Sote-järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset
STM / 4.12.2014
2. Kunnan todelliset nettomenot
3. Laskentamalli
4.Sote-alueet
Eteläinen sote-alue noudattaa HYKS-erva-aluetta
Itäinen sote-alue noudattaa KYS-erva-aluetta
Pohjoinen sote-alue noudattaa OYS-erva-aluetta
Keskinen sote-alue noudattaa TAYS-erva-aluetta
Läntinen sote-alue noudattaa TYKS-erva-aluetta
Poikkeukset:
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Eteläiseen sote-alueeseen.
Karvia, Jämijärvi ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sote-alueeseen.
Tarkasteluvuodet kattavat vuodet 2011,2012 ja 2013, joiden keskiarvoa käytetään kuvaamaan kunnan sosiaali- ja
terveystoimen nettomenoja.
1. Aineisto
Vaikutusten arvioinnin pohjana on Kuntaliiton keräämä laskentaryhmässä (STM, VM, Kuntaliitto, THL) käytössä
ollut aineisto vuosilta 2011-2013 vuoden 2014 kuntajaolla. Lisäksi arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 alusta
voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa.
Väkilukuun perustuvan maksun paino on 20 % ja ikä- sekä sairastavuustekijöiden paino on 80 %. Käytetty
laskentakaava on HE:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Nettokustannuksissa on mukana käyttömenojen lisäksi vyörytyserät ja niistä on vähennetty kaikki toimintatulot.
Kuntien sote-alueen rahoitusmaksu perustuu järjestämislakiesityksen 33 § mukaisesti kapitaatiomalliin, jota
painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.
Seuraavassa kuntakohtaiset tulokset ovat sote-alueittain luokiteltuna. Kunnat on laitettu järjestykseen rahoitusosuuden muutoksen
suhteen.
Taulukossa laskentamallin mukaiset kustannukset (1000 € ja €/as.), todelliset nettokustannukset vuoden 2014 tasossa (1000 € ja
€/as.) ja rahoitusosuuden laskennallinen muutos (€/as) sekä muutokset siirtymäjärjestelmän ja tasauskaton mukaan vuonna 2020
(€/as.).
Kainuun kuntien (pl. Vaala) vuoden todellisina nettomenoina on käytetty kuntien vuoden 2013 tietoja. Ne
poikkeavat selvästi Kainuun maakunnan asukaskohtaisista tiedoista vuosilta 2011 ja 2012. Kiteen nettomenot
vuodelta 2012 puuttuvat, jolloin on käytetty vuosien 2011 ja 2013 keskiarvoa. Vuosien 2011, 2012 ja 2013
todelliset nettomenot on korotettu vuoden 2014 tasoon. Vuoden 2013 kertoimena on käytetty soten
laskennallisten kustannusten (pl. päivähoito) kustannusten muutosta 2012-2013 (1,034). Vuoden 2012 menoihin
kertoimena on käytetty sosiaali- ja terveystoimen (ilman lasten päivähoitoa) laskennallisten kustannusten
muutosta 2012-2014 koko maan tasolla (1,086). Vuoden 2011 menot on korotettu ensin vuoden 2012 tasoon sillä määrällä, miten todelliset nettomenot kasvoivat koko maassa (1,061) ja sitten korotettu vuoden 2014 tasoon
(1,086).


3. Laskentamalli
4.Sote-alueet
Eteläinen sote-alue noudattaa HYKS-erva-aluetta
Itäinen sote-alue noudattaa KYS-erva-aluetta
Pohjoinen sote-alue noudattaa OYS-erva-aluetta
Keskinen sote-alue noudattaa TAYS-erva-aluetta
Läntinen sote-alue noudattaa TYKS-erva-aluetta
Poikkeukset:
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnat kuuluvat Eteläiseen sote-alueeseen.
Karvia, Jämijärvi ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sote-alueeseen.
Tarkasteluvuodet kattavat vuodet 2011,2012 ja 2013, joiden keskiarvoa käytetään kuvaamaan kunnan sosiaali- ja
terveystoimen nettomenoja.
1. Aineisto
Vaikutusten arvioinnin pohjana on Kuntaliiton keräämä laskentaryhmässä (STM, VM, Kuntaliitto, THL) käytössä
ollut aineisto vuosilta 2011-2013 vuoden 2014 kuntajaolla. Lisäksi arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 alusta
voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän mukaisia laskentakriteerejä vuoden 2014 tasossa.
Väkilukuun perustuvan maksun paino on 20 % ja ikä- sekä sairastavuustekijöiden paino on 80 %. Käytetty
laskentakaava on HE:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Nettokustannuksissa on mukana käyttömenojen lisäksi vyörytyserät ja niistä on vähennetty kaikki toimintatulot.
Kuntien sote-alueen rahoitusmaksu perustuu järjestämislakiesityksen 33 § mukaisesti kapitaatiomalliin, jota
painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.
Seuraavassa kuntakohtaiset tulokset ovat sote-alueittain luokiteltuna. Kunnat on laitettu järjestykseen rahoitusosuuden muutoksen
suhteen.
Taulukossa laskentamallin mukaiset kustannukset (1000 € ja €/as.), todelliset nettokustannukset vuoden 2014 tasossa (1000 € ja
€/as.) ja rahoitusosuuden laskennallinen muutos (€/as) sekä muutokset siirtymäjärjestelmän ja tasauskaton mukaan vuonna 2020
(€/as.).

Liite: Sote-alueiden kuntarahoituksen siirtym�j�rjestely ja tasauskatto.pdf
Liite: Kuntakohtaiset arviot tulevista sote-maksuista.xlsx (141kb)