VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISET:

Elina Suonio-Peltosalo ehdolla Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtajaksi

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää Elina Suonio-Peltosaloa Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtajaksi.
Valinta tehdään Porin edustajakokouksessa 14.-15.11.2015.

- Olen erikoissairaanhoitaja ja tunnen työni kautta naisvaltaisen hoitoalan arjen. Kiire, hektisyys ja alati muutoksessa eläminen inhimillisyydestä tinkimättä ovat haasteista suurimpia. Naisvaltaisella alalla ymmärtää, mikä merkitys tasa-arvolla on sujuvalle arjelle ja perheen hyvinvoinnille, Elina kertoo.

Elina on 54-vuotias kolmen aikuisen lapsen äiti Salosta. Hän toimii tällä hetkellä naisjärjestötyön innostamana valtakunnallisen Naisjärjestöjen keskusliiton varapuheenjohtajana. Salossa kymmenen vuotta poliittisia luottamuspaikkoja hoitaneena untakentän talouden ja kuntaliitoksen haasteet ovat hänelle tuttuja.

Elina tuntee perheiden, vanhemmuuden ja ikääntymisen haasteet. Hän on vankka tasa-arvon puolestapuhuja.

- On tosiasia, että sukupuolella on väliä. Naisten keskeisillä työmarkkinoilla määräaikaisuus ja osa-aikaisuus ovat arkea. PIenituloisuus on sukupuolittunutta erityisesti iäkkäämpien naisten kohdalla ja työuran pituudella ja eläketasolla on selvä yhteys.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten mukaan Elina on sujuvasanainen osaaja, joka tuo Kokoomuksen Naisten Liittoon laajaa kokemusta ja sydämen sivistystä - asioita joita ei opita kirjoja lukemalla vaan elämällä itse.

- Elina on loistava esimerkki osaajasta, joka ei vain tiedä vaan myös tuntee naisasian oman työnsä ja arjen kokemuksen kautta, Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja Satu Koskinen sanoo.


Luottamustehtävät:
Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) varapuheenjohtaja
Salon tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja
Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen

Voit lukea lisää Elinan ajatuksia: www.salonkokoomusnaiset.fi

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja
Satu Koskinen p. 044 989 5030

Elina Suonio-Peltosalo p. 044 0477 287

Erinomainen puhuja Tasa-arvopäiviltä 2.10.2015 Anna Elomäki
tietopaketti keskeisestä:

