Naisjärjestöjen keskusliiton Strategiaviikonlopun prosessi oli erityinen. Työmme jatkuu.

Jäsenjärjestömme Marttojen hallitusohjelmalinjaus on hyvä.
Meillä on yhtenäinen näkemys. Tässä teesit malliksi yhden järjestön erityisestä arjen ohjeistuksesta naisille ja perheille vaaleihin mentäessä.

Marttaliiton tasa-arvoon, perheiden hyvinvointiin,
kansanterveyteen ja sujuvaan arkeen liittyvät eduskuntavaaliteesit
Helsinki 15.01.2015 Marttaliitto ry
Kolmannen sektorin osaamista tulee entistä paremmin hyödyntää
ravitsemustiedon ja käytännön taitojen opetuksessa kansanterveyden
edistämiseksi.
WHO on asettanut tavoitteen, että alle 70-vuotiaiden kuolleisuus
sydäntauteihin, aivohalvauksiin, syöpiin, keuhkoahtaumatautiin ja
diabetekseen vähenee jäsenmaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja painonhallinta suojaavat kroonisilta
sairauksilta. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja muutosten
tekeminen ovat pitkiä prosesseja, joihin tarvitaan tukea eri sektoreilta.
Terveyttä edistävien ruokavalintojen omaksumiseen tarvitaan monenlaista
tietoa. Sosiaalisen median aikakaudella luotettavan ja epäluotettavan tiedon
erottaminen on vaikeaa, jos ei ole tietoa terveyden perusteista. Käytännön
ruoanvalmistustaidot antavat mahdollisuuden valita millaista ruokaa syö.
Perustiedot ravitsemuksesta sekä elintarvikkeiden koostumuksesta auttavat
tekemään terveellisiä valintoja. Keskeisen ravitsemustiedon saannin ja
ruoanvalmistustaidon oppimisen pitää olla mahdollista kaiken ikäisenä.
Arjessa ja yhteisössä pärjäämisen taitoja tulee vahvistaa hyödyntäen
kolmannen sektorin osaamista ja sen tuottamia palveluja julkisten ja
yksityisten toimijoiden rinnalla ja niiden kanssa yhteistyössä.
Nuoria ja nuoria aikuisia on tuettava heidän elämänsä merkittävissä
nivelvaiheissa.
Nuoria ja nuoria aikuisia on tuettava erityisesti elämän nivelvaiheissa:
ennaltaehkäisevien resurssien tasavertainen takaaminen oppilaanohjaukseen
ja oppilashuoltoon, koulupsykologin palveluihin ja kouluterveydenhuoltoon
on turvattava erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita
painottaen.
Nuorten kansallinen talouslukutaidon strategia on sisällytettävä
hallitusohjelmaan.
Kotitalouksien ja erityisesti nuorten talousosaamisen edistämiseksi ja
määrätietoiseksi kehittämiseksi seuraavan hallituksen ohjelmaan on otettava
kansallisen taloudenhallinnan strategian tekeminen ja sen edellyttämien
toimenpiteitten käynnistäminen. Strategia tulee rakentaa yhdessä
viranomaisten, alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa ja samassa
yhteydessä on määriteltävä asiasta vastaava viranomaistaho.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten talouslukutaito on melko hyvä,
mutta osaaminen on epätasaista. Varsinkin nuoret ovat erityisessä vaarassa.
Tilanne näkyy mm. maksuhäiriömerkintöjen kasvussa ja opintolainojen
hoitamatta jättämisessä, joissa nuorten määrä kasvaa suhteellisesti eniten.Lapsiperheillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus kotipalveluihin
asuinkunnasta riippumatta.
Myös järjestöjen olisi saatava mahdollisuus tarjota näitä ja muita sosiaalialan
palveluja kunnissa ja tiedottaa niistä entistä tehokkaammin.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä työelämän joustoja
kehittämällä.
Perheet ja heidän elämäntilanteensa sekä erilaiset työn tekemisen muodot ja
työsuhteet ovat yhä monimuotoisempia.
Yhteiskunnassa on paljon painetta eläköitymisiän nostoon ja työelämässä
jaksamisen parantamiseen.
Mm. edellä mainituista syistä työntekijällä tulisi olla mahdollisuus
hoitovapaan tai osa-aikaisen hoitovapaan kaltaiseen järjestelyyn (ml.
vapaaehtoinen työajan lyhentäminen) esimerkiksi oman vanhemman tai
muun läheisen vanhuksen hoitajana toimiakseen. Myös kouluikäisen lapsen
perheessä voi tulla vastaan tilanteita, joissa työajan lyhentäminen edistää
koko perheen hyvinvointia ja työssä jaksamista. Pitkäaikainen kriisiytyminen
on mahdollista välttää näillä oikea-aikaisilla toimenpiteillä.
Työvoimapolitiikassa on vahvistettava palkkatasa-arvoa edistäviä
toimenpiteitä.
Ilman palkkatasa-arvoa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen jää
useimmiten naisten osaksi. Esimerkiksi perhevapaat pitää käytännössä
pienempipalkkainen nainen, koska perhe päättää työnjaosta usein
taloudellisin perustein.
Palkkatasa-arvo vaikuttaa aikanaan myös kertyneen eläkkeen määrään, joka
sekin tulee olemaan pitkään kotona olleella vanhemmalla pienempi.
Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus kestäviin ja vastuullisiin valintoihin,
kierrätykseen ja ympäristön huomioivaan jätehuoltoon.
Vuoden 2016 alusta tekstiilijätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle. Lain
toimeenpanoa on seurattava alueellisesti, jotta kotitalouksien mahdollisuus
tekstiilien lajitteluun ja kierrätykseen on helppoa asuinpaikasta riippumatta.
Tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksia on arvioitava
raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti ja veronkevennykset
on kohdistettava ympäristöystävällisiin tuotteisiin.
Ympäristökasvatus on ulotettava päiväkoti-ikäisestä vanhuuteen. Kasvatus
ohjaa elintapojen vastuullisuuteen, vahvistaa luontosuhdetta, antaa
valmiuksia elämänarvojen pohdintaan ja opastaa kestävään elämäntapaan.

