Suomeen halutaan - tietopaketti asiasta

• Tavoite on, että täältä turvapaikan saaneet kotoutetaan mahdollisimman hyvin. Kotouttaminen tarkoittaa muun muassa kielen oppimista, varhaiskasvatusta, suomalaisten lakien ja pelisääntöjen oppimista sekä opintoihin että työelämään kiinnittäytymistä.
• Suomen kannattaa olla avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Se on Suomen etu.
• Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Turvapaikanhakijoissa on paljon työikäistä ja -kykyistä väkeä. Uudet tulijat ovat Suomelle myös mahdollisuus.

Mitä Suomessa on tehty ja tehdään
• Ministeri Petteri Orpon toimeksiannosta on perustettu kriisijohtamisryhmä, joka seuraa tilannetta ja päättää uusista toimenpiteistä joka päivä.
• Hallitus on perustanut ministerityöryhmän maahanmuuttoa varten. Maahanmuuttoryhmän puheenjohtajana toimii sisäministeri Petteri Orpo.
• Hallitus on listannut laajaan mahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden kokonaisuuden, joka koskee useaa eri hallinnonalaa. Toimenpiteitä on alettu toteuttamaan välittömästi.
• Turvapaikkahakupapereiden käsittelijöiden määrää on lisätty (Maahanmuuttovirasto on rekrytoinut 70 hlöä lisää, poliisi 50), ulkomaalaisvalvontaa on tehostettu, Tornioon on avattu järjestelykeskus ja jos tilanne vaatii, toinen järjestelykeskus saadaan avattua hyvin nopeasti Etelä-Suomeen.
• Uusia vastaanottokeskuksia avataan koko ajan eri puolille maata. Toistaiseksi kaikille turvapaikanhakijoille on pystytty osoittamaan katto pään päälle, vaikka välillä tilanne vastaanottokeskusten avaamisen suhteen on ollut kriittinen. Valtio kannustaa kuntia avaamaan vastaanottokeskuksia. Tilannetta seurataan ja johdetaan päivittäin ja uusia toimia tehdään jos tilanne vaatii. Valmius ja suunnitelmat ovat olemassa.
• Tornion järjestelykeskus on selkeyttänyt turvapaikanhakijoiden rekisteröitymistä. Pohjois-Suomesta tulevat turvapaikanhakijat ohjataan heti rajalta järjestelykeskukseen, jossa heiltä otetaan sormenjäljet sekä henkilötiedot ja heidät rekisteröidään. Täältä heidät ohjataan suunnitelmallisesti vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Tällä estetään se, että turvapaikanhakijat rajalle tultuaan lähtisivät vaeltamaan eri puolille Suomea rekisteröitymättä. Näin viranomaisilla on tiedossa, keitä Suomeen on tullut, eikä kukaan liiku tunnistamattomana ympäri Suomea.
• Kaikkien etu on, että turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään mahdollisimman pian. Ne, jotka turvaa ja suojaa tarvitsevat, saavat turvapaikan Suomesta. Ne, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan, palautetaan mahdollisimman ripeästi. Turvapaikkaa tarvitsemattomien ripeä palautus osoittaa osaltaan, että Suomeen ei kannata tulla aiheettomasti.
• Viranomaiset käyvät läpi myös mahdollisia ns. vetotekijöitä. Meneillään on mm. selvitys sosiaaliturvasta ja perheenyhdistämisistä. Tämän lisäksi turvallisten maiden listaa laajennetaan. Suomessa turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaedut eivät ole paremmat kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Tanskassa edut ovat hieman paremmat.
• Pitkällä aikavälillä turvapaikan saaneiden kotoutuminen, kielen oppiminen ja työelämään pääsy on elintärkeää. Tähän on panostettava. Turvapaikanhakijat voivat olla maallemme myös mahdollisuus, kunhan myöhemmät toimet eli kotouttaminen hoidetaan hyvin. Tämä vaatii monen eri ministeriön yhteistyötä.
• Kehitysyhteistyömäärärahoja on pyritty kohdentamaan olemassa olevien resurssien puitteissa lähtö- ja kauttakulkumaihin.
Mitä EU:ssa on tehty
• Turvapaikanhakijoiden massiivinen vaellus Eurooppaan ei ole pelkästään kiinni Suomen ja suomalaisten viranomaisten toimista vaan vaatii toimia lähtö- ja kauttakulkumaissa, EU:n tasolla sekä täällä meillä Suomessa.
• Italiaan ja Kreikkaan ollaan perustamassa rekisteröintikeskuksia eli ns. hotspoteja, jonne turvapaikanhakijat ensiksi tulevat. Näissä paikoissa turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet ja muut henkilötiedot ja turvapaikkaprosessiin pääsevät siirretään hallitusti johonkin EU-maahan. Näin koko EU-alueella on tieto siitä, ketä alueella liikkuu. Dublin- ja Schengen-järjestelmien toimivuuden kannalta on välttämättömänä, että EU:n alueelle saapuvat turvapaikanhakijat tunnistetaan pikaisesti.
• EU:ssa on valmisteltu turvallisten lähtömaiden listaa. Komission ehdotuksen mukaan Balkanin maita ja Turkkia pidettäisiin turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisina alkuperämaina, jolloin näiden maiden kansalaisten hakemukset voitaisiin käsitellä nopeammin.
• EU:ssa on sovittu, että turvapaikanhakijoita on jaettu nk. sisäisinä siirtoina Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin. Suomeen tuosta joukosta on tällä hetkellä tulossa 3 200 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana. Lisäksi on sovittu kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisesta. Suomen tulee noin 300 kiintiöpakolaista kahden vuoden aikana. Lisäksi Suomeen tulee kiintiöpakolaisia normaaliin tapaan. Viime ja tänä vuonna kiintiöpakolaisten määrä on ollut 1 050 henkilöä.