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja tasa-arvon edistäminen Suomessa, Anna Elomäki
1. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja tasa-arvon edistäminen Suomessa Anna Elomäki Tutkijatohtori, HY
2. Nykytilanne: kolme ajatusta valtavirtaistamisesta
3. • Hallituksen päätökset oppikirjaesimerkki siitä, miksi valtavirtaistaminen elintärkeää tasa-arvolle • Valtavirtaistaminen ei ole juurtunut poliitikkojen mieliin. Tasa-arvotietoa ei hyödynnetä • Sukupuolisokeat ja epätasa-arvoa lisäävät päätökset tuoneet sukupuolivaikutukset julkiseen keskusteluun
4. Valtavirtaistaminen valtion- hallinnossa: askelia eteenpäin • Vähillä resursseilla tehty pitkäjänteistä työtä • Ongelmia tunnistettu ja niihin pyritty vastaamaan • Toimeenpanon ja seurannan rakenteiden pystyttäminen • Sukupuolinäkökulma mukana valtionhallinnon keskeisten prosessien yleisessä ohjeistuksessa Tasa-arvo-ohjelmiin kirjatut toimenpiteet toteutuvat kohtalaisesti, mutta edistääkö tämä tasa-arvoa?
5. Valtavirtaistaminen valtion- hallinnossa: heikkouksia • Tasa-arvon edistäminen taka-alalla • Vavi vaarassa typistyä hallinnollisiksi toimenpiteiksi, joita tehdään niiden itsensä takia, vailla yhteyttä tasa-arvotavoitteisiin • Toimeenpano vaikeutuu, jos ei ymmärretä, miksi valtavirtaistamista tehdään ja jos sitä ei peilata tasa- arvotavoitteita vasten • Yksinkertaistava näkemys sukupuolesta ja epätasa-arvosta • Esim. ilman ymmärrystä epätasa-arvosta, valtavirtaistaminen typistyy käytännössä sukupuolieriytyneiden tilastojen esittelyyn • Keskittyminen valmisteluvaiheeseen • Valtavirtaistamisen tulisi kattaa koko poliittinen prosessi valmistelusta toimeenpanon ja seurannan kautta arviointiin. • Sisäänpäinkääntynyt ja viranomaisvetoinen malli
6. Toimeenpanon ongelmia • Asiantuntemuksen ja ymmärryksen puute • Hankalat käsitteet • Ei sanktioitua vastuuvelvollisuutta • Johdon tuen puute • Vastustus organisaatio- ja yksilötasolla • Resurssien puute ministeriöissä ja valtioneuvostotasolla • Hallinnon realiteetit (esim. valmistelutahti) • Riittämätön yhteistyö tutkijoiden ja järjestöjen kanssa
7. Poliittisen tilanteen haasteet • Heikko sitoutuminen tasa-arvoon • Hallinnon ja toimintaympäristön muutos • Strateginen hallitusohjelma • Julkisen talouden uusi ohjausmalli • Talous hallitsee keskustelua • VM:n mallinnokset keskeinen hallituksen pohdinnan perusta • Tavoitteet ja keinot nähdään numeroina • Nopeat päätökset ilman monipuolista tietoa ja vaihtoehtojen punnitsemista • Suvaus lainvalmistelun aikana ei riitä, kun valmiit päätökset viedään kiireellä valmistelukoneiston läpi
8. Lopuksi Valtavirtaistaminen on viranomaisten velvollisuus. Resursseja pitää lisätä, prosesseja ja menetelmiä kehittää. Mutta nykytilanteessa tämä ei riitä. Valtavirtaistaminen tarvitsee laajemman tuen ja näkyvyyttä. Miten tutkijat, järjestöt ja muut toimijat voivat olla mukana?

1.-2.10.2015 Tasa-arvopäivien materiaalia sinullekin luettavaksi. Itse olin paikalla keskustelemassa asioista hyvässä foorumissa NJKL:n vpj:n roolissa. Käyttäen näkökulmapuheenvuoron kunnallisesta päätöksentekijän roolista katsottuna.
https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tasa-arvopaivat-2015/tasa-arvopaivien-materiaalit#Torstai

EWL:N kokouksessa Brysselissä toukokuun lopulla NJKL:n delegaatiossa NJKL:n edustajana ja
14.10.-15.10 Brysselissä myös mukana Final Conference of the Pilot Project Salon kaupungin edustajana osallisena olleena pilottiprojektissa. Tuolloin tasa-arvotoimikunnan pj:nä.

Kannanotto: Poikkihallinnollista tarkastelua tyttöjen ja naisten pakolaistilanteeseen tarvitaan



Maailman pakolaisista puolet on naisia ja 51 prosenttia alle 18-vuotiaita. Valtaosa Eurooppaan pakenevista on nuoria miehiä. Pakolaiskeskustelussa on jäänyt vähemmälle se, miten sotaa pakenevien tyttöjen ja naisten turvallisuus taataan. Pakolaisleireillä ilman perheen ja yhteisön tukea olevat tytöt ja naiset tarvitsevat turvaa. Naisten pakolaiskomissio pitää nuoria pakolaisnaisia yhtenä haavoittuvimmista ryhmistä. Ihmiskauppa, prostituutio ja pakkoavioliitot ovat arkipäivää monelle kodistaan paenneelle.

Samaan aikaan yli 80 valtionjohtajaa on antanut sitoumuksensa naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi YK:n huippukokouksessa. Tavoitteena on tasa-arvoinen Planeetta5050 vuoteen 2030 mennessä. YK:n vuosituhattavoitteet osoittavat edistystä tapahtuneen globaalisti. On tärkeää, että Suomen ulkoasiainministeriö säilyttää naiset painopisteenä kehitysyhteistyön linjauksissaan. Kuitenkin on huomattava, että kehitysyhteistyön leikkaukset osuvat paljolti naisia tukevaan toimintaan.

Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että tyttöjen ja naisten asemaa pakolaisleireillä ja turvapaikanhakijoina tulee tarkastella poikkihallinnollisesti valtioneuvoston sisällä eri ministeriöiden kesken.

Moni Naisjärjestöjen Keskusliiton 57 jäsenjärjestöstä on lähtenyt mukaan paikallisesti - auttamaan, ottamaan vastaan, ilmoittautumaan ystäväksi. Kotouttamispolitiikassa tulee hyödyntää naisten ja naisjärjestöjen kansallinen ja paikallinen osaaminen. Uskomme, että naisjärjestöt yhdessä voivat tulevina aikoina osoittaa turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa voimansa ja osaamisensa. Järjestöjen kautta tehdyllä työllä ja kulttuurien vuoropuhelulla lisätään suvaitsevaisuutta ja edistetään yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden toteutumista. Tässä työssä haluamme olla mukana.



Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Järjestö on perustettu vuonna 1911. Tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen.

Lisätietoja: Terhi Heinilä, pääsihteeri, www.naisjarjestot.fi

Suomeen halutaan - tietopaketti asiasta

• Tavoite on, että täältä turvapaikan saaneet kotoutetaan mahdollisimman hyvin. Kotouttaminen tarkoittaa muun muassa kielen oppimista, varhaiskasvatusta, suomalaisten lakien ja pelisääntöjen oppimista sekä opintoihin että työelämään kiinnittäytymistä.
• Suomen kannattaa olla avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Se on Suomen etu.
• Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Turvapaikanhakijoissa on paljon työikäistä ja -kykyistä väkeä. Uudet tulijat ovat Suomelle myös mahdollisuus.

