaa takaisin sinulle samassa muodossa.

Ajatuksemme ovat sielun radiosanomia, eivät aivojen saloja. Ystävälliset ajatukset tekevät meidät onnellisiksi. Ainoat säilyvät asiat ovat niitä, jotka lahjoitamme pois.

Valoa, iloa ja energiaa päivääsi.

Jo oli päivässä toimintaa. Moni asia klaaraantui. Moni prosessi sai valoa. Tehtäviä edistettiin ja yhteistyötä syntyi. Iloa ystävistä. Kiitos taas päivästä. Nyt nokka kohti seuraavia koetoksia.

"Saattaa olla niin, että ne jotka tekevät eniten haaveilevat eniten."
- Stephen Leacock



Ajatusten siemenet saattavat ajan mittaan kasvaa suuriksi näkemyksiksi ja puhjeta kukkaan.