Palveluliikenteen käyttö ja tasa-arvovaikutukset Salossa

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapa ... alossa.pdf

Tase-hankkeen loppusuoralla tehdyn kyselyn tuloksia Salon reuna alueiden kuljetuksista. STM, Naisjärjestöt yhteistyössä tehdyn työn raportti tiedoksi. Toivottavasti tätä hyödyntää Roope Virta kehittäessään liikkumista maaseudulla ikäihmisten hankaluuksien helpottamiseksi Salossa.
Tässä Loppuyhteenveto: Yhteenveto kyselyn tuloksista naisten ja miesten välisen
tasa-arvon näkökulmasta
Palveluliikenteen kysely tehtiin osana Kuntaliiton tasa-arvoprojektia2
, jossa Salo on mukana
pilottikaupunkina. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa palveluliikenteen
sukupuolivaikutusten arviointiin, joka Salossa oli valittuna yhdeksi projektin painopisteistä.
Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa, että palvelua arvioidaan erikseen naisten ja
miesten sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta. Jotta
sukupuolivaikutuksia voidaan arvioida, palvelusta pitää olla saatavilla sukupuolen mukaan
kerättyä tietoa käyttäjistä. Tällaista tietoa ei ollut Salon palveluliikenteestä valmiiksi
kerättynä, minkä vuoksi tämä kysely tehtiin kesällä 2012.
Jo ennen kyselyn tekemistä tiedettiin, että palveluliikennettä käyttävät pääasiassa
ikääntyneet ja erityisesti naiset. Kysely vahvisti tiedon, sillä kyselyyn vastanneista kaikkiaan
113:sta palveluliikenteen käyttäjistä 83 % oli naisia. Myös niistä vastaajista, jotka eivät
käytä palveluliikennettä (yhteensä 104 vastaajaa), naisia oli 79 %. Vastaajista valtaosa oli
yli 65-vuotiaita. Palveluliikenne näyttää siis täyttävän erityisesti ikääntyneiden naisten
liikkumistarpeita. Oletettavasti samasta syystä myös suurin osa niistä vastanneista, jotka
eivät kyselyn tekohetkellä käyttäneet palvelua, oli naisia.
Naisten ja miesten vastaukset ovat monen kysymyksen kohdalla samansuuntaisia.
Esimerkiksi asiointikohteet ovat sekä naisten että miesten kohdalla samantyyppisiä. Kaikille
vastaajille tärkeimpiä asiointikohteita ovat ruokaostokset sekä pankissa ja apteekissa
asiointi. Palveluliikenne näyttääkin liittyvän erityisesti perustarpeiden hankkimiseen.
Vastausten perusteella sekä naiset että miehet ovat selvästi tyytyväisiä palveluliikenteen
laatuun. Erityisesti kuljettajalta saatu palvelu, auton varustelu ja matkustusmukavuus
saavat kiitoksia. Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä myös palveluliikenteen reittiin, matkan
hintaan, matkoihin kuluvaan aikaan ja asiointiin käytettävissä olevaan aikaan.
Vastausten perusteella palveluliikennettä käyttävien naisten ja miesten toiveissa ja palvelun
käytössä on myös jonkin verran eroja. Esimerkiksi asiointiin käytettävän ajan suhteen naiset
toivovat miehiä useammin kolmen tunnin asiointiaikaa, vaikka toisaalta suurin osa sekä
nais- että miespuolisista vastaajista pitää kahta tuntia sopivimpana asiointiaikana. Naiset
myös kertovat miehiä useammin palveluliikenteen helpottaneen asiointia ja lisänneen
palveluiden käyttöä. Lisäksi 30 % naisista vastaa palveluliikenteen lisänneen
kanssakäymistä. Miehillä vastaava luku on 13 %. Eroa löytyy myös tiedon saamisesta:
neljäsosa kyselyyn vastanneista miehistä ilmoitti, ettei ole saanut lainkaan palveluliikennettä
koskevaa tietoa. Naiset olivat saaneet tietoa useimmiten kaupunkitiedotteesta tai tuttavilta,
miehet puolestaan kaupunkitiedotteesta ja sanomalehdestä.
Kyselyn tulosten perusteella palveluliikenne näyttää tukevan erityisesti iäkkäiden naisten
tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja asiointiin. Kysyttäessä, mitä muita
kulkuneuvoja vastaajat käyttävät liikkumiseen, naiset vastasivat miehiä useammin
                                                            
2
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö
on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen vuosille 2010-2013. 47
käyttävänsä linja-autoa tai matkustavansa jonkun muun kyydissä henkilöautolla. Miehistä
taas suurempi osa kertoi ajavansa omaa autoa. Myös niiden vastaajien joukossa, jotka eivät
nykyisin käytä palveluliikennettä, oma auto oli miehillä selvästi yleisin kulkumuoto. Myös
naisilla auton käyttö on palveluliikennettä käyttämättömien joukossa tavallinen kulkutapa,
mutta naiset ovat miehiä useammin autossa matkustajana. Naiset näyttävät siis olevan
miehiä riippuvaisempia muiden kuljetusavusta. Kyselyn perusteella voidaankin päätellä, että
palveluliikenne mahdollistaa erityisesti ikääntyneiden, ajokortittomien tai autottomien
naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä liikkumaan, käyttämään palveluita ja
tapaamaan muita ihmisiä.