Jouluisten työpäivien jälkeen vapaata Tapaninpäivää harjoitellen. Rauhallisesti etenevä rentous mielessä. Seuraavaksi sitten lähden taas uudenvuoden aatoksi töihin. Hyvä näin, sillä oikea polveni on kerännyt nestettä ja vaatii huiluuta. Luin uudelleen Hesarin Kotimaan sivuston arkkipiispa Kari Mäkisen ajatuksia. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Köyhyys lisääntyy, lasten ja nuorten mielenterveysongelmat yleistyvät. Opiskelijoita vaivaa pilossa oleva yksinäisyys. Aktiivisessa työelämässä olevat joutuvat entistä kovemmalle. Yhteiskunnassa vallitsee koveneva kilpailu ja kuluttamiseen perustuva asenne. Jakautuminen menestyjiin ja ulkopuolelle jääviin näkyy, ja itse sen olen myös todennut konkreettisesti työssäni ja elämässäni.

Perheet ovat siinä tilanteessa, etteivät rahat riitä. Vaikka ihmiset käyvät töissä.

Missä ovat yhteiskuntamme eettiset arvot? Miten kuuntelemme ja kohtaamme eri tilanteissa olevia kansalaisia.
Annammeko työssä rauhan ihmisen kohtaamiselle.
Sydämen sivistystä tarvitaan. Sitä kaipaan yhä enemmän tässä yhteiskunnassamme. Ahneus ja vallanhimo vie. Nyt pitää nähdä se miten ryhmät ja kokonaisuudet saadaan toimimaan. Oikeat ihmiset oikeille paikoille. Avoimin ajatuksin.