Linkit
Wednesday, November 1, 2017, 13:34
SISÄILMATUTKIMUS 2017
KOULUJEN SISÄILMAONGELMAT ovat olleet esillä julkisessa
keskustelussa jo 25 vuoden ajan. Aiheesta on valmistunut
Suomessa useita väitöskirjoja ja muita selvityksiä (Loikkanen
ym. 1996, Rimpelä ym. 2007, ibid. 2009, Väyrynen ym.
2009, Reijula ym. 2012, Holmijoki 2013). Tutkimus on kohdistunut
sekä opetushenkilökuntaan (Lignell 2008, Purokivi
2002, Patovirta 2005, Karvala 2012) että oppilaiden terveydentilaan
(Taskinen 2001, Lignell 2008, Savilahti 2005).
Korjausten hyödylliset terveysvaikutukset on havaittu sekä
väitöskirjoissa että valtakunnallisissa raporteissa (Lignell
2008, Meklin 2002, Patovirta 2005, Reijula et al 2012). Siitä
huolimatta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)
rehtorikyselyjen että kiinteistötoimelle osoitettujen tutkimusten
mukaan korjausvelkaa ei ole saatu puretuksi ja se
kasvaa edelleen (Kero 2011, Holmijoki 2013).
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n omissa kyselytutkimuksissa
sisäilmaongelmat ovat nousseet jo aikaisemmin
esiin (Länsikallio ja Ilves 2014, ibid. 2016). OAJ arvioi
vuonna 2012, että korjattavia päiväkoteja ja kouluja on noin
2000. Opettajien sisäilmasairastamista on runsaasti, eivätkä
koulujen olosuhteet ole parantuneet tai haitat poistuneet.
Lähes viikoittain uutisoidaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten
sisäilmaongelmista ja niiden haitoista, korjaustöiden
uusimistarpeesta ja väistötiloihin siirtymisestä. Monissa
kunnissa tilanne on kriisiytynyt ja vanhemmat ovat turvautuneet
mm. koululakkoihin. Virheellisesti tai puutteellisin
tiedoin korjattuja kouluja on jouduttu purkamaan, mikä on
johtanut vakaviin taloudellisiin seuraamuksiin.
Nyt julkaistava Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkitaan opettajien ja opetusalan
esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan.
Tuula Putus
Riina Länsikallio
Vesa Ilves
Haittatekijöitä raportoitiin eniten
1960–80-luvuilla rakennetuilta
työpaikoilta. Työtiloista
johtuvat haitat olivat yleisimpiä
1970-luvun rakennuksissa,
joissa työskentelevistä jopa
kaksi kolmesta (66 %) ilmoitti
kokeneensa sisäilmahaittoja.
Jopa yli puolet kokee viikoittain tai päivittäin
haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä
ilmanvaihdosta sekä melkein 60 % melusta.
Joka neljäs kokee haittaa vedosta tai
epämukavista lämpöoloista ja viidennes
homeen, maakellarin tai viemärin hajusta
sekä 40 % kuivalta tuntuvasta sisäilmasta.
Ilmanvaihdon riittämättömyys oli erittäin yleisesti
koettu haitta 1960–80-luvun rakennuksissa.
Homeen haju oli yleisintä
1970-luvun rakennuksissa.
Viemärin hajut olivat tavallisimpia
1980-luvun rakennuksissa.
Koetut sisäilman haitat eri-ikäisissä rakennuksissa
huonelämpötilasta koettiin haittoja erityisesti 1970-luvun rakennuksissa ja vähiten 2000-luvun
alun rakennuksissa. Lämpöolosuhteet olivat miellyttävimmät 2000-luvun alkupuolen
rakennuksissa, mutta muuten lämpötilan vaihtelu aiheutti haittoja kaikenikäisissä rakennuksissa
eikä merkittäviä eroja havaittu. Matalasta lämpötilasta oli eniten haittaa 1960–80-luvuilla
rakennetuissa kiinteistöissä. Kuivalta tuntuva ilma haittasi.
Lähes puolet päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksista
on rakennettu 1960- , 1970- ja 1980-luvuilla. Joka toinen
opettaja ja alan esimies välttäisi jotain tilaa työpaikallaan,
jos se olisi mahdollista. Näiden vuosikymmenten rakennukset
ovat kehnossa kunnossa. Tutkimus tuo esiin, että
pintakorjaukset, ilmanvaihdon tehostaminen ja tiivistyskorjaukset
eivät ole poistaneet ongelmia ja terveyshaittoja. Tyytymättömyys
ilmanvaihtoon on erittäin yleistä. Mikrobiperäiset
hajut heikentävät opettajien terveyttä ja aiheuttavat
työkykyongelmia. Sisäilmaongelmille altistuneita on tutkittu
terveydenhuollossa, mutta se ei ole vauhdittanut olosuhteiden
korjaamista eikä rakennuskannan uusiutumista.