Palveluliikenteen käyttö ja tasa-arvovaikutukset Salossa

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapa ... alossa.pdf

Tase-hankkeen loppusuoralla tehdyn kyselyn tuloksia Salon reuna alueiden kuljetuksista. STM, Naisjärjestöt yhteistyössä tehdyn työn raportti tiedoksi. Toivottavasti tätä hyödyntää Roope Virta kehittäessään liikkumista maaseudulla ikäihmisten hankaluuksien helpottamiseksi Salossa.
Tässä Loppuyhteenveto: Yhteenveto kyselyn tuloksista naisten ja miesten välisen
tasa-arvon näkökulmasta
Palveluliikenteen kysely tehtiin osana Kuntaliiton tasa-arvoprojektia2
, jossa Salo on mukana
pilottikaupunkina. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa palveluliikenteen
sukupuolivaikutusten arviointiin, joka Salossa oli valittuna yhdeksi projektin painopisteistä.
Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa, että palvelua arvioidaan erikseen naisten ja
miesten sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta. Jotta
sukupuolivaikutuksia voidaan arvioida, palvelusta pitää olla saatavilla sukupuolen mukaan
kerättyä tietoa käyttäjistä. Tällaista tietoa ei ollut Salon palveluliikenteestä valmiiksi
kerättynä, minkä vuoksi tämä kysely tehtiin kesällä 2012.
Jo ennen kyselyn tekemistä tiedettiin, että palveluliikennettä käyttävät pääasiassa
ikääntyneet ja erityisesti naiset. Kysely vahvisti tiedon, sillä kyselyyn vastanneista kaikkiaan
113:sta palveluliikenteen käyttäjistä 83 % oli naisia. Myös niistä vastaajista, jotka eivät
käytä palveluliikennettä (yhteensä 104 vastaajaa), naisia oli 79 %. Vastaajista valtaosa oli
yli 65-vuotiaita. Palveluliikenne näyttää siis täyttävän erityisesti ikääntyneiden naisten
liikkumistarpeita. Oletettavasti samasta syystä myös suurin osa niistä vastanneista, jotka
eivät kyselyn tekohetkellä käyttäneet palvelua, oli naisia.
Naisten ja miesten vastaukset ovat monen kysymyksen kohdalla samansuuntaisia.
Esimerkiksi asiointikohteet ovat sekä naisten että miesten kohdalla samantyyppisiä. Kaikille
vastaajille tärkeimpiä asiointikohteita ovat ruokaostokset sekä pankissa ja apteekissa
asiointi. Palveluliikenne näyttääkin liittyvän erityisesti perustarpeiden hankkimiseen.
Vastausten perusteella sekä naiset että miehet ovat selvästi tyytyväisiä palveluliikenteen
laatuun. Erityisesti kuljettajalta saatu palvelu, auton varustelu ja matkustusmukavuus
saavat kiitoksia. Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä myös palveluliikenteen reittiin, matkan
hintaan, matkoihin kuluvaan aikaan ja asiointiin käytettävissä olevaan aikaan.
Vastausten perusteella palveluliikennettä käyttävien naisten ja miesten toiveissa ja palvelun
käytössä on myös jonkin verran eroja. Esimerkiksi asiointiin käytettävän ajan suhteen naiset
