Minulle vuosien saatossa rakkaaksi muodostunut Naisjärjestöjen Keskusliitto, niin tärkeää yhteistyötä on tehty vuosia tässä jalossa foorumissa




Eva Biaudet jatkaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana


Kansanedustaja Eva Biaudet (esittäjinä Svenska Kvinnoförbundet rf ja Finlands svenska Marthaförbund rf) on valittu jatkokaudelle Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaksi vuosille 2019-2021.

Valinta tapahtui Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokouksessa 19. marraskuuta 2018 Aalto-yliopistolla Espoossa. Naisjärjestöjen Keskusliitto yhdistää 59 järjestöä ja niiden 400 000 jäsentä naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi.

�On ollut kunnia puheenjohtaa Naisjärjestöjen Keskusliitoa ja olen kiitollinen mahdollisuudesta jatkaa tässä tärkeässä tehtävässä. Eduskunta- ja europarlamenttivaalien lähestyessä on erittäin keskeistä, että moninaiset naiset korottavat yhdessä äänensä ja vaativat kunnianhimoisia toimia tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. On vain oikeudenmukaista, että puolet ministeripaikoista saadaan naisille �, Biaudet kommentoi.

Biaudet’lle ei noussut kokouksessa vastaehdokkaita ja valinta oli yksimielinen. Hän on toiminut Naisjärjestöjen Keskusliiton pidettynä puheenjohtajana jo edeltävän kolmivuotiskauden 2016-2018. Vuosikokouksessa valittiin uuden puheenjohtajan lisäksi neljä uutta hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle: Larisa Arminen , Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Annica Moore , Mothers in Business ry, Marja Pihnala , Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry ja Tuula Pohjola , Soroptimist International Finland ry. Vuosikokous hyväksyi myös liiton hallitusohjelmatavoitteet Naiset vapaiksi - Tasa-arvo vaatii tekoja vuosille 2019-2022.

Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

pääsihteeri Terhi Heinilä puh. 040 530 5544 terhi.heinila@naisjarjestot.fi
järjestösihteeri Anniina Vainio puh. 050 388 8868 anniina.vainio@naisjarjestot.fi


Naisjärjestöjen Keskusliitto –
Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

• www.naisjarjestot.fi • www.tasaarvoteot.fi
• #naisjärjestöt #tasaarvoteot

Omaishoitajat tarvitsevat eurooppalaisen ohjelman

Noin 80 prosenttia kaikesta EU:ssa tehdystä hoivatyöstä on omaisten hoitamista, jonka tekijöistä 75 prosenttia on naisia.

Tarvitaan Euroopan omaishoitajaohjelma asettamaan omaishoitajuuteen liittyvät prioriteetit Euroopan tasolla. Sen perusteella jäsenmaiden tulisi laatia kansallisen tason omaishoitajaohjelmat.



Euroopan omaishoitajaohjelman tulisi pitää sisällään kuusi pääkohtaa:

• Omaishoitajien tunnistaminen: Koska henkilö on koko- tai osapäiväisesti omaishoitaja.

• Omaishoitajien tunnustaminen: Omaishoitajuudesta tulee seurata tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

• Omaishoidontuki: Elämäntilannetuki, jonka saisi automaattisesti, kun tietty hoidon vaativuustaso ja asetetut hoitotuen kriteerit täyttyvät.

• Työelämän ja perheen yhteensovittaminen: Omaishoitajalle halutessa taattava mahdollisuus yhdistää omaishoito tavalliseen palkkatyöhön.

• Palvelut: Omaishoitajat tarvitsevat tukipalveluita, joilla tuetaan kotona pärjäämistä ja vältetään uupumista, ml. oikeus lomittajaan.

• Kuntoutus: Myös omaishoitajien kuntoa on seurattava ja hoidettava tarpeen mukaan.



Euroopan omaishoitajaohjelman luominen sopisi hyvin Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi. Ohjelmaa on peräänkuuluttanut myös omaishoitajien oikeuksia Euroopan parlamentissa ajava ryhmä, jonka varapuheenjohtajana toimin.



Torstaina Euroopan parlamentissa äänestettiin mietintö koskien sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoitopalveluista EU:ssa, jonka esittelijänä toimin. Mietintö vaatii omaishoitajaohjelman lisäksi varsinkin kotihoidon ja yhteisöpohjaisten palveluiden kehittämistä ja parempia työoloja hoivatyöalalla työskenteleville.

Parempaa tietoa sijoittajille ympäristöriskeistä



Tällä viikolla parlamentti vahvisti kantansa kestävän rahoituksen lainsäädäntöpaketin ensimmäiseen aloitteeseen. Rahoitustoimijoiden ja yritysten on raportin mukaan huomioitava toiminnassaan paremmin ja kauaskantoisemmin erilaiset kestävyysriskit, kuten ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien mukanaan tuomat riskit, ja raportoitava näistä riskeistä sijoittajille.