Mitä Suomessa on tehty ja tehdään
• Ministeri Petteri Orpon toimeksiannosta on perustettu kriisijohtamisryhmä, joka seuraa tilannetta ja päättää uusista toimenpiteistä joka päivä.
• Hallitus on perustanut ministerityöryhmän maahanmuuttoa varten. Maahanmuuttoryhmän puheenjohtajana toimii sisäministeri Petteri Orpo.
• Hallitus on listannut laajaan mahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden kokonaisuuden, joka koskee useaa eri hallinnonalaa. Toimenpiteitä on alettu toteuttamaan välittömästi.
• Turvapaikkahakupapereiden käsittelijöiden määrää on lisätty (Maahanmuuttovirasto on rekrytoinut 70 hlöä lisää, poliisi 50), ulkomaalaisvalvontaa on tehostettu, Tornioon on avattu järjestelykeskus ja jos tilanne vaatii, toinen järjestelykeskus saadaan avattua hyvin nopeasti Etelä-Suomeen.
• Uusia vastaanottokeskuksia avataan koko ajan eri puolille maata. Toistaiseksi kaikille turvapaikanhakijoille on pystytty osoittamaan katto pään päälle, vaikka välillä tilanne vastaanottokeskusten avaamisen suhteen on ollut kriittinen. Valtio kannustaa kuntia avaamaan vastaanottokeskuksia. Tilannetta seurataan ja johdetaan päivittäin ja uusia toimia tehdään jos tilanne vaatii. Valmius ja suunnitelmat ovat olemassa.
• Tornion järjestelykeskus on selkeyttänyt turvapaikanhakijoiden rekisteröitymistä. Pohjois-Suomesta tulevat turvapaikanhakijat ohjataan heti rajalta järjestelykeskukseen, jossa heiltä otetaan sormenjäljet sekä henkilötiedot ja heidät rekisteröidään. Täältä heidät ohjataan suunnitelmallisesti vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Tällä estetään se, että turvapaikanhakijat rajalle tultuaan lähtisivät vaeltamaan eri puolille Suomea rekisteröitymättä. Näin viranomaisilla on tiedossa, keitä Suomeen on tullut, eikä kukaan liiku tunnistamattomana ympäri Suomea.
• Kaikkien etu on, että turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään mahdollisimman pian. Ne, jotka turvaa ja suojaa tarvitsevat, saavat turvapaikan Suomesta. Ne, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan, palautetaan mahdollisimman ripeästi. Turvapaikkaa tarvitsemattomien ripeä palautus osoittaa osaltaan, että Suomeen ei kannata tulla aiheettomasti.
• Viranomaiset käyvät läpi myös mahdollisia ns. vetotekijöitä. Meneillään on mm. selvitys sosiaaliturvasta ja perheenyhdistämisistä. Tämän lisäksi turvallisten maiden listaa laajennetaan. Suomessa turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaedut eivät ole paremmat kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Tanskassa edut ovat hieman paremmat.
• Pitkällä aikavälillä turvapaikan saaneiden kotoutuminen, kielen oppiminen ja työelämään pääsy on elintärkeää. Tähän on panostettava. Turvapaikanhakijat voivat olla maallemme myös mahdollisuus, kunhan myöhemmät toimet eli kotouttaminen hoidetaan hyvin. Tämä vaatii monen eri ministeriön yhteistyötä.
• Kehitysyhteistyömäärärahoja on pyritty kohdentamaan olemassa olevien resurssien puitteissa lähtö- ja kauttakulkumaihin.
Mitä EU:ssa on tehty
• Turvapaikanhakijoiden massiivinen vaellus Eurooppaan ei ole pelkästään kiinni Suomen ja suomalaisten viranomaisten toimista vaan vaatii toimia lähtö- ja kauttakulkumaissa, EU:n tasolla sekä täällä meillä Suomessa.
• Italiaan ja Kreikkaan ollaan perustamassa rekisteröintikeskuksia eli ns. hotspoteja, jonne turvapaikanhakijat ensiksi tulevat. Näissä paikoissa turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet ja muut henkilötiedot ja turvapaikkaprosessiin pääsevät siirretään hallitusti johonkin EU-maahan. Näin koko EU-alueella on tieto siitä, ketä alueella liikkuu. Dublin- ja Schengen-järjestelmien toimivuuden kannalta on välttämättömänä, että EU:n alueelle saapuvat turvapaikanhakijat tunnistetaan pikaisesti.
• EU:ssa on valmisteltu turvallisten lähtömaiden listaa. Komission ehdotuksen mukaan Balkanin maita ja Turkkia pidettäisiin turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisina alkuperämaina, jolloin näiden maiden kansalaisten hakemukset voitaisiin käsitellä nopeammin.
• EU:ssa on sovittu, että turvapaikanhakijoita on jaettu nk. sisäisinä siirtoina Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin. Suomeen tuosta joukosta on tällä hetkellä tulossa 3 200 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana. Lisäksi on sovittu kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisesta. Suomen tulee noin 300 kiintiöpakolaista kahden vuoden aikana. Lisäksi Suomeen tulee kiintiöpakolaisia normaaliin tapaan. Viime ja tänä vuonna kiintiöpakolaisten määrä on ollut 1 050 henkilöä.