Pitkäaikainen kosteusvauriomikrobeille altistuminen lisäÂ
si astman riskin moninkertaiseksi. Tilastollisesti merkitsevä
yhteys säilyi myös monimuuttujamallissa, jossa useita
muita muuttujia oli otettu huomioon samanaikaisesti (ikä,
sukupuoli, tupakointi, kotieläimet ja kotiympäristön kosteusvauriot).
Uusia havaintoja olivat kilpirauhassairauksien,
autoimmuunitautien ja lisääntymisterveyden häiriöiden
mahdollinen yhteys sisäilman altisteisiin. Tässä tutkimuksessa
saatiin myös alustavia viitteitä kroonisen väsymysoireyhtymän
ja monikemikaaliherkkyyden yhteydestä sisäilman
epäpuhtauksiin.
Tämän laajan tutkimusaineiston tulokset vahvistavat aiempaa
tutkimusnäyttöä sisäilma-altisteiden yhteydestä silmä-
ja hengitystieoireiden ja hengitystiesairauksien lisäksi
myös yleisoireisiin, päänsärkyyn, niveloireisiin ja moniin
neurologisiin oireisiin. Tutkimus tukee myös aiemmin esitettyjä
epäilyjä mikrobialtistuksen yhteydestä autoimmuunisairauksien
syntyyn. Lisäksi tutkimustulokset vahvistavat
aiempia havaintoja kilpirauhasen sairauksien yleistymisestä
ja yhteydestä sisäilman altisteisiin (mikrobit, viemärikaasut).
Tutkimus vahvisti myös jo aiemmin todetun yhteyden infektiosairauksiin,
hoidon tarpeeseen, antibioottien käyttöön
ja sairauspoissaoloihin. Lisäksi työssäolo sairaana on
yleistä. Infektiosairauksista, kroonistuvista oireista ja keuhkosairauksista
aiheutuu suuria kustannuksia sekä työntekijälle
itselleen, että työnantajalle ja yhteiskunnalle. Myös
työpisteen vaihdon yhteydessä pidettävät työkykyneuvottelut
vievät paljon työterveyshuollon aikaa ja aiheuttavat
kustannuksia työnantajalle. Kohonneelle sairastavuudelle
ei analyyseissä löydetty muita selittäviä tekijöitä kuin työÂ
paikan sisäilmaongelma ja mikrobeille altistuminen.
Opettajat viihtyvät työssään hyvin ja kokevat alan mielenkiintoiseksi
ja innostavaksi. Opettajien keskinäinen vertaistuki
oli hyvällä tasolla. Kotien kosteusvauriot olivat harvinaisia.
Opettajat ja myös alan esimiehet tupakoivat merkittävästi
vähemmän kuin muu väestö. Huonoksi koetut olosuhteet
työssä ja toistuvat tai epäonnistuvat rakennusten korjaukset
heikentävät opettajien terveyttä ja työkykyä sekä aiheuttavat
inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös laajamittaisia
kustannuksia kunnille ja muulle yhteiskunnalle.
Vastaajien arvio työkyvystään ja sen huonontumisesta sekä
vastaajan oma arvio, ettei osa heistä jaksa nykyisessä työssään
eläkeikään asti osoittavat, miten vakavasta ongelmasta
sisäilmahaitoissa on kyse. Sisäilmaongelmat vaikuttavat
monella haitallisella tavalla koulutyöhön ja työhyvinvointiin
ja koskettavat laajalti koululais- ja opiskelijaperheitä Suomessa.
Kyseessä on vakava Terveydensuojelulain 1 ja 26
§:n tarkoittama terveyshaitta, joka edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä
vaurioituneiden kiinteistöjen omistajilta. Lisäksi
opetusalan erityislainsäädäntö edellyttää, että koulutuksen,
kasvatuksen ja tutkimuksen järjestäjät tarjoavat terveellisen
ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön lapsille, oppilaille
ja opiskelijoille. Myös työnantajilla on työturvallisuuslain
8 § mukainen velvoite huolehtia työympäristön terveellisyydestä
ja turvallisuudesta.
Tutkimusryhmä kiittää kaikkia vastanneita kyselyyn osallistumisesta.
( 1163 views )
| permalink
|
<< <Edellinen | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | Seuraava> >>