Tieto riskeistä on keskeinen perusta, jolla taataan, että kuluttajille on riittävä ymmärrys ottamistaan riskeistä ja sijoitustensa ympäristövaikutuksista. On myös tärkeää, että sijoitusten tulevaan arvokehitykseen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tuotteiden hinnoittelussa ja riskimalleissa jo tänään. Riskien huomiotta jättäminen voi pahimmillaan johtaa pääoman, esimerkiksi eläkesäästöjen, muuttumiseksi arvottomiksi, kun esimeriksi fossiilisten polttoaineiden saatavuus tai hinnoittelu tulevaisuudessa todennäköisesti muuttuvat tai kun infrastruktuuriin kohdistuu yhä suurempia riskejä esimerkiksi vedenpinnan nousun ja äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden vuoksi.



Parlamentin kanta hyväksyttiin viime viikolla talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jossa toimin EPP-ryhmän pääneuvottelijana. Tärkeimpinä muutoksina komission esitykseen vahvistettiin listautuneiden yritysten velvollisuutta julkaista tietoa taloudellisen toimintansa riskeistä, sekä rahoitusinstituutioiden vastuuta huomioida entistä paremmin ympäristövaikutukset ja –riskit.



Seuraavaksi lakialoite siirtyy kolmikantaneuvotteluihin, jossa se viimeistellään yhdessä komission ja jäsenmaiden kanssa. Tiedonantovelvollisuutta koskeva aloite on osa laajempaa kestävän rahoituksen pakettia, jonka tavoitteena on ohjata rahoitussektorin kannustimia ja siten koko rahoitusjärjestelmää ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävämpään suuntaan. Tulevina viikkoina aloitamme neuvottelut EU:lle yhteisen kestävyysluokittelun kehittämisestä rahoitustuotteille. Esitys, jossa toimin toisena pääneuvottelijana, tuo yhteiset kriteerit, kuinka kuluttajille kerrotaan rahoitustuotteiden kestävyydestä.

Tässä oli Pietikäisen Sirpalta tärkeitä terveisiä
Kiitos

Kymmenen vuotta kymmenen kunnan kuntaliitoksesta, Uusi Salo nyt

Huawei mukaan Salon älykaupunkihankkeeseen! Salon kaupunki, Lounea ja Huawei Tecnologies allekirjoittivat keskiviikkona Smart City Expossa Barcelonassa aiesopimuksen älykaupunkihankkeesta.

Uuden Salon ensimmäisestä valtuustosta ( 75 valtuutettua 2009 ), joista 25 istuu nykyisen Salon valtuustossa. Kaupunginjohtaja vaihtui Matti Rasilasta tuolloin Antti Rantakokkoon. Ja Lauri Inna johtaa nyt 2018 Saloamme.

1.1.2009 Suomen suurin kuntaliitos, Salon taival alkoi kymmenen kunnan kokonaisuudessa. Nokian romahdus ajoittui vaikeasti alkutaipaleelle. Äkillisen rakennemuukoksen investointitukialueena, kaupunginjohtaja Antti Rantakokko johti haastavassa tilanteessa kaupunkia.

Orionin logistiikkakeskuksen tulo oli yksi ensimmäisiä positiivisia piristymisen merkkejä nousun alkutaipaleella. Teijon kansallispuisto ja kylien matkailuvetovoima antoi piristystä niin paikallisille kuin vierailijoillekin. Luontoelämyksin.

Itse olen perniöläisenä päättäjänä siirtynyt entisen Perniön kunnan valtuutetun roolissa järjestelytoimikunnan kautta Salon rakentajaksi. Päätöksentekijänä yli 20 vuotta takana, joista 10 vuotta Salon päättäjänä. Kuntaliitos ja elinkeinoelämän rajut muutokset ovat opettaneet paljon.

Minulle Salossamme merkityksellisintä on elinkeinoelämän kautta tapahtuva uudistuminen. Työllisyystilanteen ongelmien haltuunotto. Puhdas luonto. Virkistävät Iltatorit kesätorstaisin. Uusi ilmiö Taiteiden Yä! Povaan menestystä.

Kaupunginhallituksen 13.11.2018 budjettikokouksessa äänestettiin Ollikkalaan uusi päiväkoti. Märyn pienten lasten yksikkö etenee. Perniön Kirkonkylän koulun rakennushanke etenee, suunnitteluvaihe on jo käynnissä, hankkeen valmistuminen vuodeksi 2021 on tähtäimessä. Saurun koulu jatkaa.
Halikon lukion lakkauttaminen kaadettiin. Korjausrahaa myönnettiin Ylhäistentielle ja Hermanniin Torikadulle. Lopulliset tilaratkaisupäätökset tehdään myöhemmin virkamiesvalmistelun kautta. Jolloin summat täsmentyvät. Uskelan tilanne pitkitti koko päätöksentekoa.

Oppimisympäristöselvityksessä käynnistyy toinen vaihe. Sen tavoitteita hiotaan iltakoulutyyppisessä tilaisuudessa hallituksen ja työryhmän kesken.

Hallituksen puheenjohtaja ajaa liikkuvaa hammashoitopalvelua . Tässä yhteydessä haluan selvitettävän Perniön hammashoidon tulevaisuuden. Särkisalon ja Perniön alue kokonaisuudessaan ei ole Salon kuntakeskuksen ydintä. Vaan aluekeskus yli 5000 asukkaan palvelualue.

Ikäihmisten perhehoito halutaan paremmaksi.
Päihdehuollon tilanteen yhteistyömahdollisuuksia Sininauhaliiton kanssa. Kaupunginarkkitehdista äänestettiin, mutta vakanssi lakkaa.
Henkilöstösuunnitelman pientä hiontaa tarvelähtöisesti.

12.11.2018 Talousjohtajan hakuprosessi etenee. Kokoukset klo 13-22 olivat melkoisia. Oppimisympäristöasiat siirtyivät Budjettikokokoukseen 13.11.2018 KH Budjettikokous kesti klo 9 ilta kahdeksaan. Maratonista toipuminen vei tovin aikaa. Äänestyksistä kuulet tarkemmin kun pöytäkirjat ovat tarkistetut.

http://www.salo.fi/attachements/2018-10 ... 3-4592.pdf

Kaupunginjohtajan katsaus yllä

Kaupunginjohtajan talousarvuoesitys vuodelle 2019 ja investointisuunnitelma lähivuosille

http://www.salo.fi/attachements/2018-10 ... 4-1992.pdf

Your text to link here...

Täällä Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet tuleville vuosille

Jatkossa Kriisikuntamenettely tarkentuu, tietoa.

Kriisikuntakriteerit muuttumassa - parempaan suuntaan

Kriisikuntakriteerit muuttumassa - parempaan suuntaan
Henrik Rainio
Kuntien niin sanottuja kriisikuntakriteerejä ehdotetaan muutettavaksi lähivuosina. Muutostarvetta selvittäneen työryhmän ehdotus julkaistiin 5.10.2018, jonka myötä luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausuntokierrokselle kuntiin. Uusia kriteerejä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella laskettaviin kuntien tunnuslukuihin.

Työryhmä ehdottaa, että kriisikuntamenettelyn eli kuntalain 118 §:n rakenne säilyy ennallaan, mutta arviointimenettelyyn liittyviä kuntien taloudellisia tunnuslukuja päivitetään kauttaaltaan.

Konsernitaseeseen kertynyt alijäämä euroa/asukas olisi edelleen �superkriteeri�, jonka täyttyminen yksistään voisi laukaista arviointimenettelyn. Raja-arvot säilyisivät ennallaan, eli viimeisimmässä konsernitilinpäätöksessä raja-arvo on 1 000 euroa ja sitä edeltävässä 500 euroa.

Kunnan tai kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi edelleen kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tähän työryhmä ei ehdota muutosta.

Kertynyt alijäämä kuvaa useimmiten hyvin kunnan taloutta pitkällä aikavälillä. Siksi tämä kriteeri haluttiin säilyttää. Viime vuosina noin 3-4 kuntaa on tämän kriteerin täyttänyt. Kertyneen alijäämän kaksi heikkoutta liittyvät siihen, että se ei välttämättä kuvaa kunnan tämänhetkistä tilaa, ja toisaalta erilaiset yhtiöittämiskuviot vaikuttavat tunnusluvun arvoon, vaikka ne eivät välttämättä vaikuta kunnan taloudelliseen tilaan.

Neljä tunnuslukua voivat yhdessä laukaista menettelyn
Työryhmä ehdottaa, että kuntalaissa on edelleen neljä tunnuslukua, joiden kaikkien täyttyessä kahtena peräkkäisenä vuotena kunta voi joutua arviointimenettelyyn. Tunnusluvut laskettaisiin kunnan konsernitilinpäätöksen perusteella.

Vuosikate prosenttia poistoista olisi uusi tunnusluku, joka korvaisi kriteerin negatiivisesta vuosikatteesta. Uusi tunnusluku on monella tapaa yksi parhaista kunnan talouden tasapainon mittareista. Tunnusluku kuvaa erityisesti kunnan lyhyen aikavälin tilannetta. Jos vuosikate riittää poistoihin, kunnan talous on tasapainossa. Työryhmä ehdottaakin, että raja-arvona pidetään sitä, että vuosikate on 80 prosenttia poistoista. Vuosien 2017 ja 2016 tietojen perusteella tämä kriteeri täyttyisi 8 kunnalla.

Tuloveroprosentti kuvaa tietyllä tavalla kunnan taloudellista liikkumavaraa. Kunnallisvero on kuntien tärkein tulonlähde ja kunnilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää veroprosentistaan. Kuitenkin korkean tuloveroprosentin kunnalla on vähemmän liikkumavaraa kuin matalan veroprosentin kunnalla. Raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi siten, että jatkossa kriteeri olisi 2,0 %-yksikköä keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti. Tällä hetkellä raja arvo keskimääräinen + 1,0 % yksikköä. Nykyinen raja-arvo täyttyy 141 kunnalla, kun taas uusi raja-arvo täyttyisi 24 kunnalla vuosien 2017 ja 2016 tillinpäätösten perusteella.

Lainamäärä euroa/asukas säilyisi edelleen kriteerinä, mutta pelkän lainamäärän lisäksi tunnusluvussa huomioitaisiin myös vuokravastuut. Tämä kuvastaisi paremmin kunnan taloudellista todellisuutta nykypäivänä, kun esimerkiksi kiinteistöjen leasing-järjestelyt ovat kasvamaan päin. Vuokravastuiden kuntakohtaisia tietoja ei vielä ole kattavasti kerätty, joten uuden tunnusluvun täyttymistä on vielä vaikea arvioida. Tunnusluvun raja-arvo olisi edelleen keskimääräinen + 50 %, joten kriteerin täyttävien kuntien lukumäärä tuskin merkittävästi kasvaa nykyisestä 11:sta.

Laskennallinen lainanhoitokate olisi uusi tunnusluku, joka korvaisi nykyisen suhteellisen velkaantuneisuuden. Uusi tunnusluku on hieman vaikeaselkoinen ja sen laskukaava on koko kriteeristön vaikein. Perusajatus on, että tunnusluku kuvaa velanhoitokykyä, kun vuosikatteen riittävyyttä verrataan lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Koska lainojen lyhennysaikataulut vaihtelevat kunnittain, laskennassa käytettäisiin kaavamaisesti kahdeksaa vuotta kaikkien kuntien osalta. Velkoina huomioitaisiin sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset velat. Tunnusluvun raja-arvoksi ehdotetaan 0,8, jonka vuosina 2017 ja 2016 täyttäisi yhteensä 23 kuntaa. Vertailun vuoksi, nykyinen suhteellisen velkaantuneisuuden kriteerin täyttää vastaavasti 176 kuntaa.

Hyvä vertailupohja kunnan oman talouden arviointiin
Uusi kriteeristö olisi kokonaisuudessaan tasapainoisempi ja raja-arvot kuvastaisivat paremmin kunnan taloutta. Ehdotus ei kiristäisi kriteerejä kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä yksikään kunta ei täytä 4/4 nykyisistä kriteereistä. Myöskään ehdotetuilla tunnusluvuilla ja raja-arvioilla yksikään kunta ei täyttäisi kaikkia neljää kriteeriä vuosien 2017 ja 2016 tilinpäätöstietojen perusteella.

Uudet kriteerit toimivat paremmin myös kunnan talouden ohjauksen mittarina, vaikka akuuttia kriisiä menettelyyn joutumisesta ei olisikaan. Työryhmä on hallituksen esitysmuotoon laatimassa ehdotuksessaan pyrkinyt määrittelemään myös �keltaiset valot�, eli tietyt raja-arvot, jolloin kannattaa jo olla huolissaan. Nämä raja-arvot ovat puhtaasti viitteellisiä, eikä niiden täyttyminen johda minkäänlaisiin toimiin arviointimenettelyn osalta. �Keltaiset valot� voivat kuitenkin auttaa kuntaa arvioimaan omaa talouttaan ja ennakolta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.

kriisikunta
Työryhmät esittämät uudet kuntalain 118 §:n mukaiset kriteerit (punaisella), talouden heikkenemistä kuvaavat viitteelliset raja-arvot (keltaisella) sekä kuntien lukumäärä vuosien 2015/2016 sekä 2016/2017 tiedoilla.

Lopuksi on todettava, että kriteerien täyttyessä arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta täyttää kuntalain 118 §:n raja-arvot. Kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita väistämättä arviointimenettelyä, vaan valtiovarainministeriö voi käyttää asiassa harkintavaltaa. Lisäksi on muistettava, että arviointimenettely itsessään ei vielä johda kuntien pakkoliitoksiin, vaikka näin joskus käykin. Joka tapauksessa kunnan taloudesta kannattaa pitää huolta hyvissä ajoin.