Tervehdys Salon Kokoomusnaiset

Syksy on käynnistynyt vauhdilla. Minulla on ollut mahdollisuus käydä Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen kanssa Eläketurvakeskuksessa. Saimme aimo annoksen tuoretta tietoa mm. Susan Kuivalaisen alustuksesta. Naisen palkkaeuro on 82 senttiä, naisen eläke euro on 78 senttiä. Meillä Suomessa on eriytyneet palkkamarkkinat. Vain 15 % on sama palkka. Elämänkaaren aikana naisten perhevapaiden käyttö ja omaishoitajuus vaikuttaa tässä. Naisten työurat ovat 2 vuotta lyhyempiä kuin miesten. Parin vuoden ero miesten ja naisten työurien keskipituudessa on syntynyt 23-52 vuoden välillä. ”Mother penalty” äitisakko. perhevapaita käyttää miehistä vain 4 %. Naisten eläke kolme neljäsosaa miesten eläkkeistä, sukupuolten väliset erot pienemmät kuin sosioekonomiset erot. Naisten keskeisillä työmarkkinoilla määräaikaisuus ja osa-aikaisuus on arkea. Ja se tosiasia vallitsee että työuran pituudella ja eläketasolla on yhteys. Kun naisten työurat pitenevät, eläkekin kasvaa. Pienituloisuus on sukupuolittunutta erityisesti iäkkäämpien kohdalla. Iäkkäiden naisten köyhyys liittyy vahvasti yksin asumiseen.
- Sukupuolella on väliä:
Naisten eläke on kolme neljäsosaa miesten eläkkeestä. Johtuu osin naisten lyhyemmästä työurasta. Työuran pituudella ja eläketasolla on selvä yhteys. Kansaneläke ja leskeneläke tasaavat tuloja miesten ja naisten välillä. Ero johtuu suurimmalta osalta ansiotasoerosta. Sukupuolten välinen ero eläketasossa pienenee tulevina vuosina.
Eläkelait ja säännökset ovat sukupuolineutraaleja. Työmarkkinoihin pitää vaikuttaa. ja eroja pitää pystyä kaventamaan.
Hoitovastuun tasaisempi jako.
Eläkekarttumien korottaminen palkattomilta jaksoilta.
Eläketurvakeskuksen sivuilta löydät lisää materiaalia.
NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO on ottanut kantaa vedoten Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaan. Kun Tasa-arvoohjelmaa laaditaan vuosille 2015 – 2019 tämän syksyn aikana: vaadimme Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan läpileikkaavasti hallituksen toimintaohjelmassa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo käsitellään osana kaikkia hallituksen kärkihankkeita.
Budjetin suvauksesta muistutimme selkeästi osallistuessamme Työpajaan hallituksen tasa-arvoohjelmasta. Työpajat työstivät
Yhteiskunnallisella päätöksenteolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvo otetaan huomioon uudistuksissa.
Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivaltaa vähennetään
Hoivavastuu jaetaan tasaisemmin eri elämänvaiheissa sukupuolten välillä.
Tasa-arvoa vahvistetaan työelämässä
Perinteisten sukupuoliroolien vaikutusta koulutus- ja ammatinvalintoihin vähennetään.
Miesten hyvinvointia ja terveyttä parannetaan neuvolayhteistyöllä lasten ohessa.
Teematyöpajojen anti koottiin ja välitetään ministeri Rehuklalle 8.9.2015 Finlandiatalossa.
Saman päivän iltana Suomen hallitus julkaisi hylätyn Yhteiskuntasopimuksen jälkeisen säästölistansa. Tämä kohdistuu voimakkaasti naisvaltaisille aloille. Keskustelu on käynnistynyt ja jatkuu.

Ymmärrämme kaikki talouden haasteet. Niin Suomessa kuin Salossakin.
Työelämän tasa-arvo, Samapalkkaisuusohjelma, Naisten osuus päätöksenteossa, Perheen ja työn yhteensovittamisen haasteet.
Perhevapaiden kustannusten tasaisempi jakaminen naisten ja miesten työnantajien kesken.
Istanbulin sopimuksen toimeenpano väkivallan ehkäisemiseksi Suomessa 1.8.2015 on sopimus tulossa voimaan. Palveluverkon muutostarpeet huomioidaan SOTE –uudistuksessa.
Suomessa ei kunnolla tunnisteta ihmiskauppaa. Euroopan neuvostolta 2015 tullut huomautus.
Sukupuolivaikutusten arviointi – tarkastellaan sukupuolivaikutuksia erityisesti kiinnittäen huomioita haavoittuviin ryhmiin ettei syntyisi kumuloituvia vaikutuksia. esim. pienituloiset eläkeläiset, yksinhuoltajat, syrjäytyneet miehet. Päivähoidon ja omaishoidon uudistuksissa arvioitava tosiasialliset säästöt sekä vaikutukset naisiin ja miehiin.

Pakolaisten vastaanottaminen on myös uusi tilanne syksyssämme Salossa ja Suomessa
Haasteita riittää, kaupungin myönteinen kanta vastaanottokeskukselle on olemassa. Keskustelua käydään vilkkaasti.

Toivotankin sinut Jäsenemme, lämpimästi mukaan keskusteluihin Suomen ja Salon tilanteesta. Yhteistyö on voimaa ja hyvä ilmapiiri tarvitsee tekijänsä.
Ystävyydellä
Elina Suonio-Peltosalo
Salon Kokoomusnaisten puheenjohtaja