KOKOOMUKSEN NAISTEN LIITTO

Tasa-arvo kannattaa aina

Kun naisia ja miehiä kohdellaan tasa-arvoisesti, antaen samat mahdollisuudet, voittaa koko Suomi. Kannustava yhteiskunta on sellainen, jossa sukupuoli ei ole este eikä etu, vaan naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet elää, hoivata ja osallistua työelämään. Yksinkertaisesti tehdä valintoja elämässään ja kohdata kannustusta.
1. Perhevapaan kustannusten jakaminen tasapuolisesti naisten ja miesten kesken
Perheellistyminen ei ole sairaus eikä ole oikein, että pienen lapsen hoidosta aiheutuvat kustannukset ohjautuvat nyt pääasiassa naisvaltaisten alojen maksettavaksi. Kyseessä ei ole uusi kustannus, vaan kulu, jonka maksaa tällä hetkellä naisvaltaiset alat. Tuottavuutta parannettaessa ja työuria pidennettäessä naisvaltaisilla aloilla on lähtökohtainen kilpailuhaitta perhekustannuksista johtuen. Tämä kustannus tulee ottaa suomalaisten yhteisesti kannettavaksi.
[malli]
2. Perhevapaajärjestelmän tulee tukea paremmin isyyttä – perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus
Isät ovat aliedustettuja pienten lasten elämässä. Pohjoismaista suomalaiset isät ovat useimmin isyysvapaalla edes päivän, mutta käyttävät vähiten aikaa isyysvapaalla. Nyt on aika tukea isyyttä uudistamalla perhevapaa tasa-arvoisemmaksi.
Isyysvapaa tulee pidentää äitiysvapaan mittaiseksi. Yhteiskunnan tulee antaa viesti isille, että heidän vastuu lapsesta on yhtä tärkeä kuin äidinkin. Mahdollisuudet perhevapaisiin tulee olla yhdenmukaiset riippumatta vanhempien sukupuolesta. Myös yrittäjien, yksinhuoltajien ja samaa sukupuolta olevien vanhempien erityistilanteet tulee ottaa huomioon perhevapaata uudistettaessa.
Isiä tarvitaan enemmän lapsen arkeen kantamaan hoivavastuuta. On lapsen etu saada hoivaa tasapuolisesti kummaltakin vanhemmalta. Yksinhuoltajien, yrittäjien ja samaa sukupuolta olevien perheiden erityistilanne tulee huomioida perhevapaajärjestelmää uudistettaessa.
3. Työurien pidentäminen riippuu sukupuolesta
Perhevapaiden kasaantuminen nimenomaan naisille lyhentää heidän työuraansa sekä pienentää tulevaa eläkettä. Työurien pidennys hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ja rahoittamiseksi tulee aloittaa parantamalla työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Erityisesti nuorten naisten sairaseläkkeiden ja mielenterveyshoidon tarpeen kasvu tulee katkaista. Ennaltaehkäisy tulee tehdä teoiksi: Työnohjaus tulee saada Kela-korvauksen piiriin.
4. Lisää joustoja työelämään
Työn tulee joustaa perheen tilanteen mukaan. Samaan aikaan, kun työuria pidennetään, tulee mahdollistaa läheisen hoitaminen kotona esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Osa-aikatyön mahdollisuus on tuotava arjeksi työelämässä ja tuotava työaikapankit todellisiksi keinoiksi sovittaa työ elämäntilanteen mukaan.
Isoin työ on edessä työelämän päättäjillä paikalliselta valtakkasvaunnalliselle tasolle, jotta byrokratian sijaan siirrytään joustavampaan työelämään.
5. Lisää naisyrittäjiä
Työllistävä ja luova yritys luo hyvinvointia. Edelleen yrittäjistä vähemmistö on naisia, noin kolmannes kaikista yrittäjistä. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yrittäjyyttä perinteisillä naisvaltaisilla aloilla, kuten hyvinvointipalvelusektorilla. Työllistämisen esteitä tulee purkaa ja parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa, jotta toimeentulon turvaverkko sillekin, joka uskaltaa koittaa siipiään. Naisyrittäjyyttä tukemaan tarvitaan yrittäjyyskasvatusta kouluissa sekä naisverkosto tukemaan yksinyrittäviä tai yrittäjiksi aikovia naisia.
6. Lisää naisjohtajia
Oy Suomi Ab ei pysty tuottamaan tasapuolisesti nais- ja miesjohtajia. Tämä vika on korjattava, sillä noin 20% kunnanhallitusten puheenjohtajista on naisia. 17% pörssiyritysten hallituksen jäsenistä on naisia. Noin 12% kunnanjohtajista on naisia.
Tarvitaan lisää naisten johtajakoulutusta, isien vastuuta lastenhoidosta ja naisille rohkaisua, jotta nainen hakeutuu johtajatehtäviin ja tulee valituksi johtajaksi. Naisjohtajia syntyy, kun naisten vastuuta muun kuin työelämän pääasiallisesta vastuusta jaetaan tasapuolisemmin myös puolisoille.
7. Väkivaltaa on vähennettävä kaikilla elämänaloilla
Suomi on väkivaltainen maa. Nakkikioskitappelu on tuttua miesten kesken, perheväkivallan uhreina on usein nainen ja lapsi. Väkivalta riippuu sukupuolesta, mutta niin naiset kuin miehet sitä kohtaavat.
Perheväkivalta maksaa enemmän kuin sen ehkäiseminen. Jokainen väkivallan vastaiseen työhön sijoitettu euro siis säästää henkisiä ja rahallisia resursseja sairaspoissaolojen ja terveydenhuollon osalta. Asenneongelmasta on päästävä eroon ja ryhdyttävä tositoimiin.
Seuraavalla vaalikaudella on suunnattava rahaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan valtion ja kuntien kassoista. Tämä sijoitus kannattaa, sillä se tienaa euroja käyttöön tulevaisuudessa.
8. Koulut ikkunoita tulevaisuuteen
Tasa-arvoinen koulutus luo pohjaa hyvinvoinnille. Koulupolku ei saa lannistaa, vaan työelämään tulee siirtyä terveitä, hyvän itsetunnon omaavia ja osaavia nuoria.
Yksi ja sama ei ole paras jokaiselle. Sen vuoksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tuetaan lahjakkuutta sekä annetaan tukea sitä tarvitsevalle sekä luovutaan ennakkoluuloista ja koulukiusaamisesta. Onnistumisen tulee kuulua koulun arkeen, oli kyse tiedoista, taidoista, luovuudesta tai sosiaalisista kyvyistä. Kilpailukyky syntyy onnistumisesta ja mahdollisuudesta olla parhaimmillaan.

