Sateinen kesäloma takana. Töitä tehty jo parisen viikkoa. Kiireistä aikaa.

Tässä välillä tasa-arvoasiaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Koulutuksellisen tasa-arvon työryhmä 18.6.2012

Asia: Koulutuksellista tasa-arvoa koskeva kuulemistilaisuus 14.6.2012, OKM

Naisjärjestöjen Keskusliitto- Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä koulutuksellisen tasa-arvon tilasta ja sen edistämiskeinoista. Keskitymme puheenvuorossamme etupäässä sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja esitämme seuraavaa yhdessä NYTKIS- Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete ry:n kanssa:

Suomessa työelämän eriytyminen sukupuolen mukaan eli sukupuolisegregaatio on poikkeuksellisen vahvaa muihin EU-maihin verrattuna. Työelämä jakautuu hyvin selkeästi ns. miesten ja naisten aloihin. Valtioneuvoston selonteossa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta todetaan, että muutosta segregaatiossa on tapahtunut lähinnä naisten kouluttauduttua perinteisiin miesammatteihin, kuten juristeiksi ja lääkäreiksi. Työmarkkinoiden segregaatio ei ole kuitenkaan olennaisesti muuttunut ja erityisten vähäistä on ollut miesten siirtyminen naisvaltaisille aloille. Erityisiä toimia tarvitaan poikien ja miesten kannustamiseksi naisvaltaisille aloille. Segregaation purkaminen vaatii erityistoimia ja teemaa tulisi käsitellä kaikissa opettajan pätevyyteen johtavissa opinnoissa. Tasa-arvo- ja sukupuolitietoista opetusta tulee sisällyttää kaikkeen opettajankoulutukseen päiväkodeista korkeakouluihin.

Varhaiskasvatus
Tuoreista pohjoismaisista tutkimuksista ja kehittämishankkeista tiedetään, että nykyisessä varhaiskasvatuksessa usein tahattomasti vahvistetaan sukupuolten välisiä eroja ja stereotypioita. Lastentarhantarhanopettajien, sosionomien ja lähihoitajien koulutukseen tulee sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta, joka on osa kaikkien perusopintoja, ei vain valinnaisia kursseja. Päivähoidon työntekijöille on myös tarjottava riittävästi täydennyskoulutusta. Paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia tehtäessä tulee kiinnittää huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-kasvatukseen sekä maahanmuuttajalasten kielenoppimisen tukemiseen. Tähän liittyen olisi myös selvitettävä normatiivisen ohjauksen tarpeellisuutta.

Peruskoulu
Suomalaisten nuorten asenteet eri oppiaineita kohtaan jakautuvat sukupuolen suhteen voimakkaasti ja heijastelevat perinteisiä arvostuksia ja uskomuksia. Sukupuolistereotypiat ovat myös opetuksen ongelmakohtia, sillä ne eriarvoistavat ja kaventavat yksilön mahdollisuuksia, kykyjä ja kiinnostuksen kohteita. Näennäisen sukupuolineutraaliuden tilalle tulee opetussuunnitelmissa ottaa sukupuoli-sensitiivinen lähestymistapa. Myös opettajien pedagogisia taitoja tulee kehittää, jotta he eivät tiedostamattaankaan vahvistaisi vallitsevaa kaksinapaista sukupuolinäkökulmaa. Opinto-ohjauksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja poikien mahdollisuuksiin sijoittua sukupuolelleen ei-tyypillisille aloille. Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten valmiuksia ja motivaatiota jatko-opintoihin tulisi vahvistaa: tuoreen tutkimuksen mukaan heillä on jopa kolminkertainen riski jäädä ilman koulutuspaikkaa. Näitä teemoja tulee käsitellä oppilaanohjaajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Oppilaanohjaamisen laadun turvaamiseksi tulisi normittaa ohjattavien enimmäismäärä opoa kohti.

Vertailtaessa tyttöjen ja poikien välisiä oppimistuloksia tulee muistaa, että erot sukupuoliryhmien sisällä ovat suuremmat kuin niiden välillä. Koulutuspolitiikassa tuleekin etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat huonosti menestyviä tyttöjä ja poikia. Tulee myös kiinnittää huomiota tyttöjen ja poikien hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen pelkän oppimistulosvertailun välttämiseksi. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, millaisia maskuliinisuuksia ja feminiinisyyksiä koulu vahvistaa tai torjuu. Paikallisia opetussuunnitelmia tehtäessä tulee ne arvioida myös sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä tulee käsitellä jo peruskoulussa, esim. yhteiskuntaopin ja historian oppiaineissa. Myös peruskoulujen oppimateriaaleja on arvioitava sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden näkökulmasta. Olemassa oleva tasa-arvomateriaali tulee koota verkkoon, jossa se on helposti opettajien ja opojen saatavilla.

Sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja etniseen taustaan liittyvä verbaalinen ja muu häirintä on yleistä koulujärjestelmässä, ja sitä tulisi ennaltaehkäistä yhdessä nuorten kanssa. Häirintä tulee nähdä osana koulukiusaamista. Opettajien koulutuksessa tulee käsitellä seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja lasten sekä sukupuoltaan ei-tyypillisesti ilmaisevien nuorten ja lasten häirintää ja kiusaamista. Tulee käsitellä myös sitä, kuinka puuttua seksuaaliseen häirintään - niin verbaaliseen kuin fyysiseen. Erityisesti yläasteikäiset tytöt joutuvat selvitysten mukaan usein kokemaan poikien taholta heidän ruumiiseensa luvatta kajoamista, joka on selvää seksuaalista häirintää. Kouluille tulee tarjota tukea ja ohjausta ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvolain tasa-arvosuunnitteluvelvoite ja seksuaalisen häirinnän kielto.

Toinen aste
Pyrkimyksenä on puolittaa sukupuolten ja alueiden väliset erot sekä sosiaalisen ja etnisen taustan vaikutus koulutukseen keskeyttämisessä. Tämä edellyttää keskeyttämisen syiden selvittämistä, myös sukupuolten eroja keskeyttämisen syissä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti opetussisältöihin sekä opetusmetodien monipuolisuuteen. On myös parannettava koulu- ja oppimisympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä puututtava oppilaitoksissa esiintyvään sukupuoleen perustuvaan häirintään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota niiden oppilaiden asemaan, jotka ovat valinneet sukupuolelleen epätyypillisen opintolinjan. Mikäli vaikeuksia tulee ilmi, on samalla selvitettävä heidän mahdollista tarvettaan tukeen.

Korkeakoulutus
Sukupuolten tasa-arvoa edistävät käytännöt tulee nostaa selkeäksi osaksi yliopistojen rahanjaon periaatteita ja toiminnan arvioinnin laatukriteerejä. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen resursointiin.

Nais- ja sukupuolentutkimus on vakiinnuttanut asemansa omana oppiaineenaan ja tieteenalanaan, vaikka sen henkilöstöresurssit eivät olekaan riittävät suomalaisissa yliopistoissa. Ongelmana on, että naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen opintojaksojen sisällyttäminen eri tieteenalojen opintoihin ei ole edennyt toivotulla tavalla. Sukupuolinäkökulman vahvistaminen ja sisällyttäminen osaksi kaikkea yliopisto-opetusta - sen sisältöä ja käytäntöjä - lisäisi opettajien ja opiskelijoiden sukupuolitietoisuutta ja myös vahvistaisi nais- ja sukupuolentutkimuksen asemaa.

Yliopistosta valmistuvien naisten ja miesten tulisi tuntea nykyistä paremmin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön sisältö sekä suomalainen tasa-arvopolitiikka, jotta he osaisivat valtavirtaistaa sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa tulevissa työtehtävissään. Tämä edellyttää nykyistä vahvempaa resursointia yhteiskunta- ja oikeustieteellisen nais- ja sukupuolentutkimuksen yhteishankkeille ja -opetukselle. Tähän voitaisiin kannustaa esim. hankerahoituksella.

Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutuksessa tulisi kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajanaisten lukutaidottomuuden poistamiseen. He tarvitsevat opetusta, jota järjestettäessä on huomioitu heidän erityistilanteensa (mm. perhetilanne ja hoivavastuut), jotta opetus on aidosti heidän ulottuvillaan. Aikuisten maahanmuuttajien lukutaidottomuutta on selvitettävä ja sen kehitystä on seurattava määräajoin. Myös aikuiskoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota työalojen segregaation purkamiseen esim. kannustamalla miehiä kouluttautumaan työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle.



Uusi työryhmä
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja NYTKIS ry ehdottavat työryhmän organisoivan erillisen alatyöryhmän selvittämään sellaisia koulutuksellisen epätasa-arvon esteitä, joiden taustalla on kaksi tai useampaa risteävää syytä, kuten sukupuoli ja yhdenvertaisuuslaissa käsitellyt syrjinnälle alttiit ryhmät. Selvitettäviä asioita olisivat mm. maahanmuuttajatyttöjen ja -poikien sekä maahanmuuttajanaisten ja -miesten koulutukselliset erot ja sosioekonomisen taustan vaikutukset eri sukupuolten koulutusvalintoihin. Selvitysten myötä työryhmän tulisi tehdä työryhmälle suosituksia eri toimista.