toivovat miehiä useammin kolmen tunnin asiointiaikaa, vaikka toisaalta suurin osa sekä
nais- että miespuolisista vastaajista pitää kahta tuntia sopivimpana asiointiaikana. Naiset
myös kertovat miehiä useammin palveluliikenteen helpottaneen asiointia ja lisänneen
palveluiden käyttöä. Lisäksi 30 % naisista vastaa palveluliikenteen lisänneen
kanssakäymistä. Miehillä vastaava luku on 13 %. Eroa löytyy myös tiedon saamisesta:
neljäsosa kyselyyn vastanneista miehistä ilmoitti, ettei ole saanut lainkaan palveluliikennettä
koskevaa tietoa. Naiset olivat saaneet tietoa useimmiten kaupunkitiedotteesta tai tuttavilta,
miehet puolestaan kaupunkitiedotteesta ja sanomalehdestä.
Kyselyn tulosten perusteella palveluliikenne näyttää tukevan erityisesti iäkkäiden naisten
tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja asiointiin. Kysyttäessä, mitä muita
kulkuneuvoja vastaajat käyttävät liikkumiseen, naiset vastasivat miehiä useammin
                                                            
2
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö
on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen vuosille 2010-2013. 47
käyttävänsä linja-autoa tai matkustavansa jonkun muun kyydissä henkilöautolla. Miehistä
taas suurempi osa kertoi ajavansa omaa autoa. Myös niiden vastaajien joukossa, jotka eivät
nykyisin käytä palveluliikennettä, oma auto oli miehillä selvästi yleisin kulkumuoto. Myös
naisilla auton käyttö on palveluliikennettä käyttämättömien joukossa tavallinen kulkutapa,
mutta naiset ovat miehiä useammin autossa matkustajana. Naiset näyttävät siis olevan
miehiä riippuvaisempia muiden kuljetusavusta. Kyselyn perusteella voidaankin päätellä, että
palveluliikenne mahdollistaa erityisesti ikääntyneiden, ajokortittomien tai autottomien
naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä liikkumaan, käyttämään palveluita ja
tapaamaan muita ihmisiä.

NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO RY LUOVUTTI HALLITUSOHJELMATAVOITTEENSA EDUSKUNTAPUOLUEILLE

Tiedote. Julkaistu: 15.01.2015 klo 17:00
Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet 2015 – 2019 luovutettiin tänään eduskunnassa puolueiden ja eduskuntaryhmien johdolle. Naisjärjestöjen Keskusliitto yhdessä 57 jäsenjärjestönsä kanssa edellyttää, että hallitus laatii naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistävän ohjelman sekä varmistaa resurssit sen toteuttamiseen ja seurantaan. Tavoitteissa tulee huomioida kaikki Pekingin toiminta-ohjelman osa-alueet. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että tulevalla hallituskaudella sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan eduskunnan puhemiehistössä. Ministeripaikkojen, myös keskeisten ministeritehtävien, tulee jakautua tasa-arvoisesti naisille ja miehille.

Naisjärjestöjen Keskusliiton keskeisiä tavoitteita ovat:

1. TASA-ARVOINEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ Vanhempainvapaajärjestelmä on uudistettava ja yksinkertaistettava ja perhevapaiden kustannukset on jaettava tasaisemmin. Perusteettomat palkkaerot on poistettava ja samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava. Tulevasta eläkejärjestelmästä on luotava tasa-arvoinen.

2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS Kasvatus- ja koulutusjärjestelmien tulee taata tasa-arvoinen pääsy kaik­kiin ammatteihin. Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon resurssit on varmistettava.

3. TYTTÖJEN JA NAISTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS Julkisissa palveluissa tulee varmistaa erityispalvelujen tarjonta tytöille ja naisille. Vanhustenhuollossa ja päihdepalveluissa on huomioitava asiakkaiden sukupuoli.

4. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi tulee laatia toimeenpa­no-ohjelma ja osoittaa riittävät resurssit. Kunniaan liittyvään väkivaltaan ja ihmiskauppaan on puututtava tehok­kaasti. Seksin osto on Ruotsin ja Norjan tapaan kriminalisoitava.

5. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO Naisten osuutta päätöksenteossa on lisättävä. Lakihankkeiden sukupuolivaikutukset on selvitettävä ja tasa-arvo huo­mioitava valtion ja kuntien budjetteja laadittaessa.


Hallitusohjelmatavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan oheisesta liitteestä.


Lisätietoja:

Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja
sirkka-liisa.anttila@eduskunta.fi

Terhi Heinilä, pääsihteeri
terhi.heinila@naisjarjestot.fi
puh. 0405305544


Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.

www.naisjarjestot.fi
Twitter: @naisjarjestot
www.facebook.com/Naisjarjestojen Keskusliitto



Liitteet

NJKL hallitusohjelmatavoitteet_2015_2019.pdf

Salon Kokoomusnaiset vahvisti asemiaan

Marjatta Hyttinen jatkaa valtuustoryhmän puheenjohtajana ja sai rinnalleen varapuheenjohtajiksi Sanna Lundströmin.

Itse kiitän luottamuksesta astuessani nyt vuoden alusta Salon Kokoomusnaisten puheenjohtajaksi ja Salon Kunnallisjärjestön varapuheenjohtajiksi Ari Aallon rinnalle.

Haastavassa asetelmassa lähdetään kevään eduskuntavaalitaistoon.

Työelämän kautta näkee yhteiskunnan tilan parhaiten. Minulle on aina ollut tärkeintä se että kokemuksen kautta katson tilanteita. Oman työni antama viisaus ja tilannetieto ihmisten todellisesta arjesta on parasta. Sairaanhoitajaliitto on tärkeä. Naisjärjestöjen Keskusliitto on näköalapaikka viisaassa foorumissa jalostaa pohtien hallitusohjelmaa ja antaa palautetta. Linjata naisten näkökulmaa keskeisiin elämän tilanteisiin. Ja niitä riittää.

Vuoden alusta kuulun jälleen tauon jälkeen Varsinais-Suomen Naisten Piirihallitukseen. On hienoa osallistua keskeisiin linjaustilaisuuksiin Turussa ja Helsingissä.

Kiitos mahdollisuudesta olla mukana tekemässä viisaita valintoja.
Salon kaupungissa jatkuu uurastus vuosien jatkumona valtuutettuna, teknisen lautakunnan puheenjohtajana sekä tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Maakuntavaltuusto on Varsinais-Suomen tilaa peilaava kokousmiljöö.

Ja kuten sanoin työssäni näen elämänkaaren keskeisiä vaiheita.
Elämäntilanteessani lapseni ovat aikuisia. Oman perheen perustaminen on heillä ajankohtaista ja edessä. Puolisoni kanssa totuttelemme kodissamme uuteen vaiheeseen tulevina isovanhempina, sydän täynnä odotusta.

Toivon ajatustenvaihtoa yhteisten asioiden hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Lähetä sähköpostia tai soita. Minulle on tärkeää kuulla Sinua.
Yhteistyö merkitsee paljon, vaikeisiinkin tilanteisiin voimme löytää ratkaisuja keskustelun kautta. Näin minä uskon.

Kannustan ja teen parhaani - jokainen päivä on merkityksellinen tässä elämässä.

1.1.2015 Onnea uudelle alkavalle vuodelle 2015

Avoimin mielin lähden tutustumaan alkavaan, innostavaan vuoteen.
Tässä jaksosssa on haasteita, uutta ja mielenkiintoista. Minua kiinnostaa juuri se, mitä tulee. Etukäteen tiedossa oleva ei inspiroi. Olen realisti, positiivisuuteen taipuvainen, sellainen.
Elämän yllätyksellisyys on kiehtovaa. Me itse teemme tulevaisuuden. Emme voi vain olla ajopuita virran vietävänä.

Elämänkaaressa, sen herkkyydessä on salaisuutensa. Syntymä on lahja. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.
Päivittäisillä valinnoillamme teemme linjoja. Minun valintani ovat ihmisläheisiä ja turvallisia. Vältän riskejä. Välittäminen kuuluu keskeisesti tapaani elää. Perhe on keskiössä, lapset ja heidän tulevaisuutensa.

Taloudessa on tärkeää elää omien varojensa mukaan. Hoitotyön pitkän linjan ammatilaisena tiedän, että raha ei kasva puussa. Se on kovalla työllä ansaittua. Työhyvinvointia pidän tärkeänä. Henki työpaikoilla on koetuksella muutosten aikakaudella. Tämä kannattaa huomioida erityisesti johtotehtävissä toimivien.

Odotan tulevaisuudelta positiivisempaa tahtotilaa. Ei selän takana pahan puhumista, vaan rakentavaa kannustavaa huomista, kavereita tukien.

Arjen yhteistyöllä on merkitystä ja avoimella ajatustenvaihdolla. On ihmisiä, jotka eivät jaa ajatuksiaan, mutta kuvittelevat muiden osaavan lukea heitä. Omalta osaltani lupaan yhä vähemmän istua tv:n ääressä jonninjoutavia jaarituksia kuuntelemassa. Haluan tehdä yhdessä ja hakea ratkaisuja. Hyvät ystävät, juuri teidän kanssanne haluan ajatustenvaihtoa ratkaisujen löytymiseksi. Tehdään yhdessä parempi huominen. - Elina

Kokoomusnaisten puheenjohtaja Lenita Toivakka:
Suomesta maailman paras maa naisille
8.12.2014
Suomi on valittu kolmatta kertaa peräkkäin maailman toiseksi tasa-arvoisimmaksi maaksi. Tieto perustuu vuodesta 2006 asti toteutettuun maailman talousfoorumi WEF:n tutkimukseen. Maailman tasa-arvoisin maa on Islanti.

"Vaikka moni asia on Suomessa erityisen hyvin naisten näkökulmasta, ei nykytilanteeseen voi mitenkään jättäytyä tyytyväisenä. Pieni maa kuten Suomi ei voi menestyä kansainvälisesti, jos mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu puolella väestöstämme. Nyt Suomella on kolme vuotta aikaa muuttaa nykytilanne. Asetan tavoitteeksi, että 100-vuotias Suomi on maailman tasa-arvoisin maa", toteaa kokoomusnaisten puheenjohtaja ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.

Tavoitteen saavuttamiseksi Kokoomuksen Naisten Liitto julistaa avatuksi Suomi maailman paras maa naiselle 2017 -kampanjan. Se asettaa kuusi helposti mitattavaa tavoitetta, joita jokainen suomalainen voi omilla toimillaan edistää. Tavoitteet liittyvät naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, urakehityksen esteiden poistamiseen, palkkaeron kutistamiseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja hyvinvointiin.

"Jokaisella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen pääsemme toimimalla naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi, turvaamalla palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille ja asettamalla nollatoleranssin seksuaaliselle häirinnälle", kuvaa Toivakka turvallisuutta lisäävää tavoitetta.

Jokainen suomalainen hyötyy naisten aseman parantamisesta. Kun suomalainen nainen voi hyvin, kaikki suomalaiset voivat paremmin.

"Haastan jokaisen miehen ja naisen, joka kokee olevansa tasa-arvon todellinen kannattaja mukaan tähän kampanjaan", Toivakka päättää.

Lisätietoja: Kooomuksen Naisten Liitto, pääsihteeri Jenny Nyman, puh. 040 538 4652