Edesmenneen isäni syntymäpäivä. Muistojen kirjoa mielessä selaillen.

Posti toi todistukseni. Olen osallistunut Kokoomuksen Naisten Liiton Tulevaisuus-koulutukseen 2009 - 2010. Koulutus on koostunut sekä lähi- että etäopiskelujaksoista vastaten laajuudeltaan 15 opintoviikkoa. Opintojen lopuksi on tehty päätötyö aiheena " Salon Kokoomusnaiset jäsentilanne ja tulevaisuus"
Koulutus on käsittänyt seuraavia aihekokonaisuuksia:
Itsetuntemus - itsetunto
Kokoomuksen organisaatio ja toimintaympäristö
Naisten Liitto ja sen rooli puolueyhteisössä
Kokoomuksen aatehistoria ja poliittinen ohjelmatyö
Vaalikampanjointi ja vaalituloksen analysointi
Vaaliorganisaatio ja tiedotuskanavat, tukiryhmä
Yhteiskunnallinen päätöksenteko
Euroopan unioni ja pohjoismainen yhteistyö
Globalisaatio monikulttuurisuus ja kehitysyhteistyö
Vaikuttamisen taidot
Kokoustekniikka
Mentorointi
Verkostoilla vaikuttaminen
Päättötyö

Allekirjoitukset ministeri, pj Henna Virkkuselta ja kouluttaja Jenni Kuoppalalta

Koko Suomea käsittävältä alueelta meidän naisjokkomme rikastutti yhteisissä tapaamisissa kanssasisariaan. Mahtavia persoonia ja kivoja ihmisiä kaivaten. En päässyt Strasburgiin , enkä päätösjuhlaan Rautalammille. Mutta naisia tulen kaipaamaan, kuten pelaaja joukkuettan. Kenttämme on suuri ja verkostojen monipuolisuus voimavaramme. Yhteydenpito jatkuu ja kokemuksia jaetan edelleen.
Kiitos ystävyydestä!
Haikeutta havaittavissa herkistyvällä ihmisellä.

http://areena.yle.fi/player/index.php?c ... anguage=fi
YLE Areena Erinomainen kannanotto entiseltä kirkonmieheltä J. Wikströmiltä. Arvokas.

Minkään ei tarvitse olla tylsää.
Anna mielikuvituksesi lentää.
Älä hyväksy arkisia rutiineja itsestään
selvinä, muuta ne mieleisiksesi.

Talousarviokokouksessa panostettiin omaishoidontukeen. Ollikkalankoulun remontsta tehtiin konkreettinen päätös jolla edetään. Minulle keskeisimmät kiteytettynä. Kuntalisä sai jatkoa ja tulevaisuutta linjattiin. Niukkuus on asia jota ei saa unohtaa, mutta tulevaisuuten katsottiin tiukasti. Ja käytiin hyvää yhtenäistä keskustelua. Riitasointua ei juurikaan ollut.
Linkki Paula Risikon ajatuksiin omaishoidontukeen varautuisesta.
LUE:
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1543731#fi
LUE:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspa ... omaishoito




Kuntakanavan kuulumisa:


Paltamo pyrkii työllistämään kaikki kuntalaiset

Paltamossa on menossa Suomen oloissa ennakkoluuloton kokeilu. Siellä on tarkoituksena saada kaikki työttömät työllistettyä. – Jo tähän mennessä on työllistetty noin 200 ihmistä, kertoo kunnanjohtaja Arto Laurikainen. Kokeiluhankkeen takana on valtion projektiraha, joka korvaa erilaiset sosiaali- ja työttömyystuet. Yhteiskunnalle työllistäminen ei Laurikaisen mukaan tule kalliimmaksi, sen sijaan syrjäytymistä pystytään nyt tehokkaasti ehkäisemään.
http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=36695


Nykyajan sairaala suunnitellaan hoitoprosessien ympärille



– Sairaaloiden suunnittelun pitäisi lähteä liikkeelle hoitoprosesseista ja mallia pitäisi hakea ennakkoluulottomasti teollisuuden tai esimerkiksi lentokenttien palveluprosesseista, sanoo Henny van Laarhoven. Hän johtaa yhtä Euroopan uudenaikaisimmista sairaaloista Orbis Medical Parkin sairaalaa Hollannissa. Hoitoprosesseista lähtevä sairaala tuottaa hänen mukaansa hoidon tehostumisena nopeasti siihen sijoitetut rahat takaisin.

http://www.kunta.tv/web/guest/video?fileId=37991



Suomen sairaalat vanhenevat käsiin



– Suomen keskussairaalaverkko on nopeasti vanhenemassa sekä rakennuksina että toiminta-ajattelultaan, sanoo professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta. Sairaaloiden uusimisessa ja uudisrakennuksissa pitäisi hänen mielestään lähteä tämän päivän hoitoajattelusta, joka lähtee potilaasta. Reijula sanoo keskeisen tavoitteen olevan sen, että potilaita makuutettaisiin sairaaloissa mahdollisimman vähän.

http://www.kunta.tv/web/guest/video?fileId=37984



Kunnan kannattaa hallita myös korkoriskiään


Vaikka korkotaso on edelleen erittäin alhainen, kuntien kannattaa silti kiinnittää huomiota myös korkoriskiin, sanoo rahoituspäällikkö Jukka Leppänen Kuntarahoituksesta. Kuntien lainamäärä on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa, joten korkoriski on todellinen, jos korot alkavat nousta.

http://www.kunta.tv/web/guest/video?fileId=36711

Viime viikon Tasa-arvon selontekokeskustelua ja Sari Sarkomaan puheenvuoro!
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_1.shtml



Sari Sarkomaa /kok: Arvoisa puhemies! Suomalaisten hyvinvoinnin ja Suomen menestyksen kannalta on aivan olennaista se, että kansakunnan voimavarat ovat täydessä käytössä, se, että miehet ja naiset ovat työelämässä tasa-arvoisesti, ja myöskin se, että kansakunnan vanhemmuuden voimavarat, isät ja äidit, ovat täydessä käytössä. Siihen tämä selonteko antaa hyviä eväitä, hyviä toimenpiteitä, jotta tämä tasa-arvo Suomessa toteutuisi.

Mielestäni on erittäin hienoa, että sinivihreä hallitus on edelläkävijä ja eduskunta on saanut tasa-arvoselonteon. Toivon, että tästä tulee perinne, että jokaisella vaalikaudella arvioimme, miten tasa-arvo on edennyt. Vähemmän kunniakasta ja suoraan sanottuna aikamoinen suuri lommo on se, että tällä hallituskaudella emme ole voineet toteuttaa sitä, mitä edellisen hallituksen, Vanhasen kakkoshallituksen, ohjelmaan kirjattiin. Kun tämä uusi hallitus neuvoteltiin, uudelleenkirjattiin ja kiritettiin sitä, että vanhemmuuden kustannukset korvattaisiin, ja pidän aivan välttämättömänä, ennen kuin luvataan lisää tässä asiassa, että tämä asia hoidetaan.

Vakava tosiasia on se, että niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Se näkyy kovalla tavalla naisten palkassa, työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Tiedämme varsin hyvin, että monet naiset ovat perheen perustamisiässä, silloin kun lapset syntyvät, pätkätöissä. Naisten heikompi työmarkkina-asema johtaa monissa perheissä siihen, että vaikka haluttaisiinkin jakaa vanhempainvapaita, niin taloudellisesti sitten ei voida valita. Sen takia kaikkeen tähän, mistä täällä tänään on keskusteltu, vaikuttaa hyvin vahvasti tämä vanhemmuuden kustannusten korvaaminen.

Kyse on myös yrittäjyyden jarrusta. Kyse ei ole vain tasa-arvon häpeätahrasta vaan naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamisesta. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva äitiriski näkyy kyllä naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa, ja tähänkään meillä ei ole varaa. Me tarvitsemme lisää yrittäjiä ja lisää työpaikkoja. Eli varsinainen täsmätoimi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä on tämän asian eteenpäinvieminen. Kyllä toivon, että tämä hallitus tässä asiassa etenee.

Erinomaista, että selonteko tuli, mutta haluan nostaa toisen asian, toisen moitteen, ja kiitoksen tietenkin ministerille, että hän on paikalla. Tuore Väestöliiton perhebarometri nosti yhden asian ylitse muiden, ja se oli suomalaisten perheiden toive siitä, että työelämässä olisi joustoja, varsinkin kouluikäisten lasten vanhempien toive. Perhebarometrissa sanottiin aika tylysti, että tässä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ei tällä vaalikaudella ole edetty. Toki he unohtivat siinä sen, että isäkuukautta on parannettu, osa-aikalisä on ulotettu yrittäjiin ja sitä korvausta on nostettu 90 euroon.

Mutta tosiasia on, mikä selonteossakin mainitaan, että on katsottu vanhempainvapaata, on tuijotettu aivan pienten lasten vanhempia, ja siinä tämä työryhmä on istunut ja sen ympärillä on pyöritty, mutta sitten työelämän tasolla tavoitteita tai toimia ei ole. Haluan kyllä nyt vauhdittaa niitä toimia, mitä myöskin hallitus tekee, että lähdettäisiin yhdessä työnantajan ja työelämän kanssa talkoisiin, että jokaisella vanhemmalla olisi mahdollisuus joustoihin. Se lisää työhyvinvointia ja varmasti myöskin pidentää niitä työuria, joiden perään sitten on niin erityisesti katsottu.

Aivan erityisesti toivon, että työelämässä ryhdyttäisiin talkoisiin niin, että siellä olisi tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, naisia ja miehiä kannustettaisiin yhtä lailla, molempia sukupuolia kannustettaisiin käyttämään vanhempainvapaata. Tätä kannustusta voisi myöskin olla neuvoloissa. Aivan erityisesti toivon, että työelämässä nähtäisiin isät vanhempina. Aika tuoreen tutkimuksen, jossa on kysytty isiltä Työterveyslaitoksen toimesta, miten isät voivat, miehet voivat, mukaan suomalaiset isät ovat erityisen stressaantuneita sen takia, että he kokevat, että heidän isyyttään ei työelämässä hyväksytä, heitä ei kannusteta käyttämään perhevapaita. Tosiasia onkin, että meillä on ollut yli 20 vuotta mahdollisuus vanhempien jakaa vanhempainvapaa. Tässä keskustelussakin täällä on oikeastaan unohdettu, että isäthän voivat käyttää vanhempainvapaita, vain äitiysrahakausi on äidille. Vanhemmat ovat voineet jo useita kymmeniä vuosia jakaa vanhempainvapaan, mutta edelleen vain muutama prosentti isistä käyttää yli 2 kuukautta vanhempainvapaata. Siksi on todella tärkeää, että joka paikassa todetaan se, että myöskin isät ovat vanhempia. Tässä työnantajat voisivat olla aktiivisia.

Kun vanhempainvapaatyöryhmä tekee työtään, niin on hyvin tärkeää, että me katsomme, mitä on tapahtunut. Esitin huoleni tuossa debattikeskustelussa, että kun ennen isäkuukautta isät käyttivät keskimäärin 64 vuorokautta vanhempainrahakautta, niin sitten kun askel eteenpäin isäkuukaudessa meni, niin vanhempainrahakauden käyttäminen putosi 37 arkipäivään. Vuonna 2009 se oli enää 22 päivää. Eli käytännössä isäkuukausi on osin johtanut siihen, että isät käyttävät vain sen oman kiintiönsä, ja tämä on ollut hieman tylsä ilmiö. On hyvin tärkeää, (Puhemies: 5 minuuttia!) että tämä myöskin arvioidaan, kun vanhempainvapaatyöryhmä tekee oman esityksensä.

Elikkä todellakin on kiire, arvoisa puhemies, sellaisella uudistuksella, joka aidosti ja oikeasti lisäisi isien aikaa, jonka he käyttävät vanhempainrahakaudella. Tuossa debatissa sanoin - ja puhun hetken pidempään, kun lyhyttahtinen keskustelu on päättynyt - että me tarvitsemme semmoisia uudistuksia, joissa perheet voisivat keskenään katsoa, keskenään sopia ja valita sellaisen mallin, joka olisi paras mahdollinen perheille. Tämä nykyinen keskustelu ja tilanne on ikään kuin vähän sellainen, että kaikki muut perhevapaat, myöskin sairaan lapsen hoito, ikään kuin ne olisivat jonkinlainen, en sano, ihan kuin joku paikka, mihin miehet eivät voisi mennä, kuten naisten wc, ja miehet tarvitsevat sen oman koppinsa, isäkiintiön.

Toivon, että me saamme asennetasolla ja muulla rohkeutta isiin ja viisautta työnantajilta, että kannustetaan isiä käyttämään kaikkea niitä vanhemmuuteen liittyviä asioita, jotka ovat heille mahdollisia. Mutta tutkimukset ja kansainväliset kokemukset näyttävät siltä, että kiintiö on ollut ainut, jolla miehet on saatu käyttämään vanhempainvapaata suuressa mittakaavassa. Siksi on tärkeää, että se arvioidaan, ja en sano sille ei, mutta toivon, että muitakin keinoja tulee, että isät saadaan käyttämään vanhempainvapaata.

Ihan lopuksi, kun ministeri on paikalla, niin toivon, että kun sen perhevapaatyöryhmän tulee päätöksiä tehdä, niin saadaan aidosti joustoja. Isäkuukausi on ollut hyvin jäykkä, ja on tärkeätä, että se voidaan ulottaa pidemmälle, vaikka siihen 3 vuoteen, ja korjataan myöskin ne puutteet, mitä meillä on, jos katsotaan yhden huoltajan perheitä, opiskelijoita, adoptio-, monikkoperheitä ja samaa sukupuolta olevien perheitä. Kun katsotaan vanhempainvapaapidennystä, niin on tärkeää, että saadaan korjattua nämä puutteet, joita on erilaisilla perheillä, ja pidän niitä hyvin kiireellisinä uudistuksina.

Lopuksi vielä kiitän siitä, että hallitus on antanut esityksen, että on mahdollista pitää perhevapaata, kun omaista hoidetaan. Tätä on kovin pitkään odotettu, ja tästä on ollut lakiesitys, eli hallitus on ollut tässä edelläkävijä.

http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1543561#fi

Risikko kehottaa kuntia tukemaan omaishoitoa. Tsekkaa linkki:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... 58331.html
Toimialalla on valmisteltu karsittavaksi hoivan osuus. Karsittu osa siirretään vaativampaan hoitoon. Hoitoisuus ja muisti ovat vaikuttavia tekijöitä. Tästä keskustellaan vielä. Haluan nähdä laskelmia.


http://www.taloussanomat.fi/img.php?f=P ... &w=800
Tätä pankkikriisien käyrän kulkua eri maiden osalta. Kreikka,Irlanti, Espanja ja Portugali. Näitähän tässä mietitään Suomenkin osalta.

Tänään kävin kutsuilla ja Kiekkohaiden pelissä poikieni